Page 7 - Alueviesti_40

7

Keskiviikko lokakuun 1. 2008

Keskitäyteläinen, marjainen,

pippurinen, pehmeän tanniininen

Toimittaja pääsi

herrojen kanssa illalliselle

Maija Latva

Vammalan Seurahuoneen ka-

binetin pitkä pöytä on katet-

tu kauniisti ja viinit on avattu

temperoitumaan jo pari tuntia

aikaisemmin. Keittiöstä tulvii

herkulliset tuoksut. Saan kuul-

la, että alkuruuaksi on vuo-

henjuustosalaattia ja pääruu-

aksi porsaan sisä!lettä punasi-

puli- ja bearnaisekastikkeiden

kanssa. Kuulostaa herkullisel-

ta. Eikä pelkästään kuulosta,

kuten saan jälkeenpäin tode-

ta. Toisinaan ihan harmittaa,

kun herkullista kastiketta lai-

tetaan annoksiin vain näök-

si. Nyt ei ole säästetty kastik-

keissa. Eikä oiottu, sillä kasti-

kepohjatkin on keitetty alusta

lähtien itse. Luvassa on muka-

va ilta, jonka saan viettää kuu-

den miehen kanssa.

Jarmo Turppa, Markku Sa-

hankoski, Jaakko Horelli, Ro-

land Kylfält ja Kari Kaijo ovat

kokoontuneet viinikerhonsa

nimissä jo lähes viiden vuo-

den ajan, Taisto Seppä on ol-

lut mukana parisen vuotta.

Roland huijaa minua jo en-

nen, kuin ehdin istua pöytään.

Hän ottaa käyttöön äidinkie-

lensä, ruotsin ja hieman no-

lostuneena myönnän, että toi-

nen kotimainen sujuu “bara

liten” -tyyliin. Olen jo ehdot-

tamassa siirtymistä Lontoon

murteeseen, kun herra Kylfält

vastaa pilke silmäkulmassaan

ja selvällä suomen kielellä

asuneensa Suodenniemellä jo

kymmenisen vuotta. -Rakkau-

den perässä tullut, vierustove-

rini selvittää.

Hyvän ruuan ystäviä

Yleensä viinikerholaiset ko-

koontuvat jonkun kotona tai

Suodenniemen Hirvelässä.

Nyt kokoontumispaikaksi on

kuitenkin valittu Seurahuone,

koska yksi kerholaisista, keit-

tiömestari Jarmo Turppa, on

yksi paikan uusista isännistä.

Viinikerhon illoissa mais-

tellaan aina kolmea viiniä. -

Ja yleensä punaisia, niissä on

enemmän vivahteita, Turppa

kertoo. Menu on myös vaihte-

leva. Yleensä tehdään sellaista,

mitä ei vielä ole kokeiltu. Ko-

koontumisiltojen idea on vii-

ninmaistelun lisäksi ruuan val-

mistaminen, mutta tällä kertaa

ravintolan isäntä on poikkeuk-

sellisesti tehnyt jo kaiken val-

miiksi. Miehet ovat vuosien

aikana syöneet vähän kaikkea,

valikoimaa on ollut makkaras-

ta metsäkauriiseen. Ei sentään

mitä tahansa makkaraa, vaan

herrojen Kylfältin ja Kaijon te-

kemää riistamakkaraa. Hirves-

tämistä harrastavat herrat ker-

tovat olevansa kovin kiinnos-

tuneita myös kokkaamises-

ta. Taitavat olla aika suosittuja

myös hirviporukassaan, koska

heidät on valtuutettu vastaa-

maan oman jahtiporukkansa

kauden päättäjäisten eli pei-

jaisten tarjoiluistakin. Monis-

sako peijaisissa muuten syö-

dään esimerkiksi Ginimarinoi-

tua peuraa tai Tartar -pihvejä?

Suodenniemellä syödään.

Joskus harvoin viinikerhos-

sa myös “lipsutaan linjasta” ja

pidetään viski- tai olutilta. -

Ja joskus kutsutaan rouvatkin

mukaan, Jaakko Horelli lisää.

Löydöt kirjataan ylös

Illan viineiksi on valittu chile-

läiset Antares ja GatoNegro se-

kä ranskalainenRopiteauCôtes

du Rhône-Villages. Kaikilla on

edessään kolme punaviinila-

sia sekä vesilasi. Ensin viinejä

tuoksutellaan, käännellään la-

sia ja maistellaan. Alkuruuan

aikana selviää jo se, että Gato

Negro jää tällä kerralla kolmo-

seksi. -Vaikkei sekään huonoa

ole missään nimessä, Kari Kai-

jo huomauttaa ja muistuttaa

muita eräästä viinimerkistä,

joka miehiltä jäi kerran vallan

juomatta. -Se on muuten ainoa

kerta, Turppa lisää. Taisto Sep-

pä paljastaa, että ei voinut ai-

koinaan sietää viinejä. -Kerran

oltiin vaimon kanssa Ranskas-

sa ja tilasin juomaksi maitoa,

hän naureskelee. -Ajattelin, et-

tä kuka voi syödä tällaisia ho-

meisia juustoja ja päälle viiniä,

hänmuistelee. -Nyt suorastaan

nautin, kun olen päässyt tähän

asiantuntevaan seuraan ja kir-

jaan uskollisesti ylös hyviä löy-

töjä. Niistä pääsee vaimokin

nauttimaan, hän lisää. Markku

Sahankoski myöntää hänkin

olleensa aikoinaan huono vii-

nin asiantuntija, mutta nyky-

ään maut erottuvat ihan eri ta-

valla. -Kyllä meidän porukassa

illan tähti aina löytyy, eipä sii-

tä ole juuri kiistelty, JaakkoHo-

relli toteaa.

Ranskalainen voitti

Pääruuan aikana seuralaiseni

ovat jo täysin yksimielisiä illan

tähdestä. Vuoden 2006 Ropi-

teau Côtes du Rhône-Villages

on miesten ehdoton suosikki.

Minä puolestani pidän kovas-

ti myös carmenere -rypäleis-

tä tehdystä Antares -viinistä.

Viimeisten suupalojen aika-

na kallistun kuitenkin ranska-

laisen puolelle ja Antares jää

kakkoseksi. En tiedä, vaikut-

taako lopulliseen valintaani

asiantunteva seura vai maku-

hermoni, mutta mukavaa mi-

nulla ainakin oli.

Roland Kylfält (vasemmalla) ja Kari Kaijo ovat innokkaita kokkaajia.

Jarmo Turppa kertoo, et-

tä maisteltavat viinit voi-

daan valita millä perus-

teella tahansa. -Joskus kri-

teerinä on ollut jokin rypä-

le, joskus maa tai maanosa

ja joskus vaikka nimi, hän

selvittää.

Herkullinen alkupala. Kevyesti paahdettu vuohenjuusto

on sipaistu hunajalla.

Illan viineiksi on valittu chileläiset Antares ja Gato Negro sekä ranskalainen Ropiteau

Côtes du Rhône-Villages.

Markku Sahankoski (vasemmalla), Taisto Seppä ja Jaakko Horelli tutkiskelevat pullojen ulkonäköä.

Joskus oikein harmittaa, kun herkullis-

ta kastiketta laitetaan annoksiin vain

näöksi. Nyt ei kastikkeissa säästetty.

Page 7 - Alueviesti_40_2008