Page 15 - Alueviesti_46

15

Keskiviikko marraskuun 12. 2008

Hannu Virtanen

Vuosi sitten Tampereella

perustettu Suomen Lasten

Parlamentti kokoontui vii-

me perjantaina täysistun-

toonsa Jyväskylään, jonne

saapui edustajia 262 kun-

nasta. Joukko oli kasvanut

vuodessa, sillä Tampereel-

la lasten parlamenttia oli

perustamassa edustajia 224

kunnasta.

Lasten parlamentin perus-

tamisen taustalla on vuon-

na 2006 hyväksytty nuori-

solaki, jonka tavoitteena on

lasten kuulemisen ja osallis-

tumisen edistäminen.

Suomen Lasten Parlamentin

hallituksessa yhtenä jäsene-

nä on äetsäläinen Aino-Eli-

na Ollilla, jota voikin hyväl-

lä syyllä kutsua alueemme

lasten omaksi ministeriksi.

Kerro hieman itsestäsi.

Kuka olet, missä asut, mi-

tä koulua käyt ja mitä har-

rastat?

-Olen Aino-Elina Ollila

Äetsän Kiikasta. Käyn Kii-

kan koulun neljättä luokkaa,

ja olen 10-vuotias. Harras-

tan Kuvis-kerhoa, ratsastus-

ta, vikellystä, heppakerhoa,

partiota ja pianonsoittoa.

Olet Suomen Lasten Par-

lamentin Äetsän edusta-

ja, mutta myös yksi halli-

tuksen jäsen. Miten halli-

tus on toiminut ja kokoon-

tunut?

-Hallitus toimii eniten ver-

kossa, torstaisin meillä on

verkkokokous. Minun mie-

lestä hallitus toimii hyvin,

olemmehan me käyneet vie-

mässä raportin tekemisis-

tämme eduskuntaan.

Hallituksella oli myös kahden

päivän seminaari huhtikuus-

sa 2008. Sinne tulivat halli-

tuksen jäsenet, ja seminaa-

ri pidettiin Jyväskylässä. Ensi

keväänäkin on seminaari.

Meillä on myös ollut verkos-

sa kaksi verkkotäysistuntoa.

Siellä koko parlamentti kes-

kustelee. Sen jälkeen tehtiin

päätökset ja äänestettiin.

Tuolloin esimerkiksi päätet-

tiin, että pyöräteitä pitäisi

saada lisää. Esillä olivat myös

koulukiusaamisen ehkäisy ja

kiva koulu -teema, johon liit-

tyvät hyvät kouluruuat, toi-

mintamahdollisuudet väli-

tunneilla jne.

Minkälaisia vaikutusmah-

dollisuuksia Suomen Lasten

Parlamentilla ja sen halli-

tuksella mielestäsi on?

-Meillä on paljon aikuisia

asiantuntijoita, jotka auttavat

meitä. Mukana ovat esimer-

kiksi Jyväskylän kaupungin-

johtaja Markku Andersson

ja lapsiasiavaltuutettu Maria

Kaisa Aula.

Monet lasten parlamentin

lapsista ovat kertoneet leh-

dillle, kouluille ja kunnal-

le toiminnasta ja sitä kautta

on saatu sanomaa eteenpäin.

Me voimme vaikuttaa aikui-

siin tuomalla lasten näkökul-

man esiin.

Lapsen mielipide on tärkeä

ottaa huomioon monissa asi-

oissa, eikä se kuitenkaan tar-

koita sitä, että lapsen tulisi

saada kaikki päättää. Lapsen

ääni on tärkeä, ja on hyvä, et-

tä lapset suunnittelevat asioi-

ta aikuisten kanssa.

Kuinka hyvin olet oppinut

tuntemaan vuoden aikana

hallituksen muita jäseniä?

-Aika hyvin, sillä juttelem-

me usein, ja täysistunnoissa

mennään aina “nimikierros”

ja sen mukaankin lähtee jut-

telemaan toisten kanssa!

Lisäksi viime kevään hallituk-

sen seminaarissa Jyväskylässä

oli yksi tarkoitus tutustua toi-

siimme. Siellä meidän kaikki-

en piti esitellä itsemme ja ko-

tikuntamme. Uusia kavereita

on tullut ympäri Suomen.

Lasten parlamentin täysis-

tunto oli nyt Jyväskylässä.

Minkälainen tuo tilaisuus

oli ja mihin kaikkeen saa-

toit osallistua?

-Minä pidin Jyväskylän täys-

istunnosta, se oli oikein mu-

kava. Siellä oli muun muas-

sa teatteriesitys “Kuka pelkää

noitia”, joka oli jännittävä.

Osallistuin tietenkin halli-

tuskeskusteluihin. Keskuste-

limme kaupunginjohtaja An-

derssonin kanssa hänen työs-

tään ja Suomen Lasten Par-

lamentista. Jyväskylässä on

oma lasten parlametti ja An-

dersson on yksi Suomen Las-

ten Parlamentin ensimmäi-

sistä asiantuntijoista.

Lisäksi puhuimme lapsiasia-

valtuutetun kanssa siitä, mi-

tä Suomessa voisi lasten osal-

ta parantaa. Puhuimme myös

lasten parlamentin istunto-

päällikkö Eero Nerelli-Antel-

lin kanssa.

Tietenkin hallituksen jäsenet

keskustelivat myös keske-

nään. Hallituksen jäsenet oli-

vat antamassa täysistunnon

alussa kunniakirjat ja kiitok-

set SLP:n aktiivitoimijoille.

Lasten parlamentin toimin-

ta on valtakunnallista. Min-

kälaisiin lasten asioihin oli-

si hyvä kiinnittää huomiota

paikallisesti ja erityisesti nyt

syntyvässä Sastamalan kau-

pungissa?

-Vaikka tulee iso kunta, on

tärkeää, että palvelut säily-

vät omassa ex-kunnassa, esi-

merkiksi ettei kouluja lope-

teta ja kuljeteta kaikkia vain

keskustaan. Turvalliset kou-

lutiet, kaahailijat kuriin, kou-

lukiusaamisen ehkäisy ja ki-

va koulu kaikille ovat tärkei-

tä asioita. Sastamalaan voi-

taisiin perustaa oma lasten

parlamentti.

Haluaisin vielä sanoa, että

kaikilla lapsilla on mahdolli-

suus vaikuttaa asioihin ja tuo-

da ehdotuksia ja mielipiteitä

esiin, vaikka ei kuuluisikaan

parlamenttiin tai oppilaskun-

taan.

Suomen Lasten Parlamentti

mahdollistaa kaikkien osal-

listumisen

www.valto.

! -si-

vuilla. Kanava on tarkoitettu

kaikille 7-12 -vuotiaille lap-

sille ja sinne voi kuka tahan-

sa lapsi jättää aloitteita, jotka

sitten Lasten Parlamentti kä-

sittelee.

Pekan työt pysäyttivät messukansan

“

Sastamalaan

voitaisiin

perustaa

oma lasten

parlamentti.

Aino-Elina Ollila on Äetsän edus-

taja Suomen Lasten Parlamentissa

ja parlamentin hallituksen jäsen.

Aino-Elina Ollila on alueemme lasten oma ministeri

Uusimman työn kasvot

kertovat Niemisen pikku-

tarkasta ja ilmeikkäästä

työskentelystä.

Äijä herätti hyvää mieltä ja monia kysymyksiä messuvieraissa. Pekka Nieminen kertoili äijänsä viereltä työteknii-

kan yksityiskohtia.

Erkki Petman

Kuvanveistäjä Pekka Niemisen

kolme työtä oli esillä Tampe-

reella päättyneillä hitsausmes-

suilla viime viikon loppupuo-

lella. Messut olivat täynnä hie-

noa ja uutta tekniikkaa, joten

oli hieno nähdä, miten vanhan

sepän ja hitsarin työt pysäytti-

vät messukansaa äärelleen iäs-

tä riippumatta.

Nieminen toi pyynnös-

tä Pirkkahalliin suuren maa-

kotkan, juuri valmistuneen lä-

hes luonnollista kokoa olevan

mieshahmon ja veikeään nää-

dän. Näätä ja kotka ovat vam-

malalaisen taiteenkeräilijän

omaisuutta.

Kaikki kolme työtä on teh-

ty hitsaamalla ja pakottamalla

ruostumattomasta teräksestä,

joka on ollut Pekka Niemisen

päämateriaali jo vuosikaudet.

Muistetaanhan Vammalas-

sa esimerkiksi Hartolankosken

niskalla olevat lohet tai Kar-

kun Osuuspankin alueella ole-

va “Nuuka-Otto” tai Palvialas-

sa niinikään oleva suihkuläh-

teenä toimiva joutsen.

Muuallakin Nieminen tun-

netaan. Niinisalon varuskun-

nan alueella on tunnetuimpiin

miehen töihin kuuluva Rau-

hanturvaajan patsas, joka pal-

jastettiin jo vuonna 1992.

Tyrvään kirkolla on sodan-

aikaisen kotirintaman muisto-

merkki muutaman vuoden ta-

kaa. Vanhempi hieman on Sor-

jan kesäsiiirtolan maisemissa

oleva sodanajan muistomerk-

ki, Lotille omistettu.

Nieminen tekee työtään

rauhallisesti ja hartaudella.

Tusinatyön maku on kaukana.

Silti monissa yksityiskodeissa

on jokin edustava näyte mie-

hen ammattitaidosta. Hän on

työskennellyt jo pitkään. Myös

julkisten tilojen takotöitä toi-

sen polven seppä on tehnyt.

Nyt 65-vuotias Pekka Nie-

minen on syntyisinAitolahdel-

ta, saanut ensioppinsa isältään

ja sitten työskennellyt konepa-

jakoulun jälkeen mm. Valme-

tilla ja viimeksi Vammaksella.

- Minulta on tiedusteltu, kos-

ka pidän kotimaisemissa näyt-

telyn, mutta tiedä häntä, my-

häilee taiteilija. - Työt ovat ha-

jallaan ja niiden kokoamisessa

on aikamoinen homma, sa-

noo Nieminen, jonka omassa

huushollissa ei omia töitä ko-

vinkaan paljon.

Isojen töiden ohella Pekka

Nieminen on tehnyt persoo-

nallisia solkia ja koruja. Har-

ratuksiin, joksi Nieminen lu-

kee myös kuvanveiston, kuu-

luvat toiminta Rauhanturvaa-

jissa sekä vanhat ajokit. Pihassa

seisoo usein vanha Willys, ja

miehen liikkuvuudesta kertoo

myös Kawasaki, jonka kuuti-

ot kyydittävät Niemistä kesäi-

sin aikuisten motoristien ta-

paamisiin.

Maakotka on Pekka Niemisen töitä parin, kolmen viime

vuoden ajalta. - Yksityiskokoelmat.

Page 15 - Alueviesti_46_2008