Page 10 - Alueviesti_02

10

Torstai tammikuun 8.2009

Tein sen taas. Nimittäin kaivoin esiin tiukasti tei-

patun, kuluneen pahvilaatikon, joka kätkee sisäänsä

rakkaimmat aarteeni - vanhat päiväkirjat. Suurim-

man osan ajasta kulmistaan rispaantunut laatikko

saa kerätä pölyä vaatekaappini kätköissä, mutta toi-

sinaan se tuntuu suorastaan huutavan minua raot-

tamaan kanttaan.

Kun löysin itseni jälleen kerran istumasta sohvalta

laatikko sylissäni, mietin, onko kannen alle kurkis-

taminen ensinkään järkevää. Entisiin aikoihin pa-

laaminen aiheuttaa nimittäin joka kerta yhden lie-

veilmiön: kyyneltulvan.

Nostalgian aallot vyöryivät ylitseni avatessani en-

simmäisen poikaystäväni nimellä koristellun vih-

kosen. Varsinainen Niagaran putous pääsi kuiten-

kin valloilleen, kun silmäni saavuttivat tekstiviestit,

joita poikaystäväni armeijassa ollessaan minulle lä-

hetti. Osa niistä päätyi vuosia sitten kännykän kät-

köistä päiväkirjaani koristamaan.

Tekstiviestit kiidättivät minut takaisin 2000-lu-

vun alkuun. Muistan yhä erään kesäillan kuin ei-

lisen. Istuimme ystäväni kanssa huoneessani tyttö-

jen iltaa viettäen. Televisiossa pyöri jokin mitään-

sanomaton kreisikomedia, jonka pääosassa kohelsi

Cameron Diaz. Huoneeni lattia tulvi lohduttavista

herkuista: suklaasta, sipseistä ja limpparista. Kun

toinen kätemme kurkotteli karkkipusseihin ja sip-

sikulhoihin, ei toinen päästänyt hetkeksikään irti

kännykästä.

Olimme ystäväni kanssa samassa veneessä. Sotales-

kiä, joiden rakkaat viettivät parhaillaan ensimmäi-

siä päiviään armeijan harmaissa. Pystyn vieläkin

muistamaan sen rintaa puristavan tunteen, jonka

ikävä aiheutti. Kahden viikon pakollinen ero ihmi-

sestä, josta oli menneinä kuukausina muodostunut

sinulle maailman tärkein, tuntui maailmanlopulta.

Kesken elokuvan puhelimeni pirahti soimaan. Näy-

töllä vilkkui poikaystäväni nimi ja minä purskah-

din itkuun. Ryntäsin toiseen huoneeseen, enkä vol-

lotukseltani meinannut saada sanaa suustani. Poi-

kaystäväni surkea ääni ei helpottanut tilannetta

lainkaan. Sillä hetkellä olisin antanut mitä tahansa,

että olisin saanut hänet jälleen viereeni.

Vaikka erostamme on jo vuosia, muistelen ensim-

mäistä poikaystävääni edelleen lämmöllä. Maailma

on vienyt meidät omille teillemme, mutta olemme

tavanneet pari kertaa vuosien varrella. En osaa ku-

vitella meitä enää yhteen, mutta olen kiitollinen sii-

tä ajasta, jonka hänen kanssaan sain viettää.

Harva meistä pysyy ensirakkautensa kanssa lop-

puelämänsä, mutta ensimmäiseen oikeaan rakkau-

teen saattaa silti jäädä erityinen, unohtumaton suh-

de. Sanoohan sanontakin, ettei ensirakkaus haih-

du koskaan.

Onnellista uutta vuotta!

Otsikoiden takaa

Pauliina Parto

”

Pystyn vieläkin muistamaan

sen rintaa puristavan

tunteen, jonka ikävä aiheutti.

Nostalgiaa

Kirjoittaja on Taina Poh-

janheimo. Hän on synty-

nyt vuonna 1958 ja asu-

nut Vammalassa, kunnes

vuonna 2004 muutti Tu-

run saaristoon. Viettää

nykyisin talvikuukausia

Kanarialla.

Aikuisen naisen

ajatuksia:

Taina Pohjanheimo

Viitisen vuotta sitten muu-

timme tänne saaristoon,

1500 asukkaan viihtyisään

Nauvoon. Alusta asti tun-

simme olevamme osa pien-

tä, toinen toisensa tuntevaa

yhteisöä. Vastaantulijat ter-

vehtivät toisiaan, poikkeuk-

setta aina. Yhdistystoimin-

ta on monipuolista ja aktii-

vista, sosiaalinen elämä vil-

kasta.

Kesäisin Nauvo on tu-

ristien ja kesäasukkai-

den vuoksi jopa ruuhkai-

nen. Moni paikallinen saa

elantonsa turismista ja

leipä on ansaittava lyhy-

enä sesonkina, joka kes-

tää juhannuksesta koulu-

jen alkuun. Elokuun puo-

lesta välistä syyskuun lop-

pupuolelle väkeä liikkuu

enää viikonloppuisin, sen

jälkeen tulevat satunnaiset

kalastajat.

Kesäaikaan tapaamme-

kin paljon ystäviä ja tutta-

via, jotka tulevat muualta

Suomesta nauttimaan saa-

riston upeasta luonnosta.

Syksyn hämärässä ja keväi-

sin on aikaa seurustella tä-

käläisten ystävien kanssa.

Koko täällä olomme ajan

Nauvo on tuntunut tur-

valliselta lintukodolta, jota

kaupunkilaisten kotkotuk-

set eivät heilauta sinne ei-

vätkä tänne.

Nyt kaikki on muuttu-

nut ja olo on kuin petetyllä.

Yhdessä yössä Nauvo me-

netti itsenäisyytensä, kun-

ta muuttui kyläksi, osaksi

15 500 asukkaan Länsi-Tu-

runmaa nimistä kaupunkia.

Riitaisaa sellaista. Alusta as-

ti on ollut selvää, ettei nel-

jän pienen kunnan ja yhden

kaupungin yhteenliittymäs-

tä synny helposti toimivaa

kokonaisuutta. Saaristokun-

tien valtuutetut muodosta-

vat yhden neljäsosan uu-

desta valtuustosta eli entiset

paraislaiset jyräävät päätös-

ten teossa mennen tullen.

Länsi-Turunmaa uuden

kaupungin nimenä on han-

kala ja jotenkin merkitykse-

tön. Yhteistä, kaikkien hy-

väksymää nimeä ei löydet-

ty, joten tähän päädyttiin.

Nimen ympärille kehitty-

nyt riitely on saanut sellai-

set mittasuhteet, että uu-

si valtuusto on jo aloittaes-

saan vereslihalla. Kolmen

vuoden kuluttua nimen voi

kuulemma vaihtaa - Parai-

seksi. Jos näin käy, toivon,

että kuntaliitoksen voisi

myös purkaa.

Parempaa alkua Sasta-

malalle ja tulevaisuuden us-

koa kaikille sen asukkaille!

Uusperheiden määrä kasvussa

Tärkeintä uusperheessä

on puhaltaa yhteen hiileen

Pauliina Parto

Uusperheiden määrä kasvaa

vuosi vuodelta. Suomessa oli

vuoden 2007 lopussa lähes 54

000 uusperhettä. Heillä on Suo-

messa myös oma yhdistyksen-

sä, Suomen Uusperheellisten

Liitto, joka on toiminut vuo-

desta 1996. -Olemme ainoa

valtakunnallinen yhteistoimin-

tajärjestö Suomessa. Rekiste-

röityneitä jäseniä on noin 500,

kertoo liiton tiedottaja Elisa Jyl-

likoski.

Suomen Uusperheellis-

ten Liiton ydinosaaminen pai-

nottuu uusperheproblematii-

kan huomioivaan valtakun-

nalliseen vertaisryhmätoimin-

taan. Uusperheen parisuhdetta

ja vanhemmuutta tukevat ver-

taisryhmät ovat toimineet tu-

loksellisesti jo kymmenen vuo-

den ajan. -Toimintamme on

luonteeltaan ennaltaehkäisevää

ja sen pääasiallisena tavoittee-

na on ehkäistä ongelmien syn-

tymistä uusperheissä sekä sa-

malla tukea uusperheitä jo syn-

tyneissä ongelmissa ja kriiseis-

sä, Jyllikoski jatkaa.

Tilastojen valossa uusper-

heet eroavat useammin kuin

ydinperheet. Suomen Uusper-

heellisten Liitto muistuttaakin,

että yhteiskunnan taholta olisi

syytä kiinnittää huomiota uus-

perheellisten erojen ennaltaeh-

käisemiseen. -Uusperheitä on

tuettava, jotta he selviäisivät

tässä uudenlaisessa perhemal-

lissa. Tietoutta uusperheellisiä

koskevissa asioissa on lisättävä,

jotta ammattiauttajat ja uusper-

heitä työssään kohtaavat osaa-

vat neuvoa ja tukea uusperheel-

lisiä oikealla tavalla. Uusper-

heiden kehitysvaiheet ovat eri-

laiset verrattuna ydinperheisiin

ja suhdeverkosto on paljonmo-

nimuotoisempi.

Uusperheellä

erilainen kehityskaari

Uusperheen parisuhteen kehi-

tyskaari ei mene samoin kuin

parisuhteissa yleensä; lapset

ja perhe ovat olemassa jo he-

ti suhteen alusta alkaen, jolloin

aikuisten keskinäiselle kuherte-

lulle ei välttämättä jää aikaa. -

Uusperheen toimivuuden kan-

nalta olisikin keskeistä, että pa-

risuhteesta pidetään huolta ja

että uusperheen puolisot pu-

haltavat yhteen hiileen, Jylli-

koski muistuttaa.

Uusperheellisten Liiton mu-

kaan aluksi on tärkeää luoda ra-

jat uudelle perheelle. Tällöin en-

tiset puolisot joudutaan välttä-

mättä rajaamaan ulos vähäk-

si aikaa, jotta uuden perheen

perheytyminen pääsee kunnol-

la alkuun. -On tärkeää kaikil-

le, että kukin saisi uusperheen

sisällä etsiä uutta paikkaansa

uudessa perhekoostumukses-

sa. Myöhemmin voidaan uu-

destaan luoda suhteita uudesta

perheestä käsin.

Säännölliset perhepalave-

rit ovat monelle uusperheelle

ehdoton asia. Niissä laaditaan

oman perheen säännöt, jaetaan

kotityöt ja kuullaan kunkinme-

noista sekä toiveista. Perheen

sääntöjä laadittaessa on tärke-

ää, että perheen ”johto” eli van-

hemmat ovat samalla puolella.

Fantasiasta

hämmennykseen

Elisa Jyllikosken mukaan uus-

perheet kaipaavat yleensä apua

uusperheen “fantasiavaiheen”

edetessä “hämmennysvaihee-

seen”, eli kunuuden parisuhteen

alkuhuumasta kuljetaan koh-

ti perheytymistä. -Uusperhees-

sä jokaisen on löydettävä oma

roolinsa ja paikkansa muuttu-

neessa perhetilanteessa, ja tämä

roolien uudelleen muovautu-

minen vaatii oman aikansa.

Jyllikoski muistuttaa, että

suhde entisiin puolisoihin saat-

taa sekin aiheuttaa haastetta

uusperheeseen, etenkin jos ero-

prosessi on vielä kesken tai ko-

konaan käsittelemättä. Uusper-

heen parisuhde on toisinaan

koetuksella myös muiden ul-

kopuolisten paineiden alla, sil-

lä ystävien, sukulaisten, viran-

omaisten, päiväkotien ja kou-

lujen edustajien asenteilla ja

toiminnalla on vaikutusta per-

heen arkeen.

Uusperheen äiti- tai isäpuo-

let joutuvat usein kyselemään

itseltään kuka tai mikä minä

olen tässä perheessä tai mitä

velvollisuuksia ja vastuita mi-

nulla on. He voivat myös ko-

kea ulkopuolisuutta. -Isä- tai

äitipuoleen suhtaudutaan vali-

tettavasti yhteiskunnassa aika

usein myyttien mukaisesti, eli

äitipuolet ovat ilkeitä ja isäpuo-

let voivat olla jotenkin vaaralli-

sia lapsille. Ulkopuolisten asen-

teet eivät auta uusien puolisoi-

den oman aseman löytämistä.

Myös lasten voi olla vaikea suh-

tautua uuteen aikuiseen; he voi-

vat olla mustasukkaisia ja etsi-

vät myös paikkaansa uudessa

perheessä. Tällöin on tärkeää,

että lapsen tunteille on tilaa ja

että asioista voidaan keskustella

aikuisten ja lapsen kesken.

Vertaisryhmistä apua

omaan tilanteeseen

Suomen Uusperheellisten Liit-

to järjestää erilaisia uusperheil-

toja ja vertaisryhmiä. -Saadun

palautteen mukaan vertais-

ryhmät ovat auttaneet pare-

ja näkemään, miten ongelmat

on muissa perheissä ratkaistu.

Usein jo se, että saa puhua tois-

ten, samassa tilanteissa olevien

uusperheparien kanssa, auttaa,

liiton tiedottaja Elisa Jyllikos-

ki kertoo.

Helmikuun 24. päivä jär-

jestetään uusperheilta Tampe-

reella. -Iltojen tavoitteena on

tiedottaa uusperheasioista niin

uusperheiden kuin uusperhei-

tä työssään kohtaavien am-

mattilaisten hyväksi. Ilta sisäl-

tää uusperheluennon, jossa kä-

sitellään uusperheen määritel-

miä, uusperheen parisuhdetta,

äiti- ja isäpuolikysymyksiä se-

kä lasten huomioimista uudes-

sa perhetilanteessa. Ilta on siis

informaatio- ja keskustelutilai-

suus, johon ovat tervetulleita

kaikki uusperheasioista kiin-

nostuneet.

”

Uusperheen parisuhde on

toisinaan koetuksella myös muiden

ulkopuolisten paineiden alla.

”

Isä- tai

äitipuoleen

suhtaudutaan

valitettavasti

yhteiskunnassa

aika usein

myyttien

mukaisesti.

Uusperheessä tärkeintä on puhaltaa yhteen hiileen, muistuttaa Suomen Uusperheel-

listen Liitto.

Page 10 - Alueviesti_02_2009