Page 30 - Alueviesti_49_2008

30 Keskiviikko joulukuun 3. 2008
Erkki Petman
Vammalan Soukossa asuu
ja toimii 33-vuotias taide-
kiviseppä Joni Saarela, jon-
ka kädenjälki näkyy jo mo-
nissa yhteyksissä ja monella
paikkakunnalla. Hän tekee
mm. persoonallisia hauta-
muistomerkkejä ja hänen
työnsä jälkeä on myös hiljat-
tain Mynämäellä paljastet-
tu Antti Litzeliuksen muis-
tomerkki. Sen on suunnitel-
lut Jarkko Roth Vehmaalta ja
valmistanut Peipohjan Kivi-
veistämö.
Joni Saarela aloitti kivia-
lan opiskelun Tyrvään käsi-
ja teideteollisuusoppilaitok-
sessa vuonna 1996 ja valmis-
tui kaksi vuotta myöhemmin
kiitettävin arvosanoin.
Joni Saarela kertoo pääs-
seensä töihin perinteikkää-
seen Peipohjan Kiviveistä-
möön vuonna 1999. Hän
pääsi melko pian hakkurik-
si, joka on mies joka tekee
kaikkea käsityökaluilla teh-
tävää työtä.
- Syksyllä 1999 minulle tar-
joutui ainutlaatuinen tilai-
suus osallistua talven kestä-
välle kivikuvanveistokurs-
sille, jolla Virosta kutsut-
tu opettaja Kalev Nömmela
opasti meille punkteeraus-
tekniikalla tapahtuvaa ku-
vanveistoa. Tekniikan avulla
voidaan mallista siirtää mit-
tapisteet kiviaihioon ja teh-
dä kivestä täysin samanlai-
nen teos. Tätä taitoa olen-
kin sitten saanut hyödyntää
monissa veistoksissani, Saa-
rela kertoo.
Yrittäjällä riittää töitä
Työt Peipohjassa jatkuivat
opintojakson jälkeen, mut-
ta ajatus yrittäjyydestä oli al-
kanut itää miehen mielessä.
- Olin hankkinut jo melkoi-
sesti kivityökaluja, sillä har-
rastin kuvanveistoa melkein
kaikki vapaa-aikani. Suori-
tin yrittäjän ammattitutkin-
non ja perustin keväällä 2002
oman toiminimen, jonka ni-
mi on Taidekiviseppä J. Saa-
rela.
Töitä on riittänyt sopivas-
ti, sanoo yrittäjä.- Erityises-
ti Peipohjan Kiviveistämö on
työllistänyt yritystäni. Olen
päässyt valmistamaan useita
monumentteja, veistokselli-
sia hautakiviä ja ollut muka-
na monien suurien kokonai-
suuksien valmistuksessa.
Saarelan työpaja sijaitsee
perheen kodin pihapiirissä.
Perheeseen kuuluu vaimon,
Marja-Liisan, lisäksi seitsen-
vuotias Inka, nelivuotias Si-
mo ja vuoden ikäinen Anna.
Veistoa perinteisin
tavoin
Saarela tekee kivitöitä perin-
teisin menetelmin. - Kivi-
miehen parhaat ystävät ny-
kyaikanakin ovat puolen-
toista kilon painoinen “mos-
ka”, piikki ja lohkomisrauta
eli kantti.
Häntä kiinnostavat kaik-
ki kivialan työt. Myös pie-
nimuotoisiin lattiapiikkauk-
siin ja pihakivien rikkomi-
seen kiilaamalla löytyy ka-
lustoa.
Koska työ on erittäin pö-
lyistä, työ tehdään ulkona.
Nostoapuna on trukki, sillä
kuutiometri kiveä painaa 2
900 kiloa ja paino vaihtelee
laaduittain. Saarela sanoo,
ettei hän omista kovin iso-
ja kiventyöstökoneita, koska
konetyöstöt voi teettää veis-
tämöillä.
Käsityö on arvossa
Käsityötä arvostetaan ja kä-
sityö näkyy nykyisin entistä
enemmän myös hautakivis-
sä. - Enää ei tyydytä “matka-
laukkumalleihin” vaan halu-
taan yksillisyyttä. Lohkoreu-
naiset hautakivet ovat suo-
sittuja.
Joni käyskenteleekin mie-
lellään vanhoilla hautaus-
mailla. - Niillä voi ihastel-
la todellisia taidonnäyttei-
tä, veistoksia, reliefejä, or-
namentiikkaa, pylväitä ja
pilareita. - Kivet ovat vaih-
televan kokoisia ja kaikessa
näkyy käsityön leima.
Joni Saarela on yhtenä
osakkaana käsityöyrittäji-
en yhteismarkkinointihank-
keessa, jonka nimi on Kehä
13. - Vaikka itse hanke on jo
ohi, ryhmämme ei hajonnut
vaan yhteistyö jatkuu monel-
la saralla. Hyvänä esimerkki-
nä on yhteinen nettisivusto
ja verkkokauppa.
Viime vuosina Saarela on
toiminut myös kivialan opet-
tajana Tyrvään käsi- ja tai-
deteollisuusoppilaitoksessa.
Hän on mm. valmentanut
Juha Niemistä Worl Skills
2005 ammattitaidon maail-
manmestaruuskilpailuun se-
kä vuoden 2006 taitajakilpai-
lun osallistujan Marja Raja-
niemen, joka voittikin suo-
menmestaruuden.
Joni Saarela on ollut val-
mentamassa kahta vuoden
2007 taitajakilpailun osan-
ottajaa.
Kivi tottelee taitajan työkaluja
Joni Saarela ja kaksi karhua, jotka tulevat erääseen hau-
tamistomerkkiin. Työn tilaaja on Peipohjan Kiviveistä-
mö. Jonin veistämä “järvenneito” Torso.
Kirjantekijöille kunniaa
Kaunista Vpl Pyhäjärveä ”hopealle”
Erkki Petman
Karjalan Liitto järjesti ensim-
mäisen kerran kilpailun Vuo-
den parhaasta karjalaisesta
kylä- ja pitäjäkirjasta. Kilpai-
luun osallistui 30 teosta. Ta-
so oli niin kova, että kilpailus-
sa jouduttiin antamaan nel-
jä kunniamainintaa. Kilpai-
lun kirjavalinnat teki Karjalan
Liiton puheenjohtaja Markku
Laukkanen.
Ensimmäisen kunniamai-
ninnan sai 1.9.2007 Vamma-
lan Seurakuntatalolla julkis-
tettu 2-osainen teos - Kaunis-
ta Vpl Pyhäjärveä. Osa I, Py-
häkylän koulutie 1877 - 2007,
238 sivua, toimittaja Kauko
Hinkkanen (Lahnavalkama/
Vantaa) ja Osa II, Juurillaan ja
maailmalla, 504 sivua, toimit-
taja Toivo Hinkkanen (Larja-
va/Äetsä). Muut toimikunnan
jäsenet, joiden panos kirjojen
aineiston koonnissa oli kor-
vaamaton, olivat Antti Kaa-
salainen Huittisista, Seija Jo-
kinen samoin Huittisista, Ir-
ma Karppanen Vammalasta,
Pentti Kiuru Punkalaitumel-
ta, Reini Kukko Vammalasta,
Sirkka Mattila Hämeenlinnas-
ta, Jukka Pusa Äetsästä ja Ai-
no Pöyhönen Espoosta.
Kirjat kertovat niiden py-
häjärveläisten ihmisten ja per-
heiden elämästä, jotka sodan
jälkeen pääosin sijoitettiin
Tyrvään, Vammalan, Huittis-
ten, Kauvatsan ja Kiikan kun-
tien alueelle. Kirjat sisältä-
vät yli 1750 valokuvaa. Vuosi-
kymmenien kuluessa väki on
levinnyt ympäri maata ja maa-
ilmalle. Sen todistavat kirjois-
sa mainitut yli 300 kuntaa tai
valtiota. Hakemistoista löytyy
n. 4 500 henkilön nimet.
Lisäksi kunniamaininnan
saivat Kokonniemi, Laatokan
rantakylä Jaakkimassa, 347
sivua, Suvannon helmi: Ha-
parainen, Kelja, Purpua (Sak-
kola), 395 sivua ja Kivennapa
kestää - pitäjäkirja.
Ulkopuolella kilpailun
kunniamaininnan karjalai-
sen kyläkirjallisuuden edis-
tämisestä sai v. 2007 ilmesty-
nyt kirja: Elämänvirtaa Met-
sämiklissä ja Nivalla. (Jaak-
kima)
Kilpailun voitti teos Kiven-
navan Vehmainen ja Riihiö -
Kohtalon vuodet. 288 sivua,
toimittaja FM Anna Rauha-
la. Toimituskuntaan kuului-
vat Toivo Vaittinen, Kauko
Ilonen, Kaarlo Ilonen ja Eija
Salomaa.
Vuoden karjalankieliseksi
kirjaksi valitun Sanakirja suo-
mi-karjala ovat tehneet do-
sentti Ljudmila Markianova ja
FT Raija Pyöli. Karjalan Tasa-
vallan alueella karjalan kieltä
ymmärtää noin 20 000 karja-
laista. Suomessa karjalan kie-
len puhujia on tänä päivänä
noin viisi tuhatta.
<VO>Karjalaiset kirja-
markkinat
<L>Vuoden karjalaisen ky-
lä- ja pitäjäkirja-kilpailun tu-
lokset julkistettiin vuosittain
pidettävillä Karjalaisilla kir-
jamarkkinoilla 22. marras-
kuuta Karjalatalolla Helsin-
gissä. Markkinoilla oli näyt-
teilleasettajia kautta koko
luovutetun Karjalan yli viisi-
kymmentä ja väkeä oli liik-
keellä jatkuvana virtana.
Päivän antiin sisältyi myös
useita luentoja karjalaisuuteen
liittyvistä aiheista sekä erilai-
sia näyttelyitä.
Pyhäjärvi-Säätiön ja Pyhäjärviseuran yhteinen kirjapöytä
Karjalaisilla kirjamarkkinoilla Karjalatalolla Helsingissä.
Myyjinä Arja ja Inkeri Hiiri, oikealla seisoo Kaunista Vpl
Pyhäjärveä-kirjan I osan kirjoittaja Kauko Hinkkanen. -
Kuva Mauri Hauhia.
Pyhäkylä-Seuran puheenjohtaja Toivo Hinkkanen (vasemmalla) on juuri saanut Kar-
jalan Liiton puheenjohtajalta Markku Laukkaselta kunniakirjan. - Kuva Mauri Hau-
nia.
Päiväkeskus
järjestää
myyjäiset
perjantaina
Tulevana perjantaina
Huittisten päiväkeskus
järjestää myyjäiset K-su-
permarket Lautturissa.
Myytävänä on lähinnä
leivonnaisia. Myyjäiset
alkavat aamukahdeksal-
ta ja kestävät niin kauan
kuin tavaraa riittää.
Huittisten päiväkes-
kus-yhdistys ry voitti tar-
jouskilpailun kun Huit-
tisten kaupunki kilpai-
lutti päiväkeskuspalve-
lut. Yhteistyö kaupungin
kanssa on alkanut hyvin.
Päiväkeskus-yhdistys
jätti edullisen tarjouk-
sen varmistaakseen toi-
minnan jatkumisen. -
Saatu toimintamäärära-
ha on kuitenkin sen ver-
ran niukka, että tukijoita
ja lahjoittajia kaivataan
edelleen, toteaa ohjaaja
Sirpa Niskanen. Nyt jär-
jestettävien myyjäisten
tuotto käytetään päivä-
keskustoiminnan tuke-
miseen.