Page 10 - Alueviesti_40_2008

10 Keskiviikko lokakuun 1. 2008
Kun yksi sairastuu, monen maailma järkkyy
Mielenterveysongelmaisen
läheinen kaipaa vertaistukea
”Sitä jaksaa paremmin, kun
huomaa että muillakin on
suruja ja murheita”
Pauliina Parto
Viimeksi kuluneiden vuosi-
kymmenten aikana psykiat-
risessa hoitojärjestelmässä on
tapahtunut suuria muutok-
sia. Psykiatrisia sairaalapaik-
koja on vähennetty tuntuvas-
ti ja vastuu sairastuneista on
tämän myötä siirtynyt
enemmän avohoidol-
le ja omaisille. Tämä si-
nänsä myönteinen ke-
hitys jatkuu edelleen,
mutta ei ole tapahtu-
nut ongelmitta. Omai-
sille se on merkinnyt
vastuun lisääntymis-
tä jokapäiväisessä ar-
kielämässä. Useimmat
omaiset ovat joutuneet
uuteen tilanteeseen il-
man tarvittavia tieto-
ja ja taitoja. Heidän tu-
ekseen Tampereella pe-
rustettiin jo 20 vuotta
sitten Omaiset mielen-
terveystyön tukena ry.
Vuonna 1988 peruste-
tunyhdistyksen toimin-
nan tarkoituksena on
tukea omaisen hyvin-
vointia ja selviytymis-
tä, kun läheisellä on mielen-
terveyden ongelmia. -Yhdis-
tys kattaa koko Pirkanmaan,
eli 27 kuntaa. Väestöpohja on
Suomen toiseksi suurin, ker-
too aluetyöntekijä ja tiedotta-
ja Silja Lampinen.
Yhdistyksen keskeisiä toi-
mintamuotoja ovat neuvon-
tapalvelu ja vertaistukiryh-
mät. Myös Vammalassa on
oma ryhmänsä. -Vammalas-
sa ryhmä on kaupungin ko-
koon nähden vetänyt hyvin
väkeä. Monesti pienillä paik-
kakunnilla pelätään leimautu-
mista, Lampinen sanoo. Kol-
me vuotta sitten perustettu
ryhmä kokoontuu tällä syys-
kaudella neljästi. Seuraava ko-
koontuminen on ensi keski-
viikkona 8. lokakuuta, jolloin
illan teemana on perheen si-
säisen vuorovaikutuksen tu-
keminen.
”Kunpa olisin tullut
aikaisemmin”
Omaiset mielenterveystyön
tukena ry:n tekemä työ on
kullanarvoista. Julkisen palve-
lujärjestelmän tuki omaishoi-
tajille koskee vain harvoin
omaisia, joiden läheisellä on
mielenterveyden ongelma.
Hoitovastuun kuormittavuut-
ta lisäävät omaisten syyllisyy-
den ja häpeän kokemukset,
joita leimaava mielenterveys-
ongelma perheessä tuottaa.
-Omaisyhdistyksessä teh-
dyn laajan tutkimuksen mu-
kaan jopa 38 prosenttia omai-
sista kärsii itsekin depressios-
ta, Silja Lampinen toteaa.
-Kun perheessä sairastunut
pääsee hoidon piiriin, olisi en-
siarvoisen tärkeää ottaa saman
tien omaisten tilanne huomi-
oon. Ihmisillä on erilaisia ta-
poja käsitellä asioita ja pitää
huolta itsestään, mutta moni
vertaisryhmään tullut toteaa,
että kunpa olisin ymmärtänyt
tulla aikaisemmin.
Lampisen mukaan taval-
lisin Omaiset mielenterveys-
työn tukena ry:n jäsen on
vanhempi, jonka aikuisella
lapsella on mielenterveyden
ongelmia. On kuitenkin yhä
tavallisempaa, että apua ha-
kee nuori, jonka läheinen on
sairastunut. -Olisi tärkeää, että
nuorella olisi joku, jolta kysyä
neuvoa ja jonka kanssa kes-
kustella näistä asioista. Vaikka
moni hakee netistä helpotusta
ongelmiinsa, ei se täysin kor-
vaa vuorovaikutusta. Omaiset
mielenterveystyön tukena ry
on tukenut nuoria omaisia jo
seitsemän vuoden ajan. Nuo-
rille järjestetään omia ryhmiä
ja kursseja, joiden tarkoituk-
sena on vastata nimenomaan
nuorta askarruttaviin kysy-
myksiin.
Vammalassa
suhteellisen hyvä
tilanne
Silja Lampisen mu-
kaan Vammalan seu-
dulla mielenterveys-
palvelut ovat parem-
malla tolalla kuin mo-
nissa muissa kunnissa.
Alueelle on jopa pe-
rustettu yhdistyksen
toimesta omaistoimin-
nan neuvottelukunta.
Neuvottelukuntia on
Pirkanmaalle perus-
tettu kaksi. Ensimmäi-
nen aloitti toimintan-
sa Vammalan seudulla
ja toinen Kangasalan
ja Kaakkois-Pirkan-
maan seutukunnan
alueella. Omaistoi-
minnan neuvottelu-
kunnassa toimii alu-
een työntekijöitä jul-
kiselta sektorilta, kol-
mannelta sektorilta,
omaisia sekä omaisyhdistyk-
sen aluetyöntekijä.
Omaistoiminnan neuvot-
telukunnan tavoitteena on
omaistoiminnan kehittämi-
nen kiinteäksi osaksi yhteis-
toimintaa kunnassa ja seutu-
kunnassa, omaistoiminnan ja
sen tärkeyden esiintuominen
sekä omaistoimintaan koh-
distuviin haasteisiin vastaa-
minen.
Omaiset mielenterveys
työn tukena Tampere ry
Suomen suurin mielenterveyspotilaiden omaisten yhdistys.
Perustettu vuonna 1988.
Jäseniä noin 1400, kokopäivätoimisia työntekijöitä 13 ja vapaaeh-
toistyöntekijöitä 30.
Toimintaa rahoittaa Raha-automaattiyhdistys.
•
•
•
•
Aluetyöntekijä Silja Lampinen Omaiset mielenterveys-
työn tukena ry:stä korostaa vertaistuenmerkitystä. Myös
Vammalassa toimii ryhmä, johon ovat tervetulleita hen-
kilöt, joiden läheisillä on mielenterveyden ongelmia.
Alueviestin levikkialueella
asuvan Anjan poika on kär-
sinyt mielenterveyden ongel-
mista. Kaikki alkoi pojan ar-
meija-aikana. -Armeijassa oli
homeongelma ja poika alkoi
sairastella jatkuvasti. Hänel-
lä oli useita keuhkoputken- ja
poskiontelontulehduksia. Ko-
tiuduttuaan hän aloitti opin-
not ammattikoulussa, jossa
oli myös hometta. Ensimmäi-
nen vuosi koulussa meni suh-
teellisen hyvin, samoin toinen.
Kolmantena vuonna alkoivat
vaikeudet, Anja kertoo.
Poika oli aina kuumeessa.
Hän ramppasi lääkäristä toi-
seen, mutta kukaan ei ottanut
hänen vaivojaan todesta. -Lää-
kärit sanoivat vaan, että nuku
enemmän. Olet väsynyt, mene
aikaisemmin nukkumaan. To-
siasiassa Anjan poika oli niin
väsynyt, että hän ei jaksanut
koulusta tultuaan muuta kuin
raahautua sänkyyn.
Viimeinen niitti oli, kun
poika meni terveyskeskuk-
seen. Siellä lääkäri ajoi hä-
net jo ovella pois väittäen, et-
tei nuorta ihmistä voi mikään
vaivata. -Silloin soitin yksityis-
lääkärille, hän otti vihdoinkin
asian hoitaakseen. Poika sai
suihkeita, ja lääkäri käski pa-
lata viikon päästä asiaan, jos
olo ei tokene. Lopulta pojalla
todettiin homealtistuma. -Oi-
reet olivat täsmänneet koko
ajan, mutta tautia ei vaan tun-
nistettu, Anja harmittelee.
Psykoosi ja kolari
Diagnoosin saatuaan poi-
ka masentui. Hän valmistui
ammattikoulusta ja kävi jon-
kin aikaa töissä, mutta lopul-
ta sairaus imi hänet loppuun
niin henkisesti kuin fyysises-
tikin. -Lopulta hän ei pysty-
nyt tekemään enää mitään.
Hän sai mielialalääkkeitä, joi-
ta söi vähän aikaa. Lääkäri lo-
petti lääkityksen parin vuoden
oireettoman ajan jälkeen. Kol-
men kuukauden päästä poika
alkoi oireilla uudelleen. Kes-
ti pitkään ennen kuin haim-
me apua, meillä oli jo lääkä-
riaika varattuna, kunnes poi-
ka ajoi kolarin.
Poika lähti kotipihasta au-
tolla ja ajoi rajun nokkakola-
rin. Molemmat autot meni-
vät lunastukseen, mutta poika
selvisi ilman pysyviä vammo-
ja. -Hän muistaa lähteneen-
sä ajamaan autolla, mutta sen
jälkeen ei ole tapahtumista
muistikuvaa. Selvisi, että hän
oli vaikeassa psykoosissa. Sen
jälkeen kolarin osalta luovut-
tiin syytteistä, koska poika to-
dettiin syyntakeettomaksi.
Nyt poika on ollut noin
vuoden Pitkässäniemessä hoi-
dossa. -Tilanne on aika hyvä ja
ennuste näyttää myönteiseltä.
Psykooseja ei ole enää tullut,
koska lääkitys toimii ja hän
käy neljänä päivänä viikos-
sa Pitkänniemen puutarhalla
töissä. Kotiin hän pääsee joka
toinen viikonloppu.
Yhteenkuuluvaisuutta
ja kannustusta
Omaiset mielenterveystyön
tukena ry:n Anja löysi sattu-
malta. -Se oli pelastus. Olin
t a v a l l a a n
ihan yksin.
Mietin mis-
sä nyt men-
nään ja kuin-
ka tästä selvi-
tään. Söin it-
sekin vähän
aikaa mieli-
a l a l ä ä k k e i -
tä, kun ajatte-
lin että kaik-
ki on nyt lop-
pu. Onneksi
lähdin mu-
kaan vertais-
tukiryhmään.
Siellä tajusin,
että jollain
muulla asi-
at voivat olla
vielä huonomminkin. Hiljal-
leen olen oppinut, että tämä
on asia, joka pitää vain hy-
väksyä.
Vertaistukiryhmistä Anja
on ammentanut paljon. -Siel-
lä keskustellaan ja kysellään
mitä kuuluu, miten teidän
perheellä on nyt mennyt. Yh-
teenkuuluvaisuudentunnet-
ta ja kannustusta olen sieltä
saanut. Itsekin jaksaa parem-
min kun huomaa, että suruja
ja murheita on muillakin.
Myös seurakunta on ollut
tukena Anjalle ja hänen per-
heelleen. Kolarin jälkeen ko-
tiseurakunnan pastori tuli
luokse, kuunteli ja keskusteli.
-Nyt käymme yhdessä kirkos-
sa, kun poika tulee viikonlop-
pulomille.
Anja ei peittele perheensä
kokemuksia, mutta ei myös-
kään levittele niitä avoimes-
ti. -Jos joku on kysynyt, olen
kertonut, mutta muuten en
ole kokemuksia mainostanut.
- Uskallan suositella vertais-
tukiryhmää samanlaisten on-
gelmien kanssa painiville.
Haastateltavan nimi on
muutettu.
”
Omaisyhdistyksessä
tehdyn laajan
tutkimuksen
mukaan jopa 38
prosenttia omaisista
kärsii itsekin
depressiosta.
”
Uskallan suositella
vertaistukiryhmää
samanlaisten
ongelmien kanssa
painiville.
”
Mietin
missä nyt
mennään
ja kuinka
tästä
selvitään.