Page 15 - Alueviesti_04_2009

15 Keskiviikko tammikuun 21.2009
Mätimateen
pyynti on
käynnissä
Vastapyydetyt mateet.
Kuva: Tapio Gustafsson/KKL
Kalastajat virittävät jälleen
pyydyksiään jään alle kes-
kitalven herkun mateen toi-
vossa. Made on arvostettu
kala, mikä näkyy kalatiskil-
lä mateen hinnassa.
Made kutee monista
muista Suomen kaloista poi-
keten keskellä talvea helmi-
kuussa. Toinen samanlainen
kummajainen kalastossam-
me on härkäsimppu. Kalo-
ja yhdistää kutuajan lisäk-
si niistä saatava herkullinen
mäti.
Mateen mädin ilmestymi-
nen blinien kera ravintoloi-
den listalle on yhtä varma
madekauden merkki kuin
rapujen ilmestyminen pöy-
tiin rapukauden alussa. Ma-
de on monipuolinen ruo-
kakala ja näin kutuajan alla
sen käyttö on kaikkein mo-
nipuolisimmillaan. Mateen
mäti on arvostettu herk-
ku, mutta madekeittokin on
maittava vaihtoehto. Ja ma-
teen maksan sanotaan suo-
rastaan sulavan leivän pääl-
le.
Blinien teko onnistuu
myös kotikeittiössä samoin
kuin madekeitonkin. Virta-
sen makiampi madekastike
on myös erinomaisen mait-
tava vaihtoehto.
Virtasen makiampi
madekastike
Made on tunnustettu herk-
ku, jonka ruuaksi laittami-
seen on monia soveliaita
konsteja olemassa. Kokkaili-
joilla on resepteissään usein
aina jotain ihan omaa. Kala-
talousneuvonnan ammatti-
lainen ja madepiireissä tun-
nettu mateenpyytäjä Erk-
ki Virtanen ilahdutti meitä
omalla valmistusvinkillään,
joka kuuluu seuraavasti:
Ainekset
1 kg perattua, nyljettyä
madetta ja mateen maksa
sitruuna
10 -15 maustepippuria
suolaa
vehnä- tai maissijauhoa
suurustukseen
1 rkl voita
tillisilppua
2 munan keltuaista
Keitä made ja maksa as-
tiassa, jossa on vettä peit-
teeksi asti. Mausta suolalla
ja pippureilla. Jatka keittä-
mistä kunnes kalan liha ir-
toaa ruodoista. Siivilöi liemi
talteen. Erottele ruodot ka-
lan lihasta. Paloittele mak-
sa ja liha.
Tee liemestä voilla ja jau-
hoilla paksu kastike, johon
vispaat lopuksi munankel-
tuaiset. Lisää tämän jälkeen
kastikkeeseen kalan ja mak-
san palaset sekä tillisilppu.
Tarkista suola.
Nauti ateria keittoperu-
noiden kanssa. Sitruuna so-
pii mausteeksi.
Mateen maksan voit myös
paistaa seuraavalla tavalla:
Leikkaa maksa 1 cm:n
paksuisiksi siivuiksi. Ripot-
tele pintaan korppujauho-
ja. Paista voissa rapean rus-
keaksi. Valuta öljyä pois
pannulta tarvittaessa. Laita
paistetut palat lopuksi muu-
tamaksi minuutiksi useam-
pikertaisen talouspaperin-
päälle vetäytymään ja pääs-
tämään öljyä.
•
•
•
•
•
•
•
•
Poliisin tietoon tulleiden ri-
kosten kokonaismäärä kasvoi
vuoden 2008 aikana yhdek-
sän prosenttia, saman verran
kuin vuonna 2007. Kokonais-
lukujen kasvua selittävät au-
tomaattivalvonnan seurauk-
sena ilmitulleet liikennerik-
komusten ennätyksellisen
suuret määrät. Tiedot ovat
vuoden 2008 ennakkotieto-
ja poliisin tulostietojärjes-
telmästä. Turvallisuuden tila
säilyi Länsi-Suomen läänissä
vuoden 2007 tasolla.
Erityispiirteenä rikoskehi-
tyksessä on havaittavissa ar-
votavaraliikkeisiin kohdis-
tettujen ulkomailta johdet-
tujen törkeiden varkauksien
lisääntyminen Länsi-Suomes-
sa. Kauhajoen koulumurhien
seurauksena poliisi joutui mu-
kaan koulu-uhkauksien tut-
kintaan ja ennalta estämiseen.
Poliisin vuoden 2008 toimin-
nassa painottui paikallispolii-
sin hallintorakenteen uudis-
taminen. Vuoden 2008 aika-
na toteutettiin uudistus, jossa
34 poliisilaitoksesta muodos-
tettiin seitsemän maakunnal-
lista poliisilaitosta. Uudet po-
liisilaitokset aloittivat toimin-
tansa 2009 alussa.
Kolmannes koko
maan rikoksista
Länsi-Suomen läänissä poliisi
kirjasi vuonna 2008 yhteensä
293 515 rikosta, mikä on kol-
mannes koko maan rikoksis-
ta. Länsi-Suomessa lisääntyi-
vät ryöstöt 12 prosenttia, hen-
kirikokset ja niiden yritykset
yhdeksän prosenttia ja huu-
merikokset neljä prosenttia.
Liikennerikkomusten mää-
rä nousi 36 prosenttia pää-
asiassa automaattivalvonnan
seurauksena. Henkeen ja ter-
veyteen kohdistuneita rikok-
sia, henkirikoksia, niiden yri-
tyksiä ja pahoinpitelyjä, kir-
jattiin Länsi-Suomen läänissä
yhteensä 12 230. Näistä pa-
hoinpitelyjä ja lieviä pahoin-
pitelyjä oli eniten, 10 428.
Määrä pysyi entisellä tasol-
la. Henkirikoksia ja niiden
yrityksiä tuli poliisin tietoon
Länsi-Suomen läänissä yh-
teensä 199 kappaletta, yhdek-
sän prosenttia viime vuot-
ta enemmän. Koko maassa
henkirikosten ja niiden yri-
tysten määrä väheni kolmel-
la prosentilla. Murha, tappo,
surma -nimikkeillä tutkittiin
47 rikosta (49 vuonna 2007).
Syyskuussa tapahtuneet Kau-
hajoen koulumurhat näkyvät
näissä luvuissa. Henkirikok-
siin syyllisiksi epäillyistä puo-
let on iältään alle 30 vuotta.
Poliisin tietoon tulleiden
seksuaalirikosten määrä on
ollut kasvussa jo useiden vuo-
sien ajan. Kasvu jatkui myös
vuonna 2008, jolloin Länsi-
Suomessa seksuaalirikosten
määrä (879) oli viisi prosent-
tia edellisvuotta enemmän.
Koko maassa vastaava nousu
oli 25 prosenttia. Kysymyk-
sessä on piilorikollisuus, jos-
sa ilmoitusaktiivisuus on li-
sääntynyt. Omaisuusrikosten
kokonaismäärä nousi vuoden
2008 aikana kolme prosent-
tia. Omaisuusrikoksia kirjat-
tiin kaikkiaan 78734, joista
varkauksia oli yli kolmasosa.
Varkauksien määrä pysytte-
li edellisen vuoden tasolla.
Ryöstörikokset lisääntyivät
12 prosenttia. Poliisi teki te-
hokasta työtä huumausaineri-
kosten ilmisaattamisessa.
Huumausainerikosten lu-
kumäärä nousi Länsi-Suo-
men läänissä neljä prosent-
tia, kun se koko maassa pie-
neni. Törkeiden huumausai-
nerikosten lukumäärä nousi
läänin alueella kolme pro-
senttia. Törkeä liikennetur-
vallisuuden vaarantaminen
on yleistynyt useiden vuosien
ajan erityisesti Länsi-Suomen
läänin tieliikenteessä, mutta
käänne parempaan (-13 pro-
senttia) tapahtui vuoden 2008
aikana.
Rikosta tutkitaan
keskimäärin
1,5 kuukautta
Länsi-Suomessa poliisi selvit-
ti henkeen ja terveyteen koh-
distuneista rikoksista 80 pro-
senttia ja omaisuusrikoksista
38,8 prosenttia. Henkirikok-
sista selvitettiin 91,5 prosent-
tia. Rikoslakirikoksen tutkin-
taan käytettiin keskimäärin
1,5 kuukautta. Valtioneuvos-
ton poliisille asettamissa pal-
velutasotavoitteissa seurataan
mm. rikosten selvitystasoa,
hälytysnopeutta, katuturval-
lisuutta ja lupapalveluissa on-
nistumista.
Kiireellisen hälytyksen
saatuaan poliisi oli paikalla
Länsi-Suomen läänissä keski-
määrin 22,7 minuutissa. Hä-
lytysnopeus on kaupungeis-
sa parempi kuin harvaan asu-
tuilla alueilla, vaihteluvälin
ollessa 18 - 26 minuuttia. Se
pysyi samana kuin vuonna
2007. Tutkinnassa saatua ri-
koshyötyä tuli 3,7 miljoonaa
euroa. Talousrikosten mää-
rä pysyi vuoden 2007 tasolla.
Ulkomailta, varsinkin Balti-
an maista johdetut varkaudet
yleistyivät L änsi -Suomes-
sa. Varkaudet kohdistuivat
turkis- ja kodinkoneliikkei-
siin sekä kello- ja kultasepän-
liikkeisiin. Suomen ja Balti-
an maiden viranomaisten ja
poliisien keskinäisellä yhteis-
työllä pystyttiin selvittämään
näitä rikoksia ja saattamaan
tekijöitä syytteeseen. Poliisin
perustoiminnassa tapahtu-
mapaikkatutkinnat ja henki-
lörekisteröinnit lisääntyivät.
Teknisen rikostutkinnan tu-
loksena selvitettiin aikaisem-
paa enemmän rikoksia, eri-
tyisesti päivittäisrikoksia.
Länsi-Suomen läänissä
poliisi myönsi yhteensä noin
367 000 lupaa, joista ajokort-
teja noin 127 000 kappaletta
ja passeja 143 000 kappaletta.
Lupatuottoja saatiin yhteen-
sä noin 13,4 miljoonaa euroa.
Poliisin toiminnasta johtuvia
kanteluita ratkaistiin Länsi-
Suomen poliisin lääninjoh-
dossa 201. Kanteluita tehdään
tavallisimmin poliisin esitut-
kinnasta. Myös poliisin käyt-
täytymisestä ja kielenkäytös-
tä tehdään kanteluita. Viime
vuoden aikana poliisista teh-
tiin142 kantelua. Poliisin toi-
minnasta kirjattiin 195 polii-
sirikosepäilyä, joiden tutkin-
nanjohtajana toimi syyttäjä.
Määrä oli sama kuin vuonna
2007. Vain murto-osa poliisi-
rikosepäilyistä menee syyte-
harkintaan
Automaattivalvonta
paljasti ennätysmäärän
liikennerikkomuksia
Kaavasuunnittelija myös
Punkalaitumen aluearkkitehdiksi
Sastamala kaupungin-
hallitus päätti maanantai-
na perustaa yhdyskunta-
ja yhdyskuntasuunnittelun
osaprosessiin kaavasuun-
nittelijan viran. Kaavasuun-
nittelija tulee Sastamalan
kaavoitustehtävien lisäksi
toimimaan Punkalaitumen
kunnan aluearkkitehtina.
Koulutukseltaan hänen tu-
lee olla arkkitehti ja hänel-
lä tulee olla kaavan laatijan
pätevyys.
Päättäessään kaavaa kos-
kevista selvityksistä, rajauk-
sista ja johtopäätöksistä sekä
määrätessään poikkeuslupa-
tilannekäsittelyssä vaadit-
tavista selvityksistä kaava-
suunnittelija käyttää sellais-
ta yksityisiin kohdistuvaa
julkista valtaa, että hänen tu-
lee olla viranhaltija.
Punkalaitumen kunnan
kanssa on neuvoteltu alue-
arkkitehtipalvelujen järjes-
tämisestä Punkalaitumel-
l . Neuvottelujen tuloksena
syntyneen sopimusluonnok-
sen, jonka kaupunginhalli-
tus maanantaina myös hy-
väksyi, mukaan Sastamalan
kaupunki asettaa viranhalti-
jan Punkalaitumen alueark-
kitehdiksi. Aluearkkitehdin
toimialaan Punkalaitumella
kuuluu kaavoitukseen, paik-
katietoon, rakennettuun ym-
päristöön ja rakennusperin-
töön liittyviä asiantuntija-
tehtäviä.
Sopimuksen mukaan
aluearkkitehtina toimivan
viranhaltijan työaika jakau-
tuu kuntien kesken niin, et-
tä Punkalaitumen osuus
on 40% ja Sastamalan 60%.
Palkkauksesta ja muista ku-
luista kunnat vastaavat sa-
massa suhteessa.
Sastamala on aluearkki-
tehdin työnantaja ja laskut-
taa Punkalaitumen osuu-
den. Punkalaidun hakee itse
aluearkkitehtitoimintaan-
sa myönnettävän valtion-
osuuden ympäristöminis-
teriöltä.
Punkalaitumen ja Äet-
sän yhteinen aluearkkitehti
Ritva Laurila on palkattuna
määräaikaisella työsopimuk-
sella vuoden 2009 alusta Sas-
tamalan yhdysku tasuunnit-
teluun kaavasuunnittelijak-
si ja asetettu Punkalaitumen
aluearkkitehdiksi.
Metsäkeskuksessa tehtävämuutoksia
Lounais-Suomen metsäkes-
kuksen organisaatiossa tapah-
tuu muutoksia metsänparan-
nuspäällikkö Timo Viinamäen
siirryttyä marraskuussa Ahl-
strömin palvelukseen kiinteis-
tö- ja metsänhoitopäälliköksi
Noormarkkuun. Metsäkeskuk-
sen organisaatiossa tehdään
muutoksia, joissa toimihenki-
löiden tehtävät muuttuvat.
Kehittämispäällikkö Mikko
Savolaisen töistä noin puolet
on metsänparannuksen ja toi-
nen puoli neuvonnan ja tiedo-
tuksen tehtäviä.
MetsänhoitopäällikköHan-
nu Heikkilä hoitaa muun toi-
mensa ohella henkilöstön
koulutuksen ja sen kehittämi-
sen tehtäviä.
Suunnittelupäällikkö Tapio
Nummi hoitaa metsäsuunnit-
telun ohella metsien käytön
ja puuenergian käytön edis-
tämistä.
Hallintopäällikkö Kaisa
Haaksiluoto koordinoi toi-
mintajärjestelmän käyttöä ja
kehittämistä.
Esittelijä Markku Sievä-
nen hoitaa metsäkeskuksen
metsäsertifiointiin liittyvät
tehtävät.
Lisäksi viranomaistoimin-
nan esittelijöiden ja eräiden
asiantuntijoiden tehtäviin tu-
lee joitakin muutoksia. Joi-
denkin kehittämishankkeiden
johtajat vaihtuvat.