11
Keskiviikko marraskuun 12. 2008
Jukka O. Mattila
Puheenjohtaja,
Suomen Lähilukioyhdistys
Hattula
Peruskoululaiset pohtivat
jo lukiovalintojaan
P
eruskoulun päättö-
luokan oppilailla on
talven ja alkukevään
aikana edessään elämänsä
uranvalintaa koskeva en-
simmäinen merkittävä vai-
he. Osa suunnistaa amma-
tillisiin opintoihin, osa lu-
kioon.
Viimeisten 12 kuukauden
kuluessa on Suomessa he-
rätty vakavasti pohtimaan
koulun nuorille tarjoamaa
oppimisympäristöä. Kou-
lutuspolitiikan erityisasi-
antuntija, dosentti Pasi
Sahlberg korosti äskettäin
Helsingin Sanomissa pien-
ten kouluyksiköiden etuja
opetuksen laadun takaaja-
na: ”Sopivan pienissä kou-
luissa on vähemmän epä-
toivottua sosiaalista käyt-
täytymistä, vandalismia ja
toisiin kohdistuvaa aggres-
siivista käyttäytymistä kuin
suurissa kouluissa”.
Suomen lukioverkoston ra-
kenne on kansainvälises-
ti ottaen hyvin erikoinen.
Useampi kuin joka neljäs
lukio on niin sanottu pieni
alle 120 opiskelijan yksik-
kö. Opiskelijalle pieni lukio
on yksilöllisyyden huomi-
oon ottava, joustava ja kan-
nustava.
Pienissä lukioissa ollaan ta-
voitteessa, johon monis-
sa tapauksissa muualla py-
ritään: opetusryhmät ovat
pienehköt ja opintojen oh-
jaus ylenpalttista. Opetus-
hallituksen luokattoman
lukion toimivuutta koske-
vassa selvityksestä (2005)
ilmenee, että päätoimis-
ta opinto-ohjaajaa kohti on
pienissä lukioissa 76, keski-
suurissa 197 ja suurissa lu-
kioissa 357 opiskelijaa.
Pienen koulun ilmapiiri on
rento ja kodikas. Opetta-
jat tuntevat jopa niidenkin
opiskelijoiden nimet, joi-
ta eivät opeta. Maaseudun
ja haja-asutusalueiden pie-
net lukiot sijaitsevat useim-
miten yläasteen yhteydessä,
jolloin lukioon voi siirtyä
tutussa toveripiirissä oman
talon sisällä.
Pienten lukioiden verkosto
kattaa tasaisesti koko Suo-
men, kirjaimellisesti Han-
gosta Utsjoelle ja Vaasasta
Ilomantsiin. Tiheän lukio-
verkon ansiosta lähes jokai-
nen suomalainen voi käydä
koulutiensä kotoa käsin yli-
opiston kynnykselle saak-
ka. Koulun käynnin jatka-
minen lähellä omaa kotia
merkitsee huomattavaa ta-
loudellisten kustannusten
ja päivittäisen ajan säästöä.
Se on lukiota aloittaval-
le 16-vuotiaalle suuri etu
ja varmastikin maailmalla
mainetta saaneiden koulu-
saavutustemme huomatta-
va osatekijä.
Tiheä lukioverkko takaa
myös maassamme hyvän
alueellisen ja koulutuksel-
lisen tasa-arvon. Pienessä
lukiossa on pätevä opetta-
jakunta ja tasokas opetus.
Itsenäinen työ ja rauhalli-
nen opiskelija-aines hou-
kuttelevat opettajia. Yliop-
pilastutkinnon edellyttämä
kurssivalikoima on kautta
maan pienissä ja suurissa
lukioissa sama.
Pienissä ryhmissä ja hy-
vin ohjattuina kouluyhtei-
sön jäsenet kantavat yhdes-
sä vastuuta hyvien tulosten
saavuttamisesta. Pienis-
sä lukioissa opiskelijat suo-
rittavatkin keskimäärin ot-
taen huomattavasti enem-
män kursseja kuin suurissa.
Keskeyttäneiden ja neljän-
nen vuoden opiskelijoiden
osuudet ovat pienissä luki-
oissa huomattavasti maan
keskiarvoa pienemmät.
Oma lukio on pienelle kun-
nalle tärkeä identiteettite-
kijä. Pienten lukioiden yllä-
pitäjät ymmärtävätkin hy-
vin koulunsa merkityksen.
Kunnallisille päättäjille lu-
kio on paikkakunnan lip-
pulaiva, jonka sekä kiinteis-
töstä että opetusvälineistä
pidetään hyvää huolta.
Suomen pienten lukioiden
yhdyssiteenä toimii Suo-
men Lähilukioyhdistys.
Sen 122 jäsenlukiota ovat
viime vuosina saaneet val-
tiovallalta merkittävää tu-
kea uuden teknologian
käytön edistämiseen mm.
etä- ja verkko-opiskelussa.
Pienten lukioiden verkosta
onkin tullut alan valtakun-
nallinen esimerkki.
Oman lähilukion
valinta on tur-
vallinen vaih-
toehto.
Hannu Virtanen
-Rima on korkealla, kun yli-
oppilaaksi kirjoitetaan, Vi-
ron konsuli Kairi Pirk-Vatu-
nen tuumi tutustuessaan Äet-
sän Sarkia-lukioon viime vii-
kolla.
Konsuli oli juuri keskustel-
lut abiturienttien kanssa se-
kä tutustunut lukion tiloihin
ja opetukseen rehtori Seppo
Holkerin ja historian opettaja
Jarmo Viitasen opastamana.
-Oppilaat saavat tehdä eri-
laisia asioita ja ilmaista mie-
lipiteitään. Suomen kouluis-
sa näyttää olevan vapaampaa
kuin Virossa. Tekniikassa tääl-
lä on hypätty eteenpäin. Nuo-
ret varmasti tykkäävät tällai-
sesta opiskelusta.
-Opiskelijat vaikuttavat paljon
kypsemmiltä kuin itse oli tuon
ikäisenä. Kävin itse taideluki-
on, koska se oli lähin koulu
Tallinnassa, konsuli naurahti.
Kairi Pirk-Vatusesta ei kuiten-
kaan tullut kuvataiteilijaa. Hä-
nestä ei tullut myöskään enti-
söijää, vaikka sellaiseksi val-
mistuikin erikoisaloinaan pa-
peri ja puu.
-Menin opiskelemaan oikeus-
tiedettä ja päädyin ulkominis-
teriöön diplomaatiksi. Rehto-
ri Seppo Holkeri mainitsi, että
tällainen kansainvälisiin suh-
teisiin liittyvä ura olisi haluttu
ja tavoiteltu Suomessakin.
Ulkoministeriössä
työt vaihtuvat
Kairi Pirk-Vatunen kertoi
aloittaneensa työn Viron ulko-
ministeriössä jo Lennart Me-
ren presidenttikaudella. Hän
on ollut ministeriön palveluk-
sessa yksitoista vuotta ja kier-
tänyt talon eri osastoja työs-
kennellen muun muassa pro-
tokollaosastolla ja lakiosas-
tolla.
-Koskaan työ ei ole tylsää,
koska ulkoministeriön tehtä-
vissä on kiertoa.
Viron konsulin Sarkia-luki-
olle tuonut Erkki Aaltonen tu-
tustui Kairi Pirk-Vatuseen vii-
me keväänä järjestäessään lu-
entoa Tyrvään seudun muse-
olle. Aaltonen oli yhteydessä
Viron suurlähetystöön toivee-
naan saada luennoitsija kerto-
maan Viron historiasta ja ta-
pahtumista.
Aaltosen mukaan sotilas-
asiamies Anto Kergandilla oli
silloin työtehtävä Lapissa, ja
hän suositteli Kairi Pirk-Va-
tusta luennoitsijaksi. Sarkia-
lukion oppilaita oli kevääl-
lä kuuntelemassa juuri tuota
luentoa, ja nyt oli mahdolli-
suus esitellä vieraalle itse kou-
lua, kun konsuli tuli uudem-
man kerran luennoimaan mu-
seolle.
Sarkia-lukiolla on myös ha-
lu luoda ystävyyskoulusuhteet
Viroon. Jarmo Viitanen pyysi-
kin konsulia hankkeelle kum-
miksi. Kairi Pirk-Vatunen pi-
ti ystävyyskoulun löytämistä
täysin mahdollisena asiana.
-Itselleni oli aikoinaan hienoa
päästä joukkueen mukana pe-
laamaan lentopalloa Suomeen.
Näitä asioita on paras hoitaa
ruohonjuuritasolla.
Koulukierroksella konsu-
li tutustui eri luokkatiloihin.
Opiskelijakunnan huoneessa
Jarmo Viitanen ja Seppo Hol-
keri luovuttivat opiskelijoil-
le televison, jonka opiskelija-
kunta otti vastaan puheenjoh-
tajansa Johanna Syrénin joh-
dolla.
Ajanmukaiset
luokkatilat
Televisiolahjoituksen tavoit-
teena on parantaa opiskelijoi-
den mediaseurantaa. Kouluil-
la ei enää ole televisioita, mikä
on vähentänyt mahdollisuut-
ta olla ajantasalla esimerkiksi
Kauhajoen tapauksen kaltais-
ten asioiden seurannassa.
Rehtori Seppo Holkeri ker-
toi myös muista tärkeistä ka-
lustohankinnoista ja hankin-
ta-aikeista. Tavoitteena on,
että jokaisessa lukioluokassa
olisi dataprojektori, tietokone
sekä dokumenttikamera. Nyt
listalla on esimerkiksi viiden
dokumenttikameran hankin-
ta opiskelun tueksi.
Sarkia-lukiossa lähel-
lä sydäntä on myös virtuaa-
linen osasto, joka mahdollis-
taa opettajan ja muutaman
oppilaan kokoonpanolla esi-
merkiksi espanjan ja ranskan
opiskelun yhdessä Mouhijär-
ven lukion kanssa.
Elävää historiaa
-Olen yrittänyt saada luokan
elävän näköiseksi, Jarmo Vii-
tanen esitteli historianluok-
kaansa.
Yhtenä historianopetuk-
sen elävänä esimerkkinä hän
näytti Jouni Luhtasen opiske-
lijatyönään tekemän esityksen
Viron tiestä uudelleen itsenäi-
seksi valtioksi.
Aiheen kuljettajana Jou-
nin työssä toimi Villu Tam-
men “Tere perestroika” vuo-
delta 1987, laulu, joka muutti
maailman, erityisesti virolais-
ten maailman. Kairi Pirk-Va-
tunen tunsi hyvin mielisairaa-
laankin suljetun Villu Tam-
men tapauksen ja tämän
esittämän utopialaulun kyt-
kennän Viron 80-luvun lo-
pun tapahtumiin. Viron kor-
kein neuvosto julisti maan su-
vereeniksi marraskuussa 1988,
jolloin painottui taloudellinen
itsenäisyys suhteessa Neuvos-
toliittoon. Itsenäiseksi Viro ju-
listautui 20. elokuuta 1991.
-Uhka oli todellinen. Koko
ajan piti olla tassuillaan, Pirk-
Vatunen sanoi Virossa vallin-
neesta tilanteesta ja maan it-
senäistymisprosessista. Edes-
mennyt presidentti Lennart
Meri nähtiin Suomessakin
usein Viron keulakuvana.
-Hän oli hyvin koulutettu dip-
lomaatti, joka oli Viron ääni ja
kaikupohja ja jolla oli suhtei-
ta. Sisäpoliittisesti hän ei ollut
niin merkittävä, Pirk-Vatunen
mainitsee.
Seppo Holkeri palasi vie-
lä lähimuistissa olevaan pat-
saskiistaan, joka kiristi venä-
läisten ja virolaisten suhtei-
ta. Prossisoturi-patsas sijaitsi
Talinnan keskustassa, josta se
siirrettiin sotilashautausmaal-
le keväällä 2007. Hän halu-
si kuulla virolaisen näkemyk-
sen kiistan taustoista. Konsu-
lin mukaan kon$iktin taus-
talla oli se, että väärän vallan
patsas sijaitsi Virossa keskei-
sellä paikalla. Virossa nähtiin
parhaana tapana hoitaa asia
näin ja siirtää patsas pois kes-
kustasta.
Taideopiskelijasta tulikin juristi ja diplomaatti
Viron konsuli tutustui
Äetsän Sarkia-lukioon
Konsuli Kairi Pirk-Vatunen kertoi omista koulumuistoistaan. Pöydässä ovat abiturientit Minna Laaksi, Julia Suo-
mela ja Marianne Hurnanen sekä rehtori Seppo Holkeri, historian opettaja Jarmo Viitanen, konsuli Pirk-Vatunen
ja Erkki Aaltonen.
Erkki Aaltonen luovutti Sarkia-Seuran tervehdyksenä
Viron konsulille Sarkian maisemia -kirjan.
Lukion toisen vuosikurssin ilmaisutaidonryhmä esiintyi konsulille ja lausui Waltaria.
Köyliö-seura panostaa
menneen tutkimiseen
Köyliö-seura ry:n vuosikoko-
us vahvisti vuoden 2009 toi-
mintasuunnitelman, jota yh-
dessä hallituksen kanssa to-
teuttaa puheenjohtajaksi uu-
delleen valittu Anneli Laine.
Menneen tutkiminen on
yksi Köyliö-seuran tärkeim-
mistä toimintamuodoista.
Köyliö-seura on jatkanut kun-
nianhimoista perinnettään
julkaista kirja joka vuosi. Tä-
nä vuonna aiheena on ”Köy-
liössä sijainneen Sotavanki-
leiri 1:n vaikutus lähiympäris-
töön”. Kirjan julkistamistilai-
suus pidetään viikolla 50 ja se
ehtii vielä toivotuksi joululah-
japaketiksi.
Köyliist-kirjan kokoaminen
tulee työllistämään kokenut-
ta seuran kirjantekijäporuk-
kaa myös ensi vuonna. Kirjan
aihepiiri kietoo yhteen kak-
si siirtolaisuuteen liittyvää ai-
hetta: Karjalaisten evakkotai-
val ja sopeutuminen Köyliöön
sekä Amerikkaan viime vuosi-
sadalla muuttaneiden vaiheet.
Karjalaisten osuus on tarkoi-
tus toteuttaa yhdessä Köyliön
Karjalaseuran kanssa. Köyli-
östä Amerikkaan viime vuosi-
sadalla muuttaneiden vaihei-
den selvittelyssä on suurena
apuna Turun yliopiston histo-
rian emeritusprofessori Rei-
no Keron tutkimusten kautta
saatava tieto. Lisämausteen
antavat köyliöläisten koti-
en kätköistä löytyneet van-
hat Amerikan kirjeet.
Iso työsarka on edessään
myös seuran käynnistämäl-
lä hankkeella, jonka tavoit-
teena on Köyliön valoku-
vien taltiointi jälkipolvi-
en käyttöön inventoimalla,
järjestämällä ja digitoimal-
la sekä Köyliön kotien et-
tä valokuvaaja Jaakko Oja-
lan valokuvat. Myöhemmin
kuvia voidaan käyttää Köy-
liist-kirjojen, sukututki-
musten ja kylähistorioiden
aineistona.
Satakunnan vuoden
yrittäjä valittiin,
Säkylään tuli kunniamaininta
Satakunnan Yrittäjät ry on va-
linnut Satakunnan Vuoden
Yrittäjäksi porilaisen Viikari-
koti Oy:n. Kunniamaininnan
saivat lisäksi Säkylän Aaltek
Oy ja Motoseal Components
Oy Raumalta. Tunnustuspal-
kinnot luovutettiin Satakun-
nan Yrittäjien 70-vuotisjuhlas-
sa lauantaina Raumalla.
Säkylän Aaltek Oy on Jari
Aaltosen 1988 Säkylään perus-
tama elektroniikka-alan yritys.
Sen päätuotteina ovat ajoneu-
voteollisuuden piirikortit, eri-
koiskaapelit, johtosarjat ja au-
tomaatiokeskukset. Yritys on
kasvanut viime vuosina nope-
asti. Liikevaihto viime vuonna
oli 1,1miljoonaa euroa. Henki-
lökunnan määrä on 16.
1...,2,3,4,5,6,7,8,9,10 12,13,14,15,16,17,18,19,20,21,...32