Page 32 - Alueviesti_49

32

Keskiviikko joulukuun 3. 2008

K

ylmä tuuli vihmoo erityisesti maaseudun ih-

misiä viestinnässä. Kun jo miljoonassa koti-

taloudessa on laajakaistayhteys, internetis-

tä on tullut Suomessa peruspalvelu samalla tavalla

kuin televisiosta. Kansalaisilla on oltava yhdenvertai-

set mahdollisuudet päästä niin tietoverkkojen äärelle

kuin nähdä tv-lähetykset.

Nyt tämä ei toteudu. Tv-verkossa on edelleen kat-

vealueita. Valituksia tulee vieläkin. Laajakaistaver-

kot tulee saada yhtä helposti ja edullisesti koko maas-

sa, asuinpaikasta riippumatta. Politiikan keinoin tu-

lisi varmistaa samanhintaisuus. Tällä hetkellä hinnat

vaihtelevat hyvinkin paljon. Helsingissä saa jo 100 me-

gabitin yhteyden sillä hinnalla, millä maaseudulla saa

yhden megan. TeliaSonera on vielä nostamassa lanka-

puhelinverkkojen internet-liittymien hintoja ja tarjo-

amalle tilalle langatonta laajakaistaa.

Ruotsissa valtio on ollut aktiivinen laajakaistaverkko-

jen rakentamisessa. Meillä sen sijaan on luotettu suu-

riin telealan yrityksiin. Elisa ja TeliaSonera ovat keskit-

tyneet suurissa kaupungeissa valokuitukaapelien vetä-

miseen, koska käyttäjämäärät ovat kerrostaloalueilla

suuria. Pienillä paikkakunnilla samaiset yhtiöt sul-

kevat adsl-liittymiä tai vähentävät laajakaistan saata-

vuutta.

Laajakaistaan panostaminen valtion toimin olisi hyvää

elvyttävää politiikkaa nyt, kun rakennustoiminta uh-

kaa lamaantua. EU:n rakennerahastojen varojakin tu-

lisi saada avuksi. Hallitus päätti tällä viikolla yhteensä

66 miljoonan euron panostusta 100 megan valokuitu-

yhteyksiin vuoteen 2015 mennessä. Mutta miten sii-

hen asti selvitään, kun yritykset tarvitsisivat nettiyh-

teytensä jo nyt?

Ilmastonmuutos edellyttää suomalaisilta muutoksia

elämäntapoihin. Työmatkojen tulisi olla mahdolli-

simman lyhyitä ja etätyötä pitäisi lisätä. Monille koto-

na tehtävä työ on ollut arkipäivää jo vuosikymmenet.

Toisaalta maaseudun väki on pakotettu käyttämään

verkkopankkeja, koska pankin toimistoja ei välttämät-

tä enää omalta kylältä löydy. Laajakaistan edullinen

saatavuus on yksi ratkaisu tähän haasteeseen.

Tv-verkko ei ole enää Yleisradion omaisuutta, mut-

ta olen YLE:n hallintoneuvostossa kehottanut YLE:ä

olemaan kovempi vaatimuksissaan Digitan verkon toi-

mivuudesta. Miten Digita Oy ei ole vieläkään saanut

kaikkia katvealueita pois, kun tv-lähetykset “pikselöi-

tyvät” ja tekstit häipyvät edelleen paikka paikoin.

Yksi kysymys on, mitä tuutista oikein tulee? Yleisradi-

on hallintoneuvoston jäsenenä saan kansalaisten yh-

teydenottoja television ja radion ohjelmatarjonnasta.

Tällä hetkellä äidit ja isät ovat kauhuissaan SubTV:n

Big Brother-ohjelman julkeista seksikohtauksista. Oh-

jelmahan ei ole Yleisradion kanavalla eikä sen vastuul-

la. Ymmärrän olematta tiukkapipomoralisti silti kas-

vattajien kannan. Aikuisviihde kuuluu omille kana-

villeen eikä parhaimpaan katseluaikaan. Ei kannata

sortua mauttomuuksiin vain haaliakseen mahdolli-

simman suurta kohua. Tämä on lopulta myös mai-

nostajien etu.

Televisioon kaipaisin enemmän perinteistä kotimais-

ta viihdettä vastapainoksi Big Brotherin itsetyydytyk-

selle. Vaikka arvostamani kirjailija Juha Seppälä arvi-

oi (AL 22.11.), että Seinäjoen Tangomarkkinoiden tu-

lo Yleisradion ohjelmistoon ei ole onnistunut ratkaisu,

uskallan olla hänen kanssaan eri mieltä. Tangomark-

kinat sopivat mainiosti YLE:n sateenvarjon alle siinä

missä Euroviisutkin.

Mm. Englannissa kaupalliset kanavat ovat painosta-

neet BBC:tä luopumaan viihteestä ja antamaan sen

heille hoidettavaksi. Viihdettä ei kannata YLE:n heit-

tää pois. Viihde tuo Ylelle katsojia ja luo motivaatiota

ihmisille pysyä kanavalla. Tangomarkkinat siinä missä

yhteislauluohjelmat ovat sitä “ruisleipää”, mitä kansa

rakastaa. Viihde kuuluu myös julkisen palvelun YLE:

lle. Jos SubTV hoitaa tangat, niin hoitakoon YLE tan-

got.

Mikko Alatalo

Viestinnässä

vihmoo

Punainen on perusväri, kilpailijatkin

kirivät

Joulutähti on

perinteisen

punainen

”

Suomalaiset

rakastavat

perinteisiä

joulukukkiaan

Suomalaiset rakastavat perin-

teisiä joulukukkiaan. Muodin

vaikutukset näkyvät lähinnä

joulukukkien värisuhteissa –

punainen on edelleen tärkein,

mutta muutkin värit ovat saa-

neet tukevan jalansijan.

Tänä jouluna reilusti yli 80

prosenttia markkinoilla ole-

vista joulutähdistä on punai-

sia. Punaisen sävy voi vaihdel-

la kirkkaan oranssinpunaises-

ta aina tummaan burgundyn-

punaiseen, jolloin joulutähti

sopii moneen makuun.

Valkoisten joulutähtien

osuus on vuosittain ollut lie-

vässä nousussa, ja tämän jou-

lun tähdistä hieman yli kym-

menen prosenttia on valkoisia

tai kermanvalkoisia. Vaalean-

punaisten, kirjavien ja mui-

den erikoisvärien määrä on

noin viiden prosentin luok-

kaa. Kirjavat joulutähdet ovat

syysperhosen nimellä mark-

kinoilla jo lokakuussa, mutta

punaisia joulutähtiä saa odo-

tella marraskuulle saakka.

Joulun helmiä kotiisi

Jos mielit viedä joulutähden

kotisi koristeeksi tai lahjaksi,

muista seuraavat vinkit. Näin

joulutähti säilyttää hehkeän

kauneutensa pitkään.

Valitse sopiva tähti

Kun olet hankkimassa joulu-

tähteä, valitse terve, vahvan

näköinen kasvi, jonka lehdet

ovat tummanvihreät ja jämä-

kät. Riippuvat lehdet ja liti-

märäksi kasteltu tai rutikuiva

ruukkumulta ovat aina häly-

tysmerkki: jätä sellaiset kasvit

ostamatta. Joulutähden ylä-

lehtien keskellä olevat pienet

keltaiset kukkapompulat ker-

tovat tähden tuoreudesta.

Joulutähti ei pidä viileästä

ja vedosta. Valitse siis myyn-

tipisteestä sellainen kasvi, jo-

ka ei ole ollut aivan ulko-oven

vieressä. Kylmettynyt joulu-

tähti pudottaa lehtensä muu-

tamassa päivässä. Asiantun-

teva kukkamyyjä osaa pakata

joulutähden sään mukaan oi-

kein. Älä milloinkaan kuljeta

esimerkiksi marketista han-

kittua joulutähteä ulkona il-

man pakkausta! Muutaman

metrin matka alle kymme-

nessä asteessa voi olla tuhoisa,

pakkassäästä puhumattakaan.

Pidä hyvää huolta

Joulutähti ei pidä kuivasta,

mutta se on suorastaan allergi-

nen liian märälle ruukkumul-

lalle. Jos kasvualusta on aivan

litimärkä, juuret mätänevät,

lehdet kellastuvat ja putoavat

– ja pahimmassa tapauksessa

koko joulutähti kuolee. Liian

kuivana pidetty joulutähti pu-

dottelee myös lehtiään, mut-

ta toipuu hyvin kasteltuna uu-

delleen.

Joulutähti on kohtuullisen

kastelun kasvi. Kädenlämpöi-

nen vesi on sille parasta. Ku-

kinnan aikana sitä ei tarvit-

se lannoittaa, mutta jos joulu-

tähteä pidetään joulun jälkeen

viherkasvina, sitä voi talviai-

kaan kastella kerran kuukau-

dessa lannoitevedellä. Kesä-

aikaan joulutähteä kastellaan

miedolla lannoitevedellä joka

kastelukerralla.

Joulutähti viihtyy parhai-

ten huoneenlämmössä. Pidä

joulutähti poissa vedosta.

Kukittaisinko

uudelleen?

Joulutähdet heitetään usein

pois, kun niiden loistavan vä-

riset ylälehdet ovat karisseet.

Joulutähdet ovat kuitenkin

monivuotisia, ja ainakin teo-

riassa ne voi saada kukkimaan

uudelleen. Käytännössä jou-

lutähden kukittaminen koti-

oloissa on aikaavievää puuhaa,

eikä se aina edes onnistu.

Jotta joulutähti loistaisi

jouluna kirkkain värein, si-

tä pitää vähintään kahdek-

san viikon ajan sitä ennen pi-

tää täysin pimeässä 14 tun-

tia vuorokaudessa. Pienikin

valonpilkahdus pimennys-

aikana estää joulutähden vi-

rittymisen kukkaan. Pimen-

nysajan lämpötilankin pitäi-

si olla hieman huoneenläm-

pöä alempi. Ei siis ihme, että

yleensä on paljon helpompaa

hankkia seuraavaksi jouluksi

uusi joulutähti.

Oikealla hoidolla joulutähti säilyttää hehkeän kau-

neutensa pitkään.

Suomi juhlii

lauantaina

Suomi juhlii lauantaina itse-

näisyyspäivää. Tämän vuok-

si kaupat ovat kiinni ja julki-

seen liikenteeseen tulee joita-

kin muutoksia.

Kaupat, pankit ja postit

ovat kiinni lauantaina. Sen si-

jaan perjantaina kaupat ovat

auki normaalisti ja sunnun-

taina joulukuun tapaan 12–

21:een. Alkot ja postin omat

konttorit ovat puolestaan au-

ki perjantaina klo18:aan. Liik-

keiden yhteydessä sijaitsevat

asiamiespostit noudattavat

liikkeiden aikatauluja. Pan-

keissa perjantai on normaali

pankkipäivä.

Itsenäisyyspäivä ei sen si-

jaan tuo suuria muutoksia

kaukojunien kulkuun, vaan

ne kulkevat pääosin normaa-

lin lauantaiaikataulun mu-

kaan. Kaukoliikenteen linja-

autot liikennöivät perjantaina

normaalisti. Itsenäisyyspäivä-

nä lauantaina ajavat vain py-

häliikenteen S-vuorot ja sun-

nuntaina ajellaan normaali-

sunnuntain tapaan.

Liput salkoon

Sibeliuksen

kunniaksi

Sisäministeriö suosittaa yleis-

tä liputusta Jean Sibeliuksen

syntymäpäivänä 8. joulukuu-

ta. Valtion virastot ja laitokset

liputtavat tuolloin suosituksen

mukaisesti.

Sisäministeriölle on tehty

useita esityksiä, joissa on toi-

vottu liputusta jonkun merkit-

tävän suomalaisen juhlapäivä-

nä. Eniten toiveita on tullut Si-

beliuksen ja Minna Canthin

syntymäpäiville. Sisäministe-

riö esittikin vuosi sitten Hel-

singin yliopiston almanakka-

toimistolle toivomuksen Si-

beliuksen syntymäpäivän

merkitsemisestä kalenteriin

liputuspäiväksi. Se on mah-

dollista aikaisintaan vuonna

2011.

Canthin syntymäpäivä

merkittiin ensi kerran Helsin-

gin yliopiston almanakkaan

viime vuonna.

Autoliiton

Tiepalvelukeskus palvelee

vuorokauden ympäri

Talvi yllättää osan autoilijoista

joka vuosi. Lumipyry, pikkupak-

kaset ja jäiset ajokelit voivat ai-

heuttaa harmia kuitenkin myös

talven tuloon varautuneille au-

toilijoille – mihin vuorokauden-

aikaan tahansa. Autoliiton Tie-

palvelukeskus auttaa ja palvelee

24 tuntia vuorokaudessa.

Autoliiton Tiepalvelukeskuk-

sen puoleen voi kääntyä, jos au-

to jää tienpientareelle. Autolii-

ton vapaaehtoista auttamispe-

rinnettä ylläpitää yli 200 Auto-

liiton tiepalvelupartiota ympäri

Suomen. Partiot toimivat nimel-

listäkorvausta japolttoainekulu-

ja vastaan.

Autoliiton Tiepalvelukeskus

palvelee ympäri vuoden 24 tun-

tia vuorokaudessa numerossa

0200 8080 (0,66 ! puhelu + 1,30

!/min + pvm).

Page 32 - Alueviesti_49_2008