Page 12 - Alueviesti_46

12

Keskiviikko marraskuun 12. 2008

Jouluruoka on yllättäen tär-

keämpää nuorille kuin van-

hemmille. Suomalaisen työn

Liiton tutkimuksen mukaan

16 prosenttia teini-ikäisistä pi-

tää jouluruokaa parhaana asi-

ana joulussa.

Yli 50-vuotiaista on tätä

mieltä vain 10 prosenttia ja yli

65-vuotiaista vaivaiset kuusi

prosenttia. Leipominen kiin-

nostaa nuoria enemmän kuin

jouluruokien laitto. Yli 90 pro-

senttia teini-ikäisistä leipoo

jouluna.

Jouluruokien valmistami-

seen ei tänä jouluna uhrata

kovin paljon aikaa. Vain 35

prosenttia kaikista vastaajis-

ta käyttää siihen yli kuusi tun-

tia. Naisistakin valtaosa ker-

too käyttävänsä kokkaamiseen

enintään viisi tuntia. 80 pro-

senttia miehistä laittaa ainakin

jonkin verran jouluruokia ja

yli 60 prosenttia myös leipoo

jouluna. Joulukuusen hankin-

takin sujuu suomalaisilta ny-

kyään nopeasti. 60 prosenttia

käyttää alle tunnin joulupuun

rakentamiseen.

Suomalainen joulu 2008 -

tutkimuksen mukaan puo-

let suomalaisista toivoo tä-

nä jouluna lahjaksi rakkaut-

ta ja hellyyttä. Kirjat ja lehdet

ovat toivelistan kakkossijal-

la 25 prosentin kannatuksella.

Kolmantena mainitaan raha,

talletukset ja lahjakortit, nel-

jäntenä musiikki ja elokuvat

ja viidentenä vaatteet ja jalki-

neet - elektroniikan jäädessä

vasta sijalle kuusi.

-Puolet vastaajista aikoo

myös antaa lahjaksi rakkaut-

ta ja hellyyttä. Mielenkiinnol-

la odotamme, millaisina pa-

ketteina tämä näkyy pukin-

konteissa, Suomalaisen Työn

Liiton viestintäpäällikkö Päi-

vi Hirvola pohtii.

”Nuoruuden

erehdys on

luulla älyn

korvaavan

kokemuksen,

kun taas

vanhuuden

erehdys

on luulla

kokemuksen

korvaavan

älyn.

- Lyman

Byrsonr

Tuittupäinen teini

Minulla on reilun vuoden vanha pikkusisko, jon-

ka kasvamista seuraan suurella mielenkiinnolla.

Jo nyt, elämänsä alkutaipaleilla, tässä tytössä on

havaittavissa sellaista temperamenttia ja itsepäi-

syyttä, että oksat pois! Pahoin pelkään, että neito-

kaisesta on kasvamassa yhtä räiskyvä luonne kuin

isosiskostaan.

Kun olin vauva, äitini kuulemma odotti minun

kasvavan, jotta pääsisi kulkemaan käsi kädes-

sä kanssani kaupungilla. Mitä vielä. Tämä tyttö

oli niin itsenäinen jo alle metrin mittaisena, et-

tä riuhtaisi kätensä äidin huomasta ja lähti tar-

pomaan omin päin eteenpäin. Tuttu tarina äitini

suusta on myös se, kuinka aloitin koulutaipaleeni.

Äiti odotti innoissaan kahden pikkuveljeni kans-

sa ekaluokkalaista kotiin, mutta minulla oli aina

kaikki pahasti. Tiuskin heidän näyttävän rumilta

ja haisevan pahalta - noin kärjistettynä siis.

Pahin taisi kuitenkin tuossa vaiheessa olla vielä

edessä. Aika ei ole kullannut kaikkia teini-ikäni

muistoja, sillä olin omastakin mielestäni aika ka-

mala. Huuto, ovien paiskominen ja mielenosoi-

tukselliset poistumiset ruokapöydästä ovat tain-

neet olla kanssani arkipäivää.

”

Veljeni ovat aina olleet

järkevämpiä, älykkäämpiä ja

rauhallisempia kuin minä.

Kerran pimahdin täysin, kun löysin harrastus-

matkalta palatessani äitini siivoamasta koulupöy-

täni laatikoita. Miten hän kehtasi, ajattelin. Pen-

koa nyt yksityisiä tavaroitani ja varmaan lukea

vielä päiväkirjanikin. Olin pitkään katkera.

Pohdin usein, mistä tämä itsenäisyyteni ja itse-

päisyyteni oikein kumpuaa. Veljissäni ei nimit-

täin ole havaittavissa pätkääkään edellä mainittu-

ja piirteitä. He ovat aina olleet järkevämpiä, rau-

hallisempia, älykkäämpiä ja säästäväisempiä kuin

minä. Aivan kuin heidän murrosikänsäkin olisi

ollut yhdellä oven paiskaamisella ohi.

Odotan jo innolla pikkusiskoni teini-ikää. Mikä-

li tämänhetkinen uhma antaa mitään olettaa, on

äidilläni kestettävänä vielä suurempia purkauksia

kuin vajaat kymmenen vuotta sitten minun kans-

sani. Jos saan joskus omia lapsia, toivon totisesti,

että he eivät peri tulisuuttani. Muuten sarvet voi-

vat kolista pahastikin yhteen.

Lohdutukseksi niin itselleni kuin kaikille täl-

lä hetkellä murrosikäisten kanssa painiville voi-

sin kuitenkin todeta, että kyllä meistä tuittupäi-

sistä teineistä on taipumus kasvaa ihan fiksuja ja

filmaattisia aikuisia. Jotka muuten tulevat jälleen

vanhempiensa kanssa ihan loistavasti toimeen.

Otsikoiden takaa

Pauliiina Parto

Hyvä parisuhde kannattelee isiä

Isät pohtivat vanhemmuut-

taan, iloitsevat isyydestään

ja haluavat käyttää aikaan-

sa puolison ja perheen kans-

sa, kertoo MLL:n tuore isäky-

sely. Isän ei ole kuitenkaan ai-

na helppoa ottaa paikkaansa

tasavertaisena vanhempana.

Isien kokemuksen mukaan äi-

ti on edelleen se vanhempi, jo-

ta odotetaan neuvolaan ja jol-

ta kysytään omat ja perheen

kuulumiset.

MLL:nMitä kuuluu isä -ky-

sely herätti isien keskuudessa

positiivista huomiota. Vas-

taajien kokemus on, että isil-

tä hyvin harvoin kysytään mi-

tä heille kuuluu. Yhteensä 936

isää eri puolilta Suomea vasta-

si kyselyyn ja kertoi avovasta-

uksissa laajastikin kokemuk-

siaan palveluista sekä ajatuk-

siaan isyydestä, parisuhteesta,

omasta jaksamisestaan ja isille

suunnatusta toiminnasta.

Isien ilot ja huolet

94 prosenttia vastanneista isis-

tä kokee jaksavansa suhteelli-

sen hyvin. Isien jaksamis-

ta tukee vuorovaikutukselli-

nen parisuhde, läheinen suh-

de lapsiin, lähipiiriltä saatava

tuki, perheen sisäinen työnja-

ko, riittävä oma aika, turvattu

taloudellinen tilanne sekä toi-

miva työn ja perheen yhteen-

sovittaminen. Työelämää isät

eivät koe kovin perhemyöntei-

seksi. Monet isät potevat huo-

noa omaatuntoa lasten ja per-

heen kanssa viettämänsä ajan

määrästä.

Isyyden suurimpia ilo-

ja ovat lasten kasvun ja ke-

hityksen seuraaminen, las-

ten hellyyden osoitukset ja ar-

kinen yhdessäolo. Isiä poh-

dituttaa eniten epävarmuus

omasta isyydestä. Isät miet-

tivät, ovatko he riittävän hy-

viä isiä ja miten kasvattaa lap-

set niin että heillä on riittävät

eväät kohdata elämässä eteen

tulevat haasteet ja toimia vas-

tuullisesti. Myös perheen ta-

lous ja oma ajankäyttö mieti-

tyttävät isiä.

Parisuhde lujittuu tai

murenee lasten myötä

Lasten syntymä vaikuttaa pa-

risuhteeseen. Vastausten pe-

rusteella isillä on kahdenlai-

sia kokemuksia: vanhemmuus

joko lujittaa tai murentaa suh-

detta puolisoon.

-Suhde yleensä lujittuu kun

isä ja äiti jakavat tasapuolisesti

vastuun lapsista, sopivat työn-

jaosta ja pystyvät avoimesti

keskustelemaan parisuhtee-

seen liittyvistä asioista. Koe-

tukselle parisuhde joutuu, kun

kahdenkeskistä aikaa jää vä-

hän ja läheisyys vähenee, vas-

tuunotto on epätasapainossa

tai isä kokee itsensä ulkopuo-

liseksi, tiivistää MLL:n pääsih-

teeri Mirjam Kalland.

-Vanhempien hyvä pari-

suhde on valtava voimanläh-

de koko perheelle. Siksi sitä

pitäisi muistaa vaalia. Myös

neuvolassa olisi hyvä pyrkiä

tukemaan parisuhdetta jo ras-

kausaikana ja vielä nykyistä

enemmän seurata koko per-

heen hyvinvointia, Kalland

toivoo.

Tasavertainen

vanhemmuus

edelleen haaste

Isät kokevat tulevansa ote-

tuksi tasavertaisesti huo-

mioon vanhempana lasten

harrastuksissa, päiväkodis-

sa, koulussa ja leikkipuistos-

sa. Sen sijaan neuvolassa isä

saattaa jäädä edelleen sivusta

katsojaksi, kun huomio kiin-

nittyy kokonaan äitiin ja lap-

seen. Yli puolelta isistä ei ole

neuvolassa koskaan kysytty

mitään omaan hyvinvointiin

liittyvää asiaa. Isillä on ko-

kemusta myös ylenpalttisesta

huomiosta; mies on edelleen

poikkeus esimerkiksi perhe-

kerhoissa.

Isillä on tarvetta ja halua

puhua vanhemmuuteen liit-

tyvistä asioista ja halukkuut-

ta osallistua esimerkiksi jär-

jestöjen isätoimintaan. Erityi-

sesti kiinnostavat isille ja lap-

sille suunnatut kerhot, retket

ja leirit. Toiminnan järjestä-

jistä mieluisimmiksi mainit-

tiin urheiluseurat, MLL, muut

seurat ja kunta. Järjestäjäta-

hoa tärkeämpää on kuiten-

kin toiminnan mielekkyys.

Isät ovat halukkaita osallistu-

maan myös toiminnan suun-

nitteluun.

Lapset eivät ole koskaan

erityisen tarkkaan kuunnel-

leet vanhempiaan, mutta

koskaan he eivät ole jättä-

neet matkimatta heitä.

-James Baldwin

MLL:n tuoreen isäkyselyn mukaan läheinen suhde lap-

siin auttaa isää jaksamaan arjessa.

Teinit arvostavat

jouluruokaa enemmän

kuin vanhemmat

Ehkä hieman yllättäenkin

juuri nuoret arvostavat

perinteistä jouluruokaa

enemmän kuin vanhem-

mat.

Ylipaino ongelma

myös työpaikoille

Ylipaino kaksinkertaistaa

riskin päätyä ennenaikai-

selle eläkkeelle. Samalla

kun eläkeikä nousee, yhä

useampi joutuu jättämään

työelämän ennenaikaises-

ti ylipainon aiheuttamien

terveysongelmien vuoksi.

Etera on tutkinut suo-

malaisten työhyvinvoin-

tia lähes 50 vuoden ajan

ja ylipainon aiheuttami-

en ongelmien laajuus on

yllättänyt myös työeläke-

vakuuttajan. -Ylipainolla

on yllättävän suuri merki-

tys työssä jaksamiseen ja

viihtymiseen. Tutkimuk-

sistamme käy ilmi, että

korkea painoindeksi hei-

kentää työkykyä ja työssä

jaksamista, se lisää pitkiä

poissaoloja ja uupumusta

sekä vähentää työtyytyväi-

syyttä. Merkittävä ylipai-

no jopa moninkertaistaa

riskin päätyä ennenaikai-

selle eläkkeelle, tutkimus-

päällikkö Marita Hyttinen

Eterasta kertoo.

Hyttisen mukaan työ-

uran kriittinen hetki työs-

sä jaksamisen kannalta on

jo 40 ikävuoden tuntumas-

sa. Yhä useammin liikaki-

lot kertyvät esimiehelle. -

Paino on kulttuurissamme

hyvin henkilökohtainen

asia, mutta sen ottami-

nen esiin työpaikalla mui-

den terveysasioiden tavoin

kannattaa. Investointi pai-

nonhallintaan maksaa it-

sensä takaisin henkilöstön

vireytenä, poissaolojen vä-

henemisenä ja työkykyi-

syyden ylläpitäjänä, Hytti-

nen kannustaa.

Painonhallinta

mutkaton osa

työpäivää

-Ylipainoinen työntekijä

on usein ongelmansa kans-

sa yksin. Työnantajan tar-

joama mahdollisuus osal-

listua ohjattuun painon-

hallintaryhmään voi ol-

la juuri se kannustin, joka

rohkaisee elämänmuutok-

seen, ryhmänohjaaja Su-

sanna Nyman Painonvarti-

joista sanoo.

Painonvartijoilla on vuo-

sien kokemus painonhal-

linnan toteuttamisesta työ-

paikoilla. Yritysryhmä voi

syntyä kenen tahansa aktii-

visen henkilön toimesta ja

toteutustapa räätälöidään

kunkin yrityksen tarpeisiin

sopivaksi.

Ryhmässä laihduttami-

nen on työtovereiden yh-

teinen projekti, jossa kai-

killa on sama tavoite. -Sa-

massa elämäntilanteessa

ja työympäristössä elävien

ihmisten on helppo tukea

toisiaan ja ryhmällä onkin

usein positiivisia vaikutuk-

sia koko työyhteisön ilma-

piiriin.

Ratsastin hevosilla elämäni jokaisena päi-

vänä, mutta sitten keksin pojat.

- Jane Fonda

Page 12 - Alueviesti_46_2008