Page 26 - Alueviesti_49_2008

26 Keskiviikko joulukuun 3. 2008
Vammalan alueen
nuorisoneuvosto-
vaalit käynnissä
Vammalan seudulla on pit-
kät perinteet nuorten osalli-
suudesta. Vuoden 2009 alus-
ta lähtien nuorten virallise-
na vaikutuskanavana toimii
Sastamalan nuorisovaltuus-
to. Sastamalan nuorisopalve-
lut ja seudullinen osallisuus-
hanke ovat esittäneet Sas-
tamalan nuorisovaltuuston
kokoonpanoksi kolmeatois-
ta (13) edustajaa. Järjestely-
toimikunta päättää nuoriso-
neuvostojen ja nuorisoval-
tuuston rakenteesta ennen
vuoden vaihdetta.
Sastamalan nuorisoval-
tuusto on alueiden nuoriso-
neuvostojen päättävä toi-
mielin ja nuorisoneuvos-
tot toimivat paikallisina
valtuustoina. Alueiden nuo-
risoneuvostoista valitaan
edustajat Sastamalan nuori-
sovaltuustoon. Sastamalan
nuorisovaltuuston kokonais-
jäsenmäärä on kolmetois-
ta edustajaa (13). Alueiden
nuorisoneuvostojen paikat
määräytyvät alueen asukas-
luvun mukaan. Pohjoisen
alueen nuorisoneuvostoon
(Mouhijärvi, Suodenniemi,
Karkku) valitaan kymme-
nen (10) edustajaa, läntisen
alueen nuorisoneuvostoon
(Äetsä) yksitoista (11) edus-
tajaa ja eteläiseen nuoriso-
neuvostoon (Vammala) vii-
sitoista (15) edustajaa.
Vammalan alueen nuo-
risoneuvostovaalit järjes-
tetään 12.12.2008. Neu-
vostoon valitaan viisitoista
edustajaa. Ehdokkaaksi voi
ilmoittautua Sylvään kou-
lulla, Vammalan lukiolla,
Vammalan ammattikoululla
ja Vammalan nuorisotaloil-
la. Ehdokkaaksi ilmoittau-
tumisaika on 4.12.2008 asti.
Vaalit järjestetään kouluil-
la 12.12.2008 ja nuorisotalo
Pilvessä 11.12.2008.
Lisätietoja vaaleista antaa
Vammalan nuorisopalvelut.
Lomautukset kasvussa
mutta:
Satakunnan tilanne
vielä melko hyvä
Satakunnan työvoima- ja
elinkeinokeskuksen alu-
eella oli työnvälitystilaston
mukaan lokakuun lopus-
sa työttömiä työnhakijoita
runsaat 9 200, mikä on hie-
man enemmän kuin kuu-
kausi sitten. Lomautettuna
oli runsaat 500 henkeä, mi-
kä on lähes sata enemmän
kuin viime kuussa. Työttö-
mien osuus työvoimasta oli
8,5 %. Työttöminä työnhaki-
joina oli miehiä vajaat 4 500
ja naisia lähes 4 800.
Työttömien työnhakijoi-
den määrä laski vuoden ai-
kana edelleen useimmissa
Satakunnan kunnissa. Vain
viiden kunnan alueella oli
kymmenen prosentin tai si-
tä korkeampi työttömyysas-
te: Siikaisissa (13,7 %), Me-
rikarvialla (13,4 %), Karvi-
assa (10,6%), Laviassa
(10,4 %) ja Porissa (10,3
%). Kolmessa kunnassa oli
edelleen alle viiden prosen-
tin työttömyysaste: Säkyläs-
sä (3,5 %), Köyliössä (3,7 %)
sekä Eurassa (4,3 %).
Huittisten työttömyysas-
te oli lokakuun lopussa 8,8
%, Kokemäen 7,4, Vampu-
lan 6,9 ja Kiikoisten 7,2 pro-
senttia.
Työttömien työnhakijoi-
den määrä laski vuoden ta-
kaisesta voimakkaasti edel-
leen Porin seudulla ja Kaak-
kois-Satakunnassa. Rauman
seudulla lasku oli suhteelli-
sen pientä ja Pohjois-Sata-
kunnassa työttömien mää-
rä nousi selvästi vuoden ta-
kaisesta. Korkein työttö-
myysaste oli Porin seudun
työvoimatoimiston alueella
(9,9 %). Vastaavasti alhaisin
työttömyysaste oli
Ka akkoi s - S at a kunnan
työvoimatoimiston (6,3 %)
alueella.
Työttömien määrä vähe-
ni Satakunnassa yli 700:lla
hengellä viime vuoden lo-
kakuuhun verrattuna, vaik-
ka lomautettuja oli runsaat
200 enemmän kuin vuosi
sitten. Satakunnassa työttö-
mien määrä aleni vuoden
takaisesta runsaat 7 %, kun
koko maassa vähennys oli
alle 3 %.
Satakunnan alueen työ-
voimatoimistoihin ilmoit-
tautui lokakuun aikana 1
500 uutta työnhakijaa ja
työnhaun päätti runsaat 1
600 henkeä. Yleisille työ-
markkinoille työllistyi noin
1 200 henkeä.
Satakunnan alueen työ-
voimatoimistoissa oli loka-
kuun aikana avoinna 2 100
työpaikkaa, mikä on yli 300
vähemmän kuin vuosi sitten.
Avoimet paikat lisääntyivät
rakennusalalla, kuljetukses-
sa sekä terveydenhuolto- ja
sosiaalialalla. Muilla aloilla
työpaikat vähentyivät.
Uusia avoimia työpaik-
koja ilmoitettiin työvoima-
toimistoihin lokakuun aika-
na vajaat 1 200 ja täytettiin
runsaat 1 200 paikkaa.
Alle 25-vuotiaita työttö-
miä työnhakijoita oli loka-
kuun lopussa runsaat 900,
mikä on hieman vähemmän
kuin viime kuussa. Viime
vuodesta nuorten työttömi-
en määrä on laskenut muu-
tamalla kymmenellä. Alle
25-vuotiaiden osuus työttö-
mistä työnhakijoista oli 10,6
%. Yli 50-vuotiaita työttö-
miä työnhakijoita oli loka-
kuun lopussa runsaat 3 900,
mikä on hieman vähemmän
kuin kuukausi sitten.
Yhtäjaksoisesti yli vuo-
den työttömänä olleita oli
vajaat 2 200, mikä on hie-
man vähemmän kuin kuu-
kausi sitten. Viime vuoden
lokakuusta pitkäaikaistyöt-
tömien määrä on laskenut
yli 500:lla.
Ammattiryhmittäin tar-
kasteltuna (ilman lomautet-
tuja) työttömien työnhaki-
joiden määrä vähentyi vuo-
den aikana rakennusalaa
lukuunottamatta muissa
ammattiryhmissä.
Suhteellisesti eniten vä-
hennystä tapahtui tervey-
denhuolto ja sosiaalialal-
la, kaupallisessa työssä se-
kä tieteellisessä, teknisessä
ja taiteellisessa työssä.
Työvoimakoulutuks en
aloittaneita oli lokakuus-
sa runsaat 300 ja työllistä-
mistoimenpitein sijoitettu-
ja noin 400. Sekä työvoima-
koulutuksen aloittaneita et-
tä toimenpitein sijoitettuja
oli selvästi vähemmän kuin
vuosi sitten.
Lokakuun lopussa työvoi-
makoulutuksessa oli lähes 1
400 ja työllistämistukitoi-
menpiteissä runsaat 2 000
henkilöä. Tukityöllistettyi-
nä oli valtiolla alle 40, kun-
nissa vajaat 600 ja yksityisel-
lä sektorilla 1 400 henkilöä.
Työllistämistoimenpiteissä
oli saman verran kuin vuosi
sitten, mutta työvoimakou-
lutuksessa oli lähes 200 vä-
hemmän kuin vuosi sitten.
Asiakaspalvelu
on taitolaji
Opiskelijat Sanna Säiniö Vammalasta (etualalla) ja Pia Sulima Harjavallasta Hasoten
ATK-luokassa, jossa opiskellaan muun muassa tietohallintaa ja konekirjoitusta.
Sari Jokinen työskente-
lee Harjavallan pääterveys-
asemalla palvelusihteerinä.
Tehtävänkuvaan kuuluvat
erilaiset toimistotyöt, asi-
akkaiden ilmoittautumisten
vastaanottaminen, maksu-
jen hoitaminen ja ohjaus ja
neuvonta.
- Teen monenmoista asia-
kaspalvelutyötä ja olen noin
kahdeksan tuntia päivässä
asiakkaiden kanssa. Vaikka
se kuulostaisikin kliseeltä,
niin tässä työssä on ehdot-
toman tärkeää olla positiivi-
nen ja tulla erilaisten ihmis-
ten kanssa hyvin toimeen,
hän kertoo.
Vaihtelua päivään
Lähihoitajan koulutuk-
sen saaneena Sari Jokisella
on mahdollista silloin täl-
löin työskennellä myös po-
tilastoimiston puolella. Se
tuo mukavasti vaihtelua päi-
vään. Työnkierto toimii hä-
nen mukaansa Keski-Sata-
kunnan terveydenhuollon
kuntayhtymässä hyvin, ja
on hyväksi tutustua välillä
muihinkin tehtäviin ja työ-
yhteisöihin.
Vuorovaikutustaidot, ko-
kemus asiakastyöstä ja toi-
sinaan myös ystävällisen
napakka asenne ovat tässä
työssä valttia, jottei aika ku-
lu liiaksi yhden asiakkaan
huolien kuunteluun.
Asiakkaat ovat kuitenkin
harvoin ikäviä tai kiireisiä.
Sen sijaan suurimpia on-
gelmia voivat aiheuttaa jo-
kapäiväisten työvälineitten,
tietokoneiden, pimenemi-
nen. Tietotekniikan osaa-
minen on yksi tärkeimpiä
teknisiä taitovaatimuksia, ja
lähihoitajankin koulutuk-
seen sitä pitäisi saada Sa-
rin mukaan entistä enem-
män. Tämän koulutusohjel-
man myötä tilanne onneksi
nyt korjaantuu.
- Kaiken kaikkiaan tämä on
siistiä työtä. Miinuspuoli-
na mainittakoon, että palk-
ka voisi kyllä olla suurem-
pikin. Kuitenkin hyvän työn
mittari on mielestäni se, että
aamuisin lähtee töihin mie-
lellään. Tuntuu siltä, että tää
on mun juttu, hän toteaa.
Lähihoitajaksi opiskeleva
voi valita suuntautumisalan-
sa yhdeksästä eri koulutus-
ohjelmavaihtoehdosta, jois-
ta yksi on asiakaspalvelu ja
tietohallinta. Kyseisen kou-
lutusohjelman suorittami-
nen antaa opiskelijalle laa-
ja-alaisen osaamisen lisäk-
si erityisosaamisen ja päte-
vyyden toimia sosiaali- ja
terveysalan sihteerin työs-
sä avohuollossa, laitoksissa
ja järjestöissä sekä vastaan-
otto- ja polikliinisessa hoi-
totyössä. Koulutukseen voi
hakeutua lähihoitajan pe-
rusopinnot suorittaneiden
lisäksi lähihoitajan tutkin-
non tai sosiaali- ja terveys-
alan kouluasteen tutkinnon
suorittaneet. Tammikuus-
sa 2009 alkavaan koulutuk-
seen voi hakea marraskuun
loppuun mennessä.
Etäopiskelua verkossa
Harjavallan sosiaali- ja
terveysalan oppilaitoksella
voi suorittaa asiakaspalve-
lun ja tietohallinnan koulu-
tusohjelmaopinnot iltamo-
nimuoto-opintoina siten,
että lähiopetusta on kahte-
na iltana viikossa, minkä li-
säksi opiskeluun kuuluu it-
senäistä opiskelua sekä etä-
opiskelua verkossa, kertoo
opettaja Tuija Juhela. Teo-
riaopintojen lisäksi opintoi-
hin kuuluu työssäoppimis-
jaksot; paikkoina voivat ol-
la terveyskeskusten vastaan-
otot, erikoissairaanhoidossa
vuodeosastot ja poliklinikat,
yksityiset lääkärikeskukset,
saneluiden kirjoittamisyk-
siköt ja sosiaalihuollon eri
toimintayksiköt.
Opiskelumuoto
sopii hyvin
työssäkäyvillekin
- Koulutusohjelma sopii esi-
merkiksi sellaisille ihmisil-
le, jotka haluavat tehdä hoi-
totyötä, mutta joilla on joi-
tain osastoilla työskentelyn
rajoitteita, kuten allergioita
tai vaikka selkäsairauksia,
muutama vuosi sitten Har-
javallan sosiaali- ja terveys-
alan oppilaitoksesta lähihoi-
tajaksi valmistunut Sari Jo-
kinen kertoo.
Lähihoitajaopiskelijoil-
le Sanna Säiniölle ja Pia Su-
limalle asiakaspalvelun ja
tietohallinnan koulutusoh-
jelman valinta suuntautu-
misvaihtoehdoksi oli selvä,
koska molemmat pitävät so-
siaali- ja terveysalan asia-
kaspalvelutyöstä sekä sih-
teerin työstä. Pia kertoo to-
sin odottavansa vielä mie-
lenkiinnolla vastaanoton ja
polikliinisen hoitotyön jak-
soa. Monimuoto-opiske-
lu sopii molemmille hyvin,
koska silloin ei tarvitse op-
pilaitoksessa istua täysiä
päiviä. Tosin oppimistehtä-
vät vievät aikaa, mutta niitä
voi tehdä itselleen sopivana
aikana, minkä vuoksi opis-
kelumuoto sopii hyvin työs-
säkäyville aikuisopiskelijoil-
lekin, joita ryhmässä on täl-
läkin hetkellä suurin osa.
”
Tässä työssä
on ehdottoman
tärkeää olla
positiivinen ja
tulla erilaisten
ihmisten kanssa
hyvin toimeen.
Eläkeasioiden
puhelinpalvelu
siirtyy uuteen
numeroon
Kela keskittää eläkeasioiden
puhelinpalvelun koko maas-
sa palvelunumeroon 020 692
202. Eläkeasioiden puhelin-
neuvonta siirtyy pois toimis-
toista myös Sata-Pirkan va-
kuutuspiiriss.
Kela avasi joulukuun alus-
sa kaksi valtakunnallista pal-
velunumeroa. Eläkeasioiden
palvelunumero 020 2692 2202
vastaa kansaneläkkeeseen,
työeläkkeeseen tai eläkkeen-
saajan asumistukeen liittyviin
kysymyksiin. Palvelunume-
ro 020 2692 2208 puolestaan
vastaa ä1hiomaisen kuoltua
esim. perhe- ja leskeneläkkee-
seen liittyviin kysymyksiin.
Jo kesäkuussa Kela otti
käyttöön työttömyysajan tu-
kien valtakunnallisen palve-
lunumeron 020 2692 2210.
Palvelunumeroissa puhelui-
hin vastaa Kelan Yhteyskes-
kus. Tavoitteena on, että suu-
rin osa Kelan asiakaspuheluis-
ta hoidetaan Yhteyskeskuk-
sessa vuoden 2009 loppuun
mennessä.
Kun puhelut toimistossa
vähenevät, vapautuvaa aikaa
käytetään hakemusten ratkai-
semiseen sekä henkilökohtai-
seen asiakaspalveluun
Palvelunumerot ovat avoin-
na joka arkipäivä ja hieman pi-
tempään kuin toimistot, kello
8-18. Soitto palvelunumeroon
maksaa asiakkaalle normaalin
paikallisverkko- tai matkapu-
helinmaksun.
Sata-Pirkan vakuutuspii-
rissä palvelunumeroita ei ote-
ta käyttöön automaattisilla
soitonsiirroilla, vaan asiakkai-
ta ohjataan soittamaan uusiin
numeroihin esimerkiksi Kelan
ä1hettämissä kirjeissä ja pää-
töksissä, jotka koskevat kan-
saneläkettä ja eläkkeensaajan
asumistukea.
Uudet palvelunumerot löy-
tyvät myös Kelan internetsi-
vuilta Eä1kkeelle tai Omaisen
kuolema -sivuilta tai toimis-
tojen yhteystiedoista. Nume-
roista tiedotetaan asiakkaille
myös toimistoissa jaettavissa
esitteissä.
Muissa kuin eläke- ja työt-
tömyysasioissa asiakas voi en-
tiseen tapaan soittaa Vamma-
lan toimiston numeroihin.
Perkolle Suomen
muusikkojen liiton
tunnustus
Suomen muusikkojen liiton
tunnustuspalkinto on myön-
netty Huittisista kotoisin ole-
valle saksofonisti Jukka Per-
kolle. Merkittävästä työstä lii-
ton toimintapiirissä myönnet-
tävä tunnustus on 2000 euron
arvoinen.
Palkintoperustelujen mu-
kaan vuonna 1968 synty-
nyt Perko on ollut arvostettu
muusikko jo parinkymmenen
vuoden ajan. Erityisen mer-
kittävää on ollut miehen ra-
jat ylittävä työskentely. Lisäksi
perusteluissa ylistetään hänen
ilmaisunsa monipuolistumista
jazzista yli genrerajojen.
Aiemmin muusikkojen
tunnustuspalkinto on myön-
netty esimerkiksi Atso Almi-
lalle.