10
Keskiviikko lokakuun 1. 2008
Kun yksi sairastuu, monen maailma järkkyy
Mielenterveysongelmaisen
läheinen kaipaa vertaistukea
”Sitä jaksaa paremmin, kun
huomaa että muillakin on
suruja ja murheita”
Pauliina Parto
Viimeksi kuluneiden vuosi-
kymmenten aikana psykiat-
risessa hoitojärjestelmässä on
tapahtunut suuria muutok-
sia. Psykiatrisia sairaalapaik-
koja on vähennetty tuntuvas-
ti ja vastuu sairastuneista on
tämän myötä siirtynyt
enemmän avohoidol-
le ja omaisille. Tämä si-
nänsä myönteinen ke-
hitys jatkuu edelleen,
mutta ei ole tapahtu-
nut ongelmitta. Omai-
sille se on merkinnyt
vastuun lisääntymis-
tä jokapäiväisessä ar-
kielämässä. Useimmat
omaiset ovat joutuneet
uuteen tilanteeseen il-
man tarvittavia tieto-
ja ja taitoja. Heidän tu-
ekseen Tampereella pe-
rustettiin jo 20 vuotta
sitten Omaiset mielen-
terveystyön tukena ry.
Vuonna 1988 peruste-
tunyhdistyksen toimin-
nan tarkoituksena on
tukea omaisen hyvin-
vointia ja selviytymis-
tä, kun läheisellä on mielen-
terveyden ongelmia. -Yhdis-
tys kattaa koko Pirkanmaan,
eli 27 kuntaa. Väestöpohja on
Suomen toiseksi suurin, ker-
too aluetyöntekijä ja tiedotta-
ja Silja Lampinen.
Yhdistyksen keskeisiä toi-
mintamuotoja ovat neuvon-
tapalvelu ja vertaistukiryh-
mät. Myös Vammalassa on
oma ryhmänsä. -Vammalas-
sa ryhmä on kaupungin ko-
koon nähden vetänyt hyvin
väkeä. Monesti pienillä paik-
kakunnilla pelätään leimautu-
mista, Lampinen sanoo. Kol-
me vuotta sitten perustettu
ryhmä kokoontuu tällä syys-
kaudella neljästi. Seuraava ko-
koontuminen on ensi keski-
viikkona 8. lokakuuta, jolloin
illan teemana on perheen si-
säisen vuorovaikutuksen tu-
keminen.
”Kunpa olisin tullut
aikaisemmin”
Omaiset mielenterveystyön
tukena ry:n tekemä työ on
kullanarvoista. Julkisen palve-
lujärjestelmän tuki omaishoi-
tajille koskee vain harvoin
omaisia, joiden läheisellä on
mielenterveyden ongelma.
Hoitovastuun kuormittavuut-
ta lisäävät omaisten syyllisyy-
den ja häpeän kokemukset,
joita leimaava mielenterveys-
ongelma perheessä tuottaa.
-Omaisyhdistyksessä teh-
dyn laajan tutkimuksen mu-
kaan jopa 38 prosenttia omai-
sista kärsii itsekin depressios-
ta, Silja Lampinen toteaa.
-Kun perheessä sairastunut
pääsee hoidon piiriin, olisi en-
siarvoisen tärkeää ottaa saman
tien omaisten tilanne huomi-
oon. Ihmisillä on erilaisia ta-
poja käsitellä asioita ja pitää
huolta itsestään, mutta moni
vertaisryhmään tullut toteaa,
että kunpa olisin ymmärtänyt
tulla aikaisemmin.
Lampisen mukaan taval-
lisin Omaiset mielenterveys-
työn tukena ry:n jäsen on
vanhempi, jonka aikuisella
lapsella on mielenterveyden
ongelmia. On kuitenkin yhä
tavallisempaa, että apua ha-
kee nuori, jonka läheinen on
sairastunut. -Olisi tärkeää, että
nuorella olisi joku, jolta kysyä
neuvoa ja jonka kanssa kes-
kustella näistä asioista. Vaikka
moni hakee netistä helpotusta
ongelmiinsa, ei se täysin kor-
vaa vuorovaikutusta. Omaiset
mielenterveystyön tukena ry
on tukenut nuoria omaisia jo
seitsemän vuoden ajan. Nuo-
rille järjestetään omia ryhmiä
ja kursseja, joiden tarkoituk-
sena on vastata nimenomaan
nuorta askarruttaviin kysy-
myksiin.
Vammalassa
suhteellisen hyvä
tilanne
Silja Lampisen mu-
kaan Vammalan seu-
dulla mielenterveys-
palvelut ovat parem-
malla tolalla kuin mo-
nissa muissa kunnissa.
Alueelle on jopa pe-
rustettu yhdistyksen
toimesta omaistoimin-
nan neuvottelukunta.
Neuvottelukuntia on
Pirkanmaalle perus-
tettu kaksi. Ensimmäi-
nen aloitti toimintan-
sa Vammalan seudulla
ja toinen Kangasalan
ja Kaakkois-Pirkan-
maan seutukunnan
alueella. Omaistoi-
minnan neuvottelu-
kunnassa toimii alu-
een työntekijöitä jul-
kiselta sektorilta, kol-
mannelta sektorilta,
omaisia sekä omaisyhdistyk-
sen aluetyöntekijä.
Omaistoiminnan neuvot-
telukunnan tavoitteena on
omaistoiminnan kehittämi-
nen kiinteäksi osaksi yhteis-
toimintaa kunnassa ja seutu-
kunnassa, omaistoiminnan ja
sen tärkeyden esiintuominen
sekä omaistoimintaan koh-
distuviin haasteisiin vastaa-
minen.
Omaiset mielenterveys
työn tukena Tampere ry
Suomen suurin mielenterveyspotilaiden omaisten yhdistys.
Perustettu vuonna 1988.
Jäseniä noin 1400, kokopäivätoimisia työntekijöitä 13 ja vapaaeh-
toistyöntekijöitä 30.
Toimintaa rahoittaa Raha-automaattiyhdistys.
•
•
•
•
Aluetyöntekijä Silja Lampinen Omaiset mielenterveys-
työn tukena ry:stä korostaa vertaistuenmerkitystä. Myös
Vammalassa toimii ryhmä, johon ovat tervetulleita hen-
kilöt, joiden läheisillä on mielenterveyden ongelmia.
Alueviestin levikkialueella
asuvan Anjan poika on kär-
sinyt mielenterveyden ongel-
mista. Kaikki alkoi pojan ar-
meija-aikana. -Armeijassa oli
homeongelma ja poika alkoi
sairastella jatkuvasti. Hänel-
lä oli useita keuhkoputken- ja
poskiontelontulehduksia. Ko-
tiuduttuaan hän aloitti opin-
not ammattikoulussa, jossa
oli myös hometta. Ensimmäi-
nen vuosi koulussa meni suh-
teellisen hyvin, samoin toinen.
Kolmantena vuonna alkoivat
vaikeudet, Anja kertoo.
Poika oli aina kuumeessa.
Hän ramppasi lääkäristä toi-
seen, mutta kukaan ei ottanut
hänen vaivojaan todesta. -Lää-
kärit sanoivat vaan, että nuku
enemmän. Olet väsynyt, mene
aikaisemmin nukkumaan. To-
siasiassa Anjan poika oli niin
väsynyt, että hän ei jaksanut
koulusta tultuaan muuta kuin
raahautua sänkyyn.
Viimeinen niitti oli, kun
poika meni terveyskeskuk-
seen. Siellä lääkäri ajoi hä-
net jo ovella pois väittäen, et-
tei nuorta ihmistä voi mikään
vaivata. -Silloin soitin yksityis-
lääkärille, hän otti vihdoinkin
asian hoitaakseen. Poika sai
suihkeita, ja lääkäri käski pa-
lata viikon päästä asiaan, jos
olo ei tokene. Lopulta pojalla
todettiin homealtistuma. -Oi-
reet olivat täsmänneet koko
ajan, mutta tautia ei vaan tun-
nistettu, Anja harmittelee.
Psykoosi ja kolari
Diagnoosin saatuaan poi-
ka masentui. Hän valmistui
ammattikoulusta ja kävi jon-
kin aikaa töissä, mutta lopul-
ta sairaus imi hänet loppuun
niin henkisesti kuin fyysises-
tikin. -Lopulta hän ei pysty-
nyt tekemään enää mitään.
Hän sai mielialalääkkeitä, joi-
ta söi vähän aikaa. Lääkäri lo-
petti lääkityksen parin vuoden
oireettoman ajan jälkeen. Kol-
men kuukauden päästä poika
alkoi oireilla uudelleen. Kes-
ti pitkään ennen kuin haim-
me apua, meillä oli jo lääkä-
riaika varattuna, kunnes poi-
ka ajoi kolarin.
Poika lähti kotipihasta au-
tolla ja ajoi rajun nokkakola-
rin. Molemmat autot meni-
vät lunastukseen, mutta poika
selvisi ilman pysyviä vammo-
ja. -Hän muistaa lähteneen-
sä ajamaan autolla, mutta sen
jälkeen ei ole tapahtumista
muistikuvaa. Selvisi, että hän
oli vaikeassa psykoosissa. Sen
jälkeen kolarin osalta luovut-
tiin syytteistä, koska poika to-
dettiin syyntakeettomaksi.
Nyt poika on ollut noin
vuoden Pitkässäniemessä hoi-
dossa. -Tilanne on aika hyvä ja
ennuste näyttää myönteiseltä.
Psykooseja ei ole enää tullut,
koska lääkitys toimii ja hän
käy neljänä päivänä viikos-
sa Pitkänniemen puutarhalla
töissä. Kotiin hän pääsee joka
toinen viikonloppu.
Yhteenkuuluvaisuutta
ja kannustusta
Omaiset mielenterveystyön
tukena ry:n Anja löysi sattu-
malta. -Se oli pelastus. Olin
t a v a l l a a n
ihan yksin.
Mietin mis-
sä nyt men-
nään ja kuin-
ka tästä selvi-
tään. Söin it-
sekin vähän
aikaa mieli-
a l a l ä ä k k e i -
tä, kun ajatte-
lin että kaik-
ki on nyt lop-
pu. Onneksi
lähdin mu-
kaan vertais-
tukiryhmään.
Siellä tajusin,
että jollain
muulla asi-
at voivat olla
vielä huonomminkin. Hiljal-
leen olen oppinut, että tämä
on asia, joka pitää vain hy-
väksyä.
Vertaistukiryhmistä Anja
on ammentanut paljon. -Siel-
lä keskustellaan ja kysellään
mitä kuuluu, miten teidän
perheellä on nyt mennyt. Yh-
teenkuuluvaisuudentunnet-
ta ja kannustusta olen sieltä
saanut. Itsekin jaksaa parem-
min kun huomaa, että suruja
ja murheita on muillakin.
Myös seurakunta on ollut
tukena Anjalle ja hänen per-
heelleen. Kolarin jälkeen ko-
tiseurakunnan pastori tuli
luokse, kuunteli ja keskusteli.
-Nyt käymme yhdessä kirkos-
sa, kun poika tulee viikonlop-
pulomille.
Anja ei peittele perheensä
kokemuksia, mutta ei myös-
kään levittele niitä avoimes-
ti. -Jos joku on kysynyt, olen
kertonut, mutta muuten en
ole kokemuksia mainostanut.
- Uskallan suositella vertais-
tukiryhmää samanlaisten on-
gelmien kanssa painiville.
Haastateltavan nimi on
muutettu.
”
Omaisyhdistyksessä
tehdyn laajan
tutkimuksen
mukaan jopa 38
prosenttia omaisista
kärsii itsekin
depressiosta.
”
Uskallan suositella
vertaistukiryhmää
samanlaisten
ongelmien kanssa
painiville.
”
Mietin
missä nyt
mennään
ja kuinka
tästä
selvitään.