Page 13 - Alueviesti_46

13

Keskiviikko marraskuun 12. 2008

Reino Äikiä

Huittisten keskuksen, Lautta-

kylän, läpi on moni kulkenut

vuosien mittaan. Vuosikym-

meninen saatossa niin katu-

kuva kuin ohi vievien valta-

teidenkin varsilla on tapahtu-

nut melkoinen muutos. Van-

hoja rakennuksia on purettu ja

uusia tehty tilalle. Tuota muu-

tosta on vuosikymmenien ai-

kana valokuvannut Junnu Vä-

limaa ja parhaista otoksista on

nyt LC- Lauttakylän kustan-

tamana saatu mahtava kuva-

teos.

Junno Välimaa tuli Huitti-

siin maatalouskerhoneuvojak-

si vuonna 1947. Alusta alkaen

toimenkuvaan kuului liikku-

minen Huittisten eri kylissä

ja monenlaisissa tapahtumis-

sa. Työskentely alkoi käynneil-

lä eri kouluissa. Koulukierros-

ten päätteeksi olikin listoilla

400 kerhotoimintaan halukas-

ta nuorta. Taistelu taloudellis-

ten ongelmien kanssa oli Jun-

nolle tuttua koko toiminnan

ajan. Vaikka valtio ja kun-

ta antoivat avustuksia toimin-

taan, joutuivat kerholaiset it-

se yhdessä neuvojansa kanssa

keksimään mitä moninaisem-

pia toimintamuotoja talou-

den turvaamiseksi. Kuvioihin

tuli mukaan letunpaistoa, au-

rausviittojen tekoa, käytetty-

jen apulantasäkkien keräämis-

tä sekä torimyyntiä. Myös bin-

gopelin pyörittäminen alkoi.

Lentopalloharrastus tuli maa-

talouskerholaisten myötä tu-

tuksi lähes jokaisessa Huittis-

ten kylässä. Myöhemmin mo-

pot ja televisio veivät nuorisol-

takin aikaa ja lentopalloilu jäi

vähäisemmäksi.

Mies Hullun

miehen takaa

Alkuaikojen työmatkat Jun-

no suoritti kävellen, pyörällä,

hiihtäen, mopolla ja mootto-

ripyörällä. Sitten iski autokuu-

me ja ensimmäinen auto oli

Opel Olympia. Myöhemmin

tuli useitakin kuplavolkkarei-

ta. Näistä se kullanvärinen on

jäänyt monelle mieleen.

Varsinaisen leipätyönsä

ohella Junnu on vuosikym-

menien aikana kuulunut mm.

raittius- ja kulttuurilautakun-

taan. Raittiuslautakunnan toi-

mesta tuli monissa kouluissa

näyteltyä elokuvia. Jokaises-

sa koulussa käytiin pääsään-

töisesti 2-3 kertaa vuodessa.

Kulttuurilautakunnan sihtee-

rin tehtäviin kuului mm. pi-

hakilpailujen järjestäminen

huittislaisissa pihoissa. Myös-

kin erilaisten kohteiden suo-

jeleminen ja rauhoittaminen

kuuluivat kuvioon. Eräs tun-

netuimpia ja edelleenkin toi-

minnassa oleva muoto on ”

Huittisten Hullun miehen”

valinta. Saipa Junno itsekin

jo lautakunnan työskentelyn

taakseen jättäneenä ottaa vas-

taan tämän arvonimen.

Maataloustuottajien eläke-

lain tultua voimaan Junnosta

tehtiin MYEL asiamies Huit-

tisiin. Hän olikin varmas-

ti tähän tehtävään hyvin so-

piva, sillä tunsihan hän kaik-

ki huittislaiset maatilat ja nii-

den isäntäväen.

Yli 7000 diakuvaa

Junnon harrastuksiin on pie-

nestä pojasta lähtien kuulu-

nut soittaminen. Monet ovat-

kin ne orkesterit, joissa hän on

vuosikymmenien mittaan soi-

tellut, etupäässä haitaria. Valo-

kuvaus tuli myöskin läheisek-

si harrastukseksi. Yleensä hän

otti kuvat diakuvina ja niistä

koottiin sitten eri aihepiireit-

täin kokonaisuuksia, joita esi-

teltiin yleisölle erilaisissa tilai-

suuksissa.

Vuosien varrella tuli diaku-

via yli 7000 kappaletta. Jokai-

sesta kuvasta Junno valmisti

myös kortin, josta ilmeni pait-

si kuvausaika myöskin selos-

tus dian sisällöstä. Laajem-

mat kuvaukset ja muistelmat

niputettiin kansioihin.

Junno Välimaa syntyi Kii-

kan Illossa maanviljelijäper-

heeseen 3.9.1923. Hän osallis-

tuu edelleen aktiivisesti erilai-

siin tilaisuuksiin, laulaminen

veteraanien lauluveljissä on

yksi läheisimmistä harrastuk-

sista. Siihen vaikuttaa mielen-

kiinto musiikkiin sekä se, että

että Junno ehti itsekin osallis-

tumaan jatkosotaan.

Haasteellinen tehtävä

Suureksi huolenaiheeksi Jun-

nolle muodostui se, että van-

himmat diakuvat alkoivat him-

mentyä ja murheeksi muodos-

tui pelko siitä, että kuvat hä-

viävät kokonaan. Junnu oli

tutustunut pari vuotta sitten

Lauttakylän Lion-Clubin suu-

reen kulttuuritekoon, jossa

lehtori John Martoman kaita-

!lmit saatiin taltioitua nyky-

muotoon VHS ja DVD nau-

hoiksi. Eräät jo varsin heik-

kotasoiksi päässeet otok-

set avautuivat näin uudelleen

huittislaisten katsottaviksi.

Leijonissa asiaa arvostettiin ja

sama muutaman miehen työ-

ryhmä lähti taltioimaan Jun-

non diakuvia. Niin alkoi työ,

jonka suuruutta kukaan mu-

kaan lähteneistä ei osannut aa-

vistaa. Nyt parin vuoden ajan

1-2 kertaa viikossa on diaku-

via taltioitu digitaaliseen muo-

toon. Työ on edelleen kesken

sillä kortistoituja kuvia on vie-

lä lähes 3000 kpl käsittelemät-

tä. Jo hyvin aikaisessa vaihees-

sa tultiin siihen tulokseen, et-

tä osa näistä arvokkaista kuvis-

ta tulee saada suuren yleisön

katseltavaksi. Niinpä aineis-

tosta päätettiin tehdä kirjoja,

yksi tai useampia. Ensimmäi-

seksi kohteeksi valittiin Laut-

takylä- Huittisten keskus. Ai-

hepiiristä, niin rakennuksista

kuin tapahtumistakin, valittiin

näyttävämpiä otoksia kuvajul-

kaisua varten. Tehtävä oli var-

sin haasteellinen, sillä vastaa-

vaa värikuvajulkaisua ei Huit-

tisista aikaisemmin oltu tehty.

Ongelmaksi muodostui se, mi-

tä otetaan mukaan. Paljon on

katukuva- ja muut näkymät

ehtineet muuttua vuosikym-

menien saatossa. Ensimmäi-

set diat ovat vuodelta 1958 ja

useita rakennuksia on puret-

tu uusien tieltä. Niin päätettiin

julkaista näistä entisistäkin ra-

kennuksista kuvia rinnakkain

uuden rakennuksen kanssa.

Seuraava kirja

jo tekeillä

Ruokahalu kasvoi kuitenkin

syödessä. Muutamiin kohtei-

siin haluttiin kerätä tarkkaa

tietoa rakennusajasta, suunnit-

telijasta ja omistajista. Nyt kun

kuvateos on valmis, voidaan

todeta siltikin paljon aukkoja

ja täydentämisen tarvetta. Pe-

rustyö on nyt kuitenkin tehty

ja tästä on hyvä jokaisen jatkaa

tarkempaa itsetutkiskelua. Sa-

malla kun työryhmä jättää suu-

ren yleisön eteen tämän ensim-

mäisen julkaisun, se ei halua

jäädä laakereilleen lepäämään,

vaan seuraavan kirjan teko on

jo kovaa vauhtia menossa. Toi-

nen kirja tulee käsittelemään

koulupiirien ja kylien elämää

ja tapahtumia. Tarkoitukse-

na on saada teos valmiiksi ensi

vuoden aikana. Se, onko puhtia

tehdä lisää kirjoja, riippuu suu-

ren yleisön vastaanotosta ja eri

aihepiirien laajuudesta.

Työryhmällä on ollut ainut-

laatuinen onni mukanaan, kun

tänä syksynä 85-vuotta täyttä-

nyt Junnu Välimaa on voinut

osallistua lähes jokaiseen is-

tuntoon.

Nyt se on valmis tämä en-

simmäinen värikuvateos Laut-

takylästä. Toivotamme luki-

jat- niin nykyhuittislaiset kuin

täällä ennenkin asuneet terve-

tulleeksi elämysmatkalle Laut-

takylään ja sen lähiympäris-

töön.

Pauliina Parto

Tyrwää show on brändi, jo-

ka ei katoa, vaikka suuri Sas-

tamala syntyessään pyyhkii-

kin Vammalan historiaan. -

Suuremman kaupungin myö-

tä meillä on enemmän asioita,

joista ammentaa sketseihin,

tuumaa Vammalan teatte-

rin puheenjohtaja Harri Uu-

sitalo.

Tyrwää Show vuosimal-

lia 2008 on järjestyksessään

neljäs teatterin sketsi-ilottelu.

Sen ensi-ilta nähdään tuleva-

na perjantaina kello 19. Aiem-

pien vuosien esitykset ovat ke-

ränneet Sylvään auditorioon

tuhatkunta katsojaa. -Enem-

mänkin mahtuisi, puheenjoh-

taja toteaa.

Tällä kertaa show esittää

yleisölle perimmäisen kysy-

myksen: “Onks mikkää ku en-

ne?” -Toki puhumme Sasta-

malasta, mutta mahtuu esi-

tykseen paljon muutakin. Mi-

tenkään Vammala-keskeinen

show ei ole, joten äetsäläisten

jamouhijärveläisten kannattaa

ilman muuta tulla myös katso-

maan, Uusitalo vinkkaa pilke

silmäkulmassaan.

Ei pieruhuumoria

Harri Uusitalon mukaan

tämänvuotisessa Tyrwää

Showssa on paljon potkua. -

Meillä on todella paljon hah-

moja. Kuudella näyttelijällä

kaikilla 9-10. Siinä voi katso-

ja kuvitella, millainen kuhina

käy lavan takana rooleja vaih-

dellessa.

Ensimmäiset sketsit sai-

vat alkunsa jo kesällä Harri-

en Kulmala ja Uusitalo toi-

mesta. Vaikka harjoiteltukin

on, ei kaikkia hahmoja esitel-

lä edes kollegoille. -Yksittäis-

ten ihmisten sooloja ei paljon

julkisesti treenailla. Ne pysy-

vät tuoreempina, kun niitä ei

vedä tässä kaikkien nähden

edestakaisin.

Tyrwää Show ei ole kos-

kaan revitellyt pieruhuumo-

rilla, eikä sillä linjalle ole tar-

koitus lähteä jatkossakaan.

Ennemmin sketseihin yrite-

tään ujuttaa pieniä koukku-

ja ja jujuja, joiden ei tarvit-

se upota edes jokaiseen kat-

sojaan. -Jos yleisössä on sata

henkeä ja heistä viisi hoksaa,

se on komeinta, Uusitalo tii-

vistää.

Sketsien tekeminen on

Vammalan teatterin puheen-

johtajan mukaan haastavaa,

sillä aina välillä joku saattaa

ottaa nokkiinsa. -Siitä lähde-

tään, että julkisuudessa tai

johtavassa asemassa olevan

henkilön tulisi pääsääntöi-

sesti kestää pieni piikittely.

Ketään ei kuitenkaan ole tar-

koitus nolata, Uusitalo muis-

tuttaa.

Tyrwää Show:n ensi-il-

ta Sylvään koulun auditori-

ossa Vammalassa perjantai-

na 14.11. klo 19. Esityksiä on

kaikkiaan 10, viimeiset 29.

marraskuuta.

Viimeisen kerran Vammalassa, sitten Sastamalassa

Tyrwää Show tulee taas

”

Äetsäläisten ja mouhijärveläisten

kannattaa myös tulla katsomaan.

Tyrwää Show marssittaa lavalle myös pissiksen ja äidin.

Rooleissa Kirsi Rantanen ja Taina Erkkilä.

Kirja vie elämysmatkalle

Lauttakylän muutosnäkymät

taltioitiin kuvateokseksi

Huittisten keskus – Lauttakylä Junnon kuvina on valmis.

Kunnaksen

Etusivun

juttu

nähdään

Kellari-

teatterissa

Mauri Kunnaksen saman-

nimiseen kirjaan pohjautu-

va näytelmä Etusivun juttu

sai ensi-iltansa tänään keski-

viikkona Tampereella. Näy-

telmässä päästään seuraa-

maan Koiraporin kaupungin

vauhdikasta uutispäivää. Lu-

vassa on valokuvia, vauhtia

ja vaarallisia tilanteita.

Sanomalehden tekemises-

tä kertovan Mauri Kunnak-

sen kirjan on dramatisoinut

Elisa Salo ja ohjannut Tom-

mi Kainulainen.

Rooleissa nähdään Panu

Mikkola, Johanna Ala-Siu-

rua, Petri Mäkipää, Eeva-

Riitta Salo, Jukka Saikkonen

ja Aapo Valinen.

Näytelmää esitetään TTT:

n Kellariteatterissa aina ensi

kevääseen saakka.

Etusivun jutussa valokuvaajat ovat kilpasilla. Koiraporin

Sanomien Pipsa (Johanna Ala-Siurua) ja Nuuskija-leh-

den Timppa (Panu Mikkola) yrittävät saada hyvän ku-

van. Kuva: Petri Kivinen.

Page 13 - Alueviesti_46_2008