Page 4 - Alueviesti_40

4

Keskiviikko lokakuun 1. 2008

Nro 40. 26. vuosikerta. Keskiviikkona 1.10.2008

www.alueviesti

.!

JSN

www. alueviesti.! • Kaupunkilehtien Liitto ry:n jäsen, ISSN 1236-0619

KaupunkilehtienLiittoonmukana

hyvän lehtimiestavan vaalinnassa

ja sananvapauden puolustamises-

sa. Liitto on yksi Julkisen Sanan

neuvoston taustayhteisöistä.

Toimitus, konttori, myynti

03-514 1416

TELEFAX 03-511 3097

E-MAIL:

Toimituksen aineisto:

toimitus@alueviesti.!

Ilmoitusaineisto:

ilmoitukset@alueviesti.!

Seurakuntatiedot:

seurakunnat@alueviesti.!

Järjestöpalstailmoitukset:

jarjestot@alueviesti.!

ILMOITUKSET

MAANANTAIHIN

KLO 14 MENNESSÄ.

Aluetori-ilmoitukset,

järjestöpalstat ja srk-tiedot

maanantaihin klo 12 mennessä.

ILMOITUSHINNAT

alv0%

Etusivu

! 1,40/pmm

väri-ilmoitus ! 1,75/pmm

Takasivu

! 1,30/pmm

väri-ilmoitus ! 1,60/pmm

Tekstisivut

! 1,10/pmm

väri-ilmoitus ! 1,30/pmm

Hintoihin lisätään alv. 22 %.

Puhelimitse vastaanotettuun il-

moitukseen mahdollisesti tulevis-

ta virheistä ei lehti vastaa.

Muiden virheiden osalta lehden

vastuu rajoittuu kokonaan ilmoi-

tushintaan.

Toimitus ei vastaa sitoumuksetta

lähetetystä

toimitusaineistosta;

käsikirjoituksista, valokuvista tai

ääninauhoista eikä säilytä niitä tai

palauta niitä lähettäjälle.

TOIMITUS

03-514 1416

Päätoimittaja

Erkki Petman

0500-235 725

Toimituspäällikkö

Maija Latva

050-555 6290

Toimittajat:

Hannu Virtanen

050-5633424

Pauliina Parto

040-7636021

JormaWesterholm

03-5141 416

ILMOITUSMYYNTI

Jerry Stenberg

050-593 0620

Eeva Rasinperä

050-593 0621

Heli Suominen

050-436 5068

Mainospäällikkö

Matti Tolonen

0500-769 261

TOIMISTO

Hopunkatu 1, 38200 VAMMALA

MA-PE klo 8.00-16.00

JULKAISIJA

Kustannusliike Aluelehdet Oy

Toimitusjohtaja

Seppo Lehtinen

0500-634 032

SIVUNVALMISTUS

Keskuskuva Ky, Vammala

PAINOPAIKKA

Allatum Oy, Pori

Mikäli lehden jakelussa on

häiriöitä, ottakaa yhteys

postiin

p. 0200 71000

Lehden voi tilata jakelualuiden

ulkopuolelle Suomessa

! 39,00/vuosikerta

! 12,00/ 3 kk.

Toimittaja

viinikerhon

illanvietossa

!

s. 7

Vertasituki-

ryhmien työ on

kullanarvoista

!

s. 11

Tutustumis-

käynneistä apua

ammatinvalintaan

!

s. 14

Sastamalan

vuokratalojen

yhtiöittäminen

etenee

Hannu Virtanen

Vammalan kaupungin tila-

keskuksen johtokunta hyväk-

syi periaatteessa työryhmän

esityksen Asunto Oy Kiilleki-

vi asunto-osakeyhtiön muut-

tamisen Sastamalan Vuokra-

talot kiinteistöosakeyhtiöksi

ja yhteensä noin 456 vuokra-

asunnon omaisuuden ja vel-

kojen luovuttamisen perustet-

tavalle yhtiölle.

Kaupunginhallitukselle ja -

valtuustolle tehdään esitys yh-

tiöoikeudellisista järjestelyis-

tä.

Sastamalan kaupungin jär-

jestelytoimikunta on aiemmin

päättänyt, että Sastamalan

vuokratalot yhtiöitetään vuo-

den 2009 alusta alkaen. Tila-

keskus toimii vuoden 2009

alusta kuntalain tarkoittama-

na liikelaitoksena.

Olemassa oleva

yhtiö käytössä

Valmistelutehtäviä varten on

asetettu työryhmä on selvit-

tänyt yhtiöittämisen eri vaih-

toehtoja, yhtiön hallinnon ja

taloudenhoidon järjestämistä

sekä kiinteistöjen arvostuksen

toteuttamista.

Työryhmässä on aikatau-

lullisista syistä päädytty sii-

hen, että ensi vaiheessa joulu-

kuussa 2008 Vammalan kau-

pungin suoraan omistamat

vuokratalot yhtiöitetään. Pe-

rustamisessa käytetään ole-

massa olevaa yhtiötä, Asunto

Oy Kiillekivi, joka muutetaan

soveltuvaksi kiinteistöosake-

yhtiöksi.

Yhtiöön siirretään perus-

tamisvaiheessa yhteensä 456

vuokra-asuntoa sisältäen Suo-

denniemen neljän asunto-osa-

keyhtiön osakkeet. Perustettu

vuokrataloyhtiö päättää esi-

merkiksi kahden vuoden siir-

tymäaikana muiden vuokra-

asuntojen ja asunto-osakeyh-

tiömuotoisten vuokratalojen

fuusioimisesta.

Yhtiölle tulossa

558 asuntoa

Fuusioitavia asuntoja on yh-

teensä 25 vuokra-asuntoa

Äetsästä ja 77 asuntoa Mouhi-

järveltä. Äetsän asunnot ovat

suorassa omistuksessa. Mou-

hijärven asunnot ovat asunto-

osakeytiöissä. Yhtiön omis-

tuksessa olisi näin yhteensä

558 vuokra-asuntoa.

Äetsän asunto-osakeyh-

tiömuotoisten asuntojen, jot-

ka hoitaa ulkopuolinen yh-

tiö, sijoitus selvitetään vuoden

2009 aikana. Vanhusten asun-

not on ehdotettu jätettäväk-

si tilakeskukselle niiden eri-

laisten asukasvalintaperustei-

den ja arvonlisäverokäsittelyn

johdosta.

Perustamisvaiheessa yh-

tiöllä on osa-aikainen toi-

mitusjohtaja. Kahden vuo-

den siirtymäaikana yhtiö os-

taa toimisto-, isännöinti- ja

kiinteistöpalvelut kaupungin

liikelaitokselta tilakeskukselta

ja siirtymäajan jälkeen mah-

dollisesta kilpailutuksesta

riippuen. Yhtiön kirjanpito-

palvelut ostetaan perustamis-

vaiheessa Satu Oy:ltä.

Ulkopuolista asiantuntijaa

tarvitaan yhtiön perustami-

sen valmistelussa ja kiinteistö-

jen arvostuksessa sekä yhtiön

taloudellisessa tarkastelussa.

Vammalassakin kokeiltu tutkinto kivialalle

Hannu Virtanen

Luonnonkiviteollisuuden

edellytykset saada ammatti-

taitoista työvoimaa parane-

vat, kun rakennusalan nuori-

soasteen perustutkinto laaje-

nee kivialalle. Opetusministe-

riö on antanut asetuksen, jolla

rakennusalan perustutkintoa

muutetaan siten, että siihen

lisätään neljäntenä koulutus-

ohjelmana kivialan koulutus-

ohjelma, jonka tutkintonimi-

ke on kivirakentaja. Koulutus

on 120 opintoviikon laajui-

nen. Kivialan perustutkintoa

on kokeiltu neljässä ammat-

tiopistossa vuodesta 2006 al-

kaen. Koulutukseen on voinut

hakeutua Joensuussa, Lahdes-

sa, Vammalassa ja Pyhäjär-

vellä. Tutkinnon perusteet on

tarkoitus saada valmiiksi vuo-

den loppuun mennessä.

Teollisuudelle

tervetullut

Kiviteollisuusliiton toimitus-

johtaja Pekka Jauhiainen pi-

tää tutkintouudistusta mer-

kittävänä koko luonnonkivi-

teollisuudelle.

-Kiviteollisuuden kapea-

alaisuuden vuoksi erillinen

kivialan perustutkinto oli-

si saattanut jäädä liian sup-

peaksi eikä houkuttelisi riit-

tävästi nuoria koulutukseen.

Uskomme, että osana raken-

nusalan perustutkintoa ki-

vialan vetovoima kasvaa.

Jauhiaisen mukaan luonnon-

kiviala tarvitsee uusia osaajia

niin tuotannossa kuin asen-

nuksessakin.

-Luonnonkiven suosio ra-

kennusmateriaalina on jatku-

vasti lisääntynyt. Luonnonki-

vi on perinteisesti yhdistetty

julkiseen arvorakentamiseen

mutta tänä päivänä kivi on

arkipäivää myös pientalora-

kentamisessa. Kuluttajasek-

tori tarjoaa kiviteollisuudel-

le hyvät kasvuedellytykset ja

kasvava kiven kysyntä edel-

lyttää lisää kiviosaajia.

Oppilaitoksia on,

opettajia tarvitaan

Kivialaan liittyvien aineiden

opetus voi mahdollistua pe-

riaatteessa noin 90:ssä ra-

kennusalan opetusta anta-

vassa oppilaitoksessa. Haas-

teena on kuitenkin kivialan

opettajien saatavuus.

Uusi kivialan koulutusoh-

jelma on hyvin laaja-alainen

ja sen suorittaminen antaa

yleisen jatko-opintokelpoi-

suuden. Tutkinnon suorit-

taneiden työtehtävät voivat

liittyä muun muassa kivi-

tuotteiden teolliseen valmis-

tamiseen, teollisuusauto-

maatioon ja tuotantoproses-

seihin.

Koulutuksen saaneet voi-

vat sijoittua myös rakennus-

ja ympäristökivien asennus-

ja korjausrakennustehtäviin

sekä vaikkapa muotoilu- tai

louhintatehtäviin. Jatkossa

muutkin kuin kivialan kou-

lutusohjelmaa suorittavat ra-

kennusalan opiskelevat voi-

vat valita kivialaan liittyviä

tutkinnon osia.

Uudentyyppistä syrjäytymisen ehkäisyä

Karkussa mahdollisuus

opintonsa keskeyttäneille

Kaija Tomperi

Vammalan Karkusta löytyy

juuri nyt ja lähikuukausina

opiskelupaikka niille nuorille,

jotka ovat keskeyttäneet am-

matilliset opintonsa.

Vain harvat oppilaitokset

ottavat vastaan opiskelijoi-

ta lukuvuoden ehdittyä loka-

kuuhun.

Kymppiluokan linjanjohta-

ja Martti Ristolainen Karkun

evankelisesta opistosta kertoo,

että kyse onkin Pirkanmaalla,

ja todennäköisesti myös koko

valtakunnassa, uudentyyppi-

sestä nuorten syrjäytymisen

ehkäisemisestä. Opetusminis-

teriön opintosetelirahoituk-

sen ansiosta koulutus on nuo-

relle maksuton aina ruokai-

luja, asumista ja harrastuksia

myöten.

Opintonsa keskeyttänyt

nuori voi siirtyä Karkkuun hä-

nelle parhaiten sopivana ajan-

kohtana, vaikka heti tai vielä

tammikuussa.

Opistossa nuori saa henki-

lökohtaisen opintosuunnitel-

man ja runsaasti henkilökoh-

taista ohjausta. Hänelle avautu-

vat mm. kymppiluokan, luki-

on sekä erä- ja luonto-oppaan

ammattitutkinnon kurssit.

Tavoite on, että vuoden

päästä syksyllä nuori aloittaa

opinnot tai työt hänelle mie-

luisassa ja sopivassa paikassa.

- Uudessa koulutuksessa

on jo aloittanut viisi oppilas-

ta, kertoo Ristolainen. Heidän

henkilökohtaisesta ohjaukses-

taan vastaavat pääsääntöises-

ti oppilashuoltaja Elina Heik-

kilä ja opiskelijaohjaaja Mer-

vi Marku. Myös Karkun evan-

kelisen opiston lukion luokille

voi siirtyä joustavasti kesken

lukuvuoden.

Martti Ristolainen, Mervi Marku ja Elina Heikkilä ohjaa-

vat opiskelijoita henkilökohtaisesti Karkun Kympillä.

Mikä uskonnossa

on niin kamalan

pelottavaa?

N

äin kyseli Ilta-Sanomien toimituspäällikkö Ulla

Appelsin kolumnissaan 20.9. Hänen kirjoituk-

sensa oli todella hyvä ja osuva. Hän totesi siinä

mm niin, että v-sana ei suinkaan ole pahinta, mitä lapsi

voi koulussa oppia, vaan J-sana. Jeesus. Hän kertoi esi-

merkkeinä pirkanmaalaisen äidin, joka oli vaatinut, että

hänen kirkkoon kuulumattomalle lapselleen pitää järjes-

tää erillinen tila, kun keskusradiosta tulee seurakunnan

aamunavaus. Länsisuomalainen isä puolestaan valitti

eduskunnan oikeusasiamiehelle, koska kunta ei suostu-

nut lopettamaan ruokarukouksia päiväkodista. Helsinki-

läisvanhemmat taas nostivat metelin, jonka seuraukse-

na loppui päiväkodista pyhäkoulu. Me täälläpäin muis-

tanemme tapauksen vammalalaisesta Sylvään koulusta.

Sen rehtorista Jari Anderssonistahan tehtiin taannoin

tutkintapyyntö, koska koulun päivänavauksessa soitet-

tiin kappale “Jo joutui armas aika”.

“Anteeksi, mutta mikä ihme siinä uskonnossa on niin

kamalan pelottavaa”, Ulla Appelsin kysyi. Sitä samaa ihmet-

telee tänä päivänä varmasti moni muukin. Minä ainakin

ihmettelen. Siteeraan Appelsinia vielä hiukan. “Aika sup-

pea on sellaisen suomalaiskoululaisen yleissivistys, joka ei

ole joutunut perehtymään Raamattuun”.Niinpä. Ja kyseli-

pä hän kolumnissaan vielä sitäkin, että tietävätkö uskon-

nonopetuksen vastustajat sitä, että kirkkohan opetti tämän

kansan lukemaan.

Tsunami. Jokela. Kauhajoki. Kirkolla on ollut näkyvä

rooli näissä kaikissa tapauksissa ja seurakuntayhteisöissä

on voitu purkaa suurta surua ja kuulla lohdutuksen sano-

ja. Eikö yläkerran suuntaan saa julkisesti kurkottaa muu-

ten, kuin suuren tragedian kohdatessa?

Kun presidentti Kallio talvisodan aikana kehotti koko

kansaa rukoukseen, niin montako tutkintapyyntöä hänes-

tä mahdettiin tehdä? Tai kunnioitetusta jalkaväenkenraa-

li Adolf Ehrnroothista, joka taisteluiden tauottua johti mie-

hensä Ruokolahden kirkkoon kiittämään Jumalaa itsenäi-

sestä isänmaasta?

Maija Latva

”

Kun presidentti

Kallio talvisodan

aikana kehotti koko

kansaa rukoukseen,

niin montako

tutkintapyyntöä

hänestä mahdettiin

tehdä?

Page 4 - Alueviesti_40_2008