Page 31 - Alueviesti_41_2008

Basic HTML Version

Keskiviikko lokakuun 8. 2008

Vedenpinnat

kuivasta

syyskuusta

huolimatta

korkealla

Pirkanmaan järvien veden-

pinnat ovat syyskuun vähäsa-

teisuudesta huolimatta keski-

määräistä ylempänä. Sateista

elokuuta seurasi Pirkanmaal-

la varsin vähäsateinen syys-

kuu. Säännöstelemättömien

järvien vedenpinnat laskivat

Pirkanmaan ympäristökes-

kuksen alueella syyskuussa 5-

15 cm. Vedenpinnan laskusta

huolimatta näiden järvien ve-

denkorkeudet olivat kuiten-

kin syyskuun lopussa 10-40

cm ajankohdan pitkäaikais-

keskiarvojen yläpuolella. Mi-

käli tulevien viikkojen sääolot

ovat tavanomaiset, ennakoi-

daan säännöstelemättömien

järvien vedenkorkeuksien va-

kiintuvan nykyiselle tasolle tai

kääntyvän lievään nousuun.

Säännöstellyistä järvis-

tä Kyrösjärven pinta oli syys-

kuun lopussa 21 cm ajankoh-

dan keskiarvon yläpuolella,

kun muut säännöstellyt jär-

vet olivat lähes keskiarvoluke-

missa. Muutoin Pyhäjärven ja

myös Kulo-, Rauta- ja Lieko-

veden vedenkorkeudet vaihte-

livat voimakkaasti syyskuussa.

Suurimmillaan vedenkorkeus

vaihteli viikon sisällä 15-25

cm. Vedenkorkeusvaihtelui-

den syinä olivat alapuolisen

Kokemäenjoen voimalaitok-

silla tehdyt korjaus- ja huolto-

työt. Säännösteltyjen järvien

vedenkorkeuksien ennakoi-

daan lokakuussa olevan lähel-

lä ajankohdan keskiarvoja.

Virtaamat olivat keskusve-

sistön jokiosuuksilla vielä jon-

kin verran ajankohdan keski-

arvoja suuremmat, mutta si-

vu- ja latvavesistöissä jo var-

sin keskimääräiset.

Pirkanmaan

ympäristö-

palkinto

haettavissa

Sata-Hämeen

pohjavettä

Vammalaan

marraskuussa

Hannu Virtanen

Mittava Lounais- ja Luo-

teis-Pirkanmaan vesihuol-

tohanke on saavuttamassa

vaiheen, jossa ihan oikeas-

ti alkaa virrata pohjavettä

Vammalaan saakka. Pump-

paamoiden, paineenkoro-

tusasemien ja automatiikan

valmistumisen jälkeen talo-

usveden toimittaminen al-

kaa marraskuussa.

Ensimmäisen vaiheen

kustannukset olivat 7,6 mil-

joonaa euroa, josta valtion-

osuus oli 3,7 miljoonaa eu-

roa. Lisäksi kuntien valtion

vesihuoltotöihin kuulumat-

tomat osuudet olivat 1,3 mil-

joonaa euroa.

Valtion vesihuoltotyön

ensimmäinen vaihe sisäl-

si vesijohdon rakentamisen

Hämeenkyröstä Vammalaan

sekä siirtoviemärin raken-

tamisen Häijäästä Vamma-

laan. Hanke toteutettiin nel-

jänä eri urakkana.

Osuuksien Vammala-

Karkku, Häijää-Karkku ja

Ulvaanharju/Enonlähde-

Kyröskoski urakoitsijana oli

Maanrakennus Lahdenperä

Oy Virroilta ja osuuden Ky-

röskoski-Häijää urakoitsija-

na Maanrakennus Jokinen

Oy Ikaalisista. Koko hank-

keen rakennuttaja oli Pir-

kanmaan ympäristökeskus.

Haja-asutusta mukaan

Käynnistysvaiheessa vet-

tä saadaan ensisijaisesti Hä-

meenkyrön Vesi Oy:n ve-

denottamosta. Hämeenky-

rön Vesi Oy on Vammalan

kaupungin ja Hämeenkyrön

kunnan puoliksi omistama

osakeyhtiö, joka tuottaa ja

myy talousvettä. Lisäksi vet-

tä ostetaan Ikaalisten Vesi

Oy:ltä ja Kyröskosken Vesi-

huolto Oy:ltä, joiden kans-

sa Vammalan kaupunki on

tehnyt vedentoimitussopi-

mukset.

Pohjavettä johdetaan

myös Mouhijärven ja Hyyni-

länkankaan vedenottamoil-

ta nyt rakennettuun runko-

vesijohtoon hankkeen toisen

vaiheen valmistuttua syksyl-

lä 2009. Vammalassa käyte-

tään siihen saakka Houha-

järven pohjavettä.

Hämeenkyröstä Vamma-

laan ulottuva runkovesijoh-

to mahdollistaa alueen ha-

ja-asutuksen liittymisen ve-

sihuoltoon, mikä edistää

yhdyskuntarakenteen kehit-

tymistä. Esimerkkinä tästä

on Illon vesihuolto-osuus-

kunnan rakentamaan vesi-

huoltoon Vammalan ja Kar-

kun välillä jo liittyneet noin

200 taloutta.

Vettä ja jätevettä

Lounais- ja Luoteis-Pirkan-

maan vesihuoltotyön tois-

ta vaihetta koskeva sopimus

yhdysvesijohdon ja siirto-

viemärin rakentamisesta vä-

lille Suodenniemi-Mouhi-

järvi-Häijää allekirjoitettiin

viime huhtikuussa. Allekir-

joittajina olivat Pirkanmaan

ympäristökeskus, Mouhijär-

ven kunta ja Vammalan kau-

punki.

Urakoitsijaksi valittiin

Maanrakennus Jokinen Oy

Ikaalisista. Talousveden ja

jäteveden johtaminen uut-

ta verkostoa käyttäen mah-

dollistuu vuoden 2009 lo-

pulla, jolloin koko hanke on

valmis.

Jätevesien käsittelys-

tä Mouhijärvi, Suodennie-

mi ja Vammala tekivät so-

pimuksen elokuussa 2006.

Sopimuksen mukaan Suo-

denniemen ja Mouhijärven

jätevedet johdetaan Vamma-

lan puhdistamolle. Tekninen

valmius on olemassa vuoden

2009 lopulla.

Kuitenkin Vammalan jä-

tevedenpuhdistamon ym-

päristöluvan mukaan jäteve-

siä saadaan johtaa sinne vas-

ta puhdistamon peruskorja-

uksen jälkeen vuoden 2012

alusta. Siihen asti Mouhijär-

ven jätevedenpuhdistamossa

käsitellään tilapäisesti kun-

nan omien jätevesien lisäksi

Hämeenkyrön Haukijärven

alueelta ja Suodenniemeltä

johdettavat jätevedet.

Biokaasulaitos-

hanke etenee

Vampulassa

Biokaasuyhtiö VamBio Oy

on käynnistämässä biokaasu-

laitoksen rakentamisen Vam-

pulaan vielä loppuvuoden ai-

kana.

YVA-menettelyn ja ympä-

ristöluvituksen lisäksi hank-

keen eteneminen edellyt-

ti suunnittelutarveharkintaa,

koska alueen rakentamista

ohjaava kaavoitustyö kunnas-

sa on vasta vireillä. Suunnit-

telutarveratkaisupäätös oli

myönteinen, joten hanke voi

nyt edetä rakennuslupavai-

heeseen.

Rakentamisen pohjatyöt

käynnistettäneen loka mar-

raskuun vaihteessa. VamBio

Oy:n biokaasulaitoksen ura-

koitsijaksi on valittu forssalai-

nen Watrec Oy, joka toimittaa

laitoksen VamBiolle avaimet

käteen -periaatteella.

Yhtiön liiketoimintaa vetä-

mään on nimitetty biokaasu-

toimialalla asiantuntijatehtä-

vissä toiminut !loso!an mais-

teri Kaisa Suvilampi. Hän siir-

tyi uuteen tehtäväänsä Watrec

Oy:n konsultointiliiketoimin-

nan toimialapäällikön toimes-

ta.

Tuore toimitusjohtaja tun-

tee hankkeen entuudestaan

hyvin, sillä Suvilampi on toi-

minut VamBio Oy:n konsult-

tina YVA menettelyn käyn-

nistämisestä lähtien.

VamBion laitos keskittyy

tarjoamaan jätehuoltopalve-

lua ensisijaisesti elintarvike-

tuotantoketjun toimijoille.

Karjatalouden, teurastamoi-

den ja elintarviketeollisuuden

sivuvirroista tuotetaan laitok-

sella bioenergiaa sekä lannoi-

tevalmisteasetuksen mukaisia

lannoitetuotteita takaisin al-

kutuotantoon.

-Viereisten suursikaloi-

den lietteen siirto laitokseem-

me putkilinjaa pitkin pump-

paamalla on osoitus ympäris-

tön kannalta edistyksellises-

tä toimintakonseptista. Miksi

kuljettaa raakalietettä pyörien

päällä, kun arvokkaiden ra-

vinteiden kierrättämisen voi

toteuttaa !ksumminkin, toi-

mitusjohtaja Kaisa Suvilam-

pi toteaa.

-Jätehuoltopalvelussamme

haluamme tarjota asiakkaal-

lemme kustannustehokkaan

palvelun lisäksi lisäarvoa eko-

logisesta toimintatavastamme.

Viljelijöille olemme kehittä-

mässä parhaita lannoitekäy-

täntöjä keinolannoitteiden ja

raakalietteen käytön rinnalle.

Keskustelut mahdollisten

asiakkaiden ja yhteistyökump-

paneiden kanssa ovat hyvässä

alussa, samoin sopimusneu-

vottelut bioenergian hyödyn-

tämisestä lähialueen muissa

yrityksissä.

Havainnekuva VamBion biokaasulaitoksesta.

Pirkanmaan ympäristökeskuksen perinteinen ympäristöpalkin-

to on haettavissa lokakuun loppuun mennessä. Perustellun eh-

dotuksen voi lähettää postitse Pirkanmaan ympäristökeskuksen

kirjaamoon tai tehdä sähköisellä lomakkeella ympäristökeskuk-

sen internetsivulla.

Ympäristöpalkinnon tarkoitus on edistää ympäristömyönteistä

toimintaa maakunnassa. Palkinnon lisäksi voidaan myöntää yksi

tai useampia kunniamainintoja.

Ympäristöpalkinnon voi saada Pirkanmaalla toimiva yritys tai

yhteisö tai pirkanmaalainen yksityishenkilö. Palkinto on tunnus-

tus ympäristön hyväksi tehdystä omaehtoisesta ja esimerkillisestä

työstä. Palkinnon saaja on ottanut ympäristön kokonaisvaltaises-

ti huomioon toiminnassaan. Palkinnon saaja ei ole aikaisemmin

saanut vastaavaa tunnustusta ympäristöasioissa.

Vuonna 2007 palkinto myönnettiin tamperelaisten kansalais-

aktivistien Juha Lemivaaran ja Katariina Bruunin omaehtoiselle

metsitysprojektille Boliviassa Etelä-Amerikassa.

Pirkanmaan ympäristökeskus on myöntänyt ympäristöpalkin-

non vuodesta 1998 lähtien.

Erilaisuudet

tapetilla

Sastamalan

opistolla

Miten harrastustoiminnassa

voisi enemmän ottaa huomi-

oon erityistä tukea tarvitsevia

tai kehitysvammaisia ihmi-

siä? Mitä taitoja vetäjällä tuli-

si olla, jos ryhmässä on kehi-

tysvammainen henkilö?

Vuosi sitten Sastamalan

opistolla kokoontui innokas

ryhmä harrastus- ja liikun-

taryhmien ohjaajia koulutus-

päivään, jossa käsiteltiin eri-

tyistä tukea tarvitsevan hen-

kilön kohtaamista harras-

tustoiminnassa. Ryhmässä

todettiin tarve verkostoitua

ja kokoontua ajoittain vaihta-

maan ajatuksia ja kokemuk-

sia. Tänä syksynä opistolla

on luvassa kaksi teemailtaa.

Ensimmäisen illan teemana

on erilaisuuden kohtaami-

nen, toisella kerralla tutustu-

taan sovellettuihin peleihin ja

muuhun liikuntaan. Koulu-

tusiltoihin ovat tervetulleita

ryhmänvetäjien ohella kaikki

asiasta kiinnostuneet.

Kehitysvammaisten Tuki-

liiton Mieli myllertää –pro-

jektin kokemusten mukaan

harrastukset auttavat kehi-

tysvammaisia henkilöitä löy-

tämään sosiaalisia suhteita,

mielekästä tekemistä ja on-

nistumisen kokemuksia, mi-

kä tukee mielenterveyttä.

Projekti innostaa ryhmänve-

täjiä ottamaan ryhmiin mu-

kaan erityistä tukea tarvitse-

via ihmisiä.

Sastamalan opisto järjestää

kaksi teemailtaa harrastus- ja

liikuntaryhmien ohjaajille se-

kä muille aiheesta kiinnostu-

neille Seukulla maanantaina

13.10. kello 18 sekä maanan-

taina 10.11. kello 18.

Avustukset

rakennusperinnön

hoitoon haetta-

vissa Pirkanmaalla

Pirkanmaan ympäristökeskus

myöntää valtion harkinnanva-

raisia avustuksia rakennuspe-

rinnön hoitoon Pirkanmaan

alueella vuodelle 2009. Hake-

mukset tulee jättää lokakuun

loppuun mennessä.

Rakennusperinnön hoi-

toavustusta voidaan hakea

sellaisiin kulttuurihistorialli-

sesti arvokkaiden rakennus-

ten kunnostuksiin, joilla säi-

lytetään rakennuksen tai alue-

kokonaisuuden kulttuurihis-

toriallisia arvoja. Avustusta

voidaan hakea myös kohtei-

den ja niiden välittömän ym-

päristön kunnostamiseen. Pe-

rustellusti avustusta voidaan

hakea myös hoidon edellyttä-

miin selvityksiin.

Avustusta voidaan myön-

tää myös kunnalle sen suorit-

tamiin rakennussuojelukor-

vauksiin, kohteen hankkimi-

seksi kunnalle, kun suojelua

ei voida muuten turvata, se-

kä kunnan kulttuuriympäris-

töohjelmiin.

Avustusta voivat hakea yk-

sityiset omistajat, rakennuspe-

rinnön hoitoa edistävät yhtei-

söt, kunnat ja kuntayhtymät.

Avustusta voi saada enintään

50 % hyväksyttävistä kustan-

nuksista.

Avustusta voidaan myön-

tää ensisijaisesti rakennusten

ulkopuolisiin korjaustoimen-

piteisiin. Sellaisia ovat esimer-

kiksi vesikaton, perustusten,

ulkoseinien, ulko-ovien ja ik-

kunoiden korjaukset. Raken-

nusosia korjattaessa tulee teh-

dä mahdollisimman vähän

muutoksia. Korjaukset tulee

tehdä niin, että rakennuksen

alkuperäinen luonne ja histo-

riallinen aitous säilyvät. Ra-

kennusosien, kuten ikkunoi-

den ja ulko-ovien uusimista ei

avusteta. Muutoinkin raken-

nusosien tarpeetonta uusi-

mista tulee välttää, ja työt tu-

lee tehdä rakentamisajankoh-

dan mukaisilla työtavoilla ja

perinteisillä materiaaleilla.

Page 32

Page 30

1...,21,22,23,24,25,26,27,28,29,30 32,33,34,35,36,37,38,39,40