Page 8 - Alueviesti_02_2009

8 Torstai tammikuun 8.2009
Hautauspalvelut
!
"
! #$$ %$#&
Hautauspalvelut
Kirkkoon kuuluu
80,7 prosenttia suomalaisista
Väestörekisterikeskuksen en-
nakkotietojen mukaan vuon-
na 2008 luterilaiseen kirk-
koon liittyi 11 156 henkilöä
ja kirkosta erosi 48 268 hen-
kilöä. Kirkon jäseniksi kastet-
tiin 47 748 lasta. Tiedot koot-
tiin 30.12. 2008 kunta- ja seu-
rakuntaliitosten ajolaskelmi-
en takia.
Seurakuntien läsnäolevan
väestön eli Suomessa vakinai-
sesti asuvien kirkon jäsenten
määrä oli tilastotietojen mu-
kaan 4 299 300. Ennakkolas-
kelmien mukaan kirkkoon
kuuluu 80,7 prosenttia suo-
malaisista.
Tarkistetut tiedot valta-
kunnallisesta jäsenmääräs-
tä sekä alueelliset tiedot hiip-
pakuntien ja seurakuntien jä-
senmääristä julkaistaan hel-
mikuussa.
Vuonna 2007 luterilaiseen
kirkkoon liittyi 10 474 hen-
kilöä ja kirkosta erosi 37 879
henkilöä. Kirkon jäseniksi
kastettiin 49 325 lasta. Kirk-
koon kuului 81,7 prosenttia
suomalaisista eli yhteensä 4
328 522 seurakuntien jäsentä.
Kirkosta eroaminen on
aaltoliikettä
Kirkon tutkimuskeskuksen
johtaja Kimmo Kääriäinen to-
teaa eroamisen lisääntyneen
voimakkaasti viime vuosina.
Pidemmällä aikavälillä tar-
kasteltuna kirkosta eroami-
nen on ollut aaltoliikettä, jos-
sa on välillä voimakkaita nou-
suja ja laskuja.
“Viimeksi voimakas aal-
toliike koettiin edelllisen la-
man aikana. Kirkosta eroami-
nen voi perustua siihen, ettei
usko kirkon keskeisiin ope-
tuksiin. Toisaalta eroon voi
johtaa se, että kirkon sano-
ma koetaan liian laimeaksi.
Kirkon kannanotot saavat jä-
seniä eroamaan - sekä silloin
kun ne koetaan liian ahdas-
mielisiksi ja samoin, jos nii-
tä pidetään liian suvaitsevai-
sina. Myös julkisuuden syn-
nyttämät mielikuvat kirkosta
ja sen toiminnasta vaikuttavat
eropäätökseen”, arvioi Kimmo
Kääriäinen.
Takaisin liittyy 10 000
vuosittain
Kirkkoon liittyneiden mää-
rä kasvoi tasaisesti 2000-lu-
vun alkuun saakka ja on py-
synyt tällä vuosikymmenellä
noin 10 000 vuosittain. Viime
vuosina kirkkoon liittyjien lu-
vut ovat kasvaneet lievästi ko-
ko ajan.
Dosentti Juha Kauppinen
toteaa Takaisin kirkkoon -tut-
kimuksensa perusteella, et-
tä kirkon jäsenyyteen kohdis-
tuneet odotukset olivat täyt-
tyneet liittyjien mielestä erit-
täin hyvin tai hyvin. Liittyjät
arvioivat myönteisesti seura-
kunnan tehtävää: seurakuntaa
arvostettiin elämän kolhimi-
en rinnalla kulkemisen, evan-
keliumin sanoman esillä pitä-
misen ja arvojen opettamisen
takia. Liittyjät olivat erityisen
tyytyväisiä seurakunnan lap-
si- ja nuorisotyöhön.
Kirkkoneuvos Seppo Häk-
kisen esitarkastuksessa olevan
väitöskirjansa pohjalta pitää
keskeisenä kirkon sanoman
tuomista ihmisten elämään
tämän ajan kielellä ja tavoilla.
Hän korostaa kirkon luovan
perusturvallisuutta sekä tuke-
van yksilön ja yhteisön identi-
teettiä. Tärkeää on myös tieto
siitä, että kirkko auttaa vaike-
uksissa olevia sekä kotimaas-
sa että ulkomailla. Kuulumalla
kirkkoon kirkon jäsenet mah-
dollistavat laajan ja monipuo-
lisen toiminnan.
T i e d o t u s t i l a i s uu d e s -
sa julkistettiin dosentti Ju-
ha Kauppisen Kirkon tutki-
muskeskukselle laatima tut-
kimus Takaisin kirkkoon
- Tutkimus aikuisena kirk-
koon liittyneistä Tampereel-
la 1996–2006.
Kauppisen mukaan kirkos-
ta eroamisesta on tehty usei-
ta tutkimuksia, mutta kirk-
koon liittymisestä tiedetään
vähän. Tutkimus avaa syitä,
miksi kirkkoon on 2000-lu-
vulla liittynyt yli 90 000 ih-
mistä. Tutkimusaineisto on
koottu Tampereen seurakun-
tiin liittyneistä vuosina 1996,
2001 ja 2006. Tutkimuksen
havainnot voidaan Kauppisen
mukaan yleistää koskemaan
kaikkia Suomen suuria kau-
punkiseutuja.
Tutkimuksen mukaankirk-
koon uudelleen liittyneistä on
miehiä ja naisia yhtä paljon.
Kkirkkoon liittyjät ovat iäl-
tään noin 10 vuotta kirkosta
eroajia vanhempia (poikke-
uksena 15-vuotiaat). Liitty-
minen johtaa pääsääntöisesti
pysyvään jäsenyyteen. 20 %
liittyjistä kastetaan liittymi-
sen yhteydessä, koska he ei-
vät olleet koskaan ennen kuu-
luneet kirkkoon. Pääosa liit-
tyjistä on aikaisemmin eron-
neita
Liittymisen ensisijainen syy
60 % :lla liittyy elämänkaa-
reen, erityisesti syntymiseen ja
kuolemiseen: lähestyvä kuole-
ma ei tuo ihmisiä ensisijaises-
ti kirkon jäseniksi. Enemmän
kuolema koskettaa lähiomais-
ten kautta. Puolison, vanhem-
pien tai lasten kuolema ja hau-
tajaiset vaikuttavat haluun liit-
tyä kirkkoon. Lapsen syntymä
ja kummius tuovat elämän-
kaareen liittyvinä tapahtumi-
na myös ihmisiä takaisin kir-
kon jäseniksi.
Palaajista 30 % uskonnol-
liset ja henkiset syyt johtavat
uudelleen liittymiseen, 10 %:
lla liittymiseen johtavat arki-
elämän syyt. Monilla on usei-
ta syitä.
Liittyjiä yhdistää se, et-
tä liittyjillä oli keskimääräis-
tä harvemmin kotoa uskon-
nollinen kasvatus, liittyjien
suhde kristinuskon keskei-
siin opetuksiin oli kriittisem-
pi kuin keskivertosuomalai-
silla jaettä heille uskonnossa
erityisen tärkeää oli, että Jee-
suksen opetukset ja elämän-
ohjeet soveltuvat edelleen elä-
mänohjeiksi. Tyypillistä usko
Jumalaan korkeampana voi-
mana
Liittyjät tyytyväisiä
päätökseensä:
Kirkon jäsenyyteen koh-
distetut odotukset olivat täyt-
tyneet yllättävän hyvin (yli
2/3 arvioi odotusten toteu-
tuneen erittäin hyvin tai hy-
vin), seurakunnan tehtäväs-
sä liittyjät näkivät kolme osa-
aluetta: elämän kolhimien
rinnalla kulkemisen, evan-
keliumin sanoman esillä pi-
tämisen ja arvojen opettami-
sen. Erityisesti tyytyväisiä he
olivat seurakunnan lapsi- ja
nuorisotyöhön.
Useimmat pettymyk-
set liittyivät jumalanpalve-
luksiin ja nuorille aikuisille
suunnatun toiminnan puut-
teeseen. Useimmista liitty-
jistä ei tullut aktiivisia toi-
mintaan osallistujia, sil-
ti jäsenyys oli tärkeä yhtei-
söllisyyden tähden. Monet
korostivat mahdollisuutta
jäsenenä tukea seurakunnan
tekemää työtä maksamillaan
verovaroilla.
Lastenkirkko.fi
avautuu ensi
viikolla
Viikonvaihteessa Tampereella
järjestetään valtakunnalliset
Kirkon lapsi- ja nuorisotyön
neuvottelupäivät. Tilaisuudes-
sa esitellään ensi maanantaina
13.1. avautuva lastenkirkko."
-verkkopalvelu.
Lastenkirkko." on alle 10-
vuotiaille tarkoitettu vuoro-
vaikutteinen verkkopalvelu,
jonka avulla lapsi voi tutus-
tua kristinuskon ydinasioi-
hin lapselle ymmärrettäväs-
sä muodossa. Palvelu koostuu
useammasta tilasta, joiden
välillä lapsi liikkuu. Sivustol-
la voi tutustua kirkkoon ja
kristinuskoon liittyviin asioi-
hin leikkien, pelien ja visailu-
jen avulla. Lastenkirkko.":ssä
järjestetään lapsille myös kes-
kusteluja, joissa on mukana
seurakunnan työntekijä.
Sivusto on osa kirkon uut-
ta Hengellinen elämä verkos-
sa -hanketta. Sivuston tuo-
tannosta vastaavat Helsingin,
Espoon, Oulun, Tampereen,
Turun ja Vantaan seurakun-
tayhtymät.
Oikaisu
Valmistuneista kertovassa uutisessa viime Alueviestissä ker-
rottiin mm. äetsäläisen Viljo Rantasen valmistumisesta me-
dianomiksi. Uutisessa kuitenkin kerrottiin totuuden vastaisesti,
että hän olisi suorittanut tutkintona Pirkanmaan ammattikou-
lussa. Virtanen valmistui medianomiksi Pirkanmaan ammatti-
korkeakoulusta.
Talvi houkuttaa suomalaisia lomamatkoille
Matkustusasiakirja ajan tasalle, muistuttaa poliisi
Talven tulo, pimeät ja märät
kelit houkuttelevat monet ul-
komaanmatkalle auringon-
paisteeseen. Ennen matkalle
lähtöä on hyvä tarkistaa, että
matkustusasiakirjat ovat kun-
nossa. Pohjoismaissa ei tar-
vitse matkustusasiakirjaa ol-
lenkaan, mutta henkilöllisyys
on pystyttävä tarvittaessa to-
distamaan.
21.8.2006 lähtien on
myönnetty biometrisiä pas-
seja, mutta myös tuota päi-
vää aiemmin myönnetyt pas-
sit ovat voimassa niiden vii-
meiseen voimassaolopäivään
saakka.
Yhdysvaltoihin matkus-
tamisen osalta biometrisiin
passeihin siirtyminen ei tuo-
nut muutoksia; sekä vanhoil-
la että uusilla passeilla voi
matkustaa niiden voimassa-
oloajan loppuun kuten en-
nenkin. Nykyisen väliaikai-
sen passin ja merimiespassin
kanssa tarvitaan kuitenkin li-
säksi viisumi. Vanhemman
passiin merkitty lapsi tar-
vitsee viisumin, ellei hänelle
hankita omaa passia.
Uusiin passeihin lasta ei
enää merkitä vanhempien
passeihin, vaan lapselle pi-
tää hankkia oma passi. Lap-
si on oltava mukana passi-
hakemusta jätettäessä, oli-
pa hän kuinka nuori tahansa.
Alle 18-vuotiaalla hakijalla
pitää olla jokaisen huoltajan
kirjallinen suostumus, mikä-
li huoltajat eivät ole paikalla
passia haettaessa.
Passihakemuksen voi jät-
tää paikallispoliisin palve-
lupisteeseen millä tahansa
paikkakunnalla henkilökoh-
taisesti. Jos asiakkaalla ei ole
vanhaa passia tai henkilö-
korttia uutta asiakirjaa haki-
essaan, hänen henkilöllisyy-
tensä pyritään varmistamaan
asiakaspalvelussa muilla kei-
noilla. Mukaan kannattaa ot-
taa vanhentunutkin henkilöl-
lisyystodistus. Valmiin pas-
sin voi noutaa hakijan sijaan
myös asiamies tai se voidaan
maksusta lähettää hakijan
postitoimipaikkaan kirjattu-
na kirjeenä. Passin toimitus-
aika on viisi arkipäivää.
Passi on mahdollista saa-
da nopeammin pika- tai ex-
press-passina erityistilan-
teessa. Näiden passien myön-
täminen on lisäpalvelua nor-
maalin passin myöntämiseen
verrattuna: niitä voidaan
myöntää vuorokauden aika-
na vain rajattu määrä, joka ei
vaaranna normaalien passien
toimittamista sovitussa ajassa
asiakkaille. Kiintiö on valta-
kunnallinen. Asiakkaanmah-
dollisuus pika- tai express-
passin saamiseen selvitetään
pyydettäessä poliisilaitoksel-
la hakemusta jätettäessä. Pi-
kapassi voidaan toimittaa 2-3
päivässä ja se maksaa 60 eu-
roa.
Express-passi toimitetaan
päivässä, ja se maksaa 80 eu-
roa. Express-passin voi nou-
taa vain Helsingin poliisilai-
toksen Kaartin lupapalvelu-
pisteestä tai Helsinki-Vantaan
lentokentältä liikkuvan polii-
si palvelupisteestä. Lisäksi on
olemassa väliaikainen pas-
si, joka annetaan mukaan. Se
myönnetään vain erityises-
tä syystä ja vain siinä tapauk-
sessa, että normaali-, pika- tai
expresstoimitus ei ole mah-
dollinen. Väliaikainen passi
myönnetään vain sille ajalle,
jolle myöntäminen on välttä-
mätöntä, kuitenkin enintään
12 kuukaudeksi. Väliaikainen
passi maksaa 80 euroa.
Viroon matkustettaes-
sa täytyy olla sama matkus-
tusasiakirja kuin muihinkin
EU-maihin, eli passi tai hen-
kilökortti. Ajokortti ei ole
matkustusasiakirja missään
maassa.