Page 13 - Alueviesti_04

13

Keskiviikko tammikuun 21.2009

välistymisen voimavara

Ystävyyskaupunkilaiset ryhmäkuvassa. Edessä istuvat Mikael Wendt, Vladimir Abankov, Paavo Salli ja Per Egil Pedersen. Takana ovat Pentti Lahtinen, Hannu Nikkilä, Pirk-

ko Lahtinen, Samueli Seljänperä, Eero Mäki-Tanila, Kaarina Karjula, Mauri Salminen, Jukka Kaartoluoma, Gennadi Karagezov, Pekka Maunumäki, Conny Bäck, Pauli Pie-

tilä, Wenche Olsen, Päivi Pelttari ja Jaana-Marjut Seppälä.

Haldenin hallintojohtaja Per Egil Pedersen esitti nuor-

ten vaihto-ohjelmaa sekä vuosittaista urheilutapahtu-

maa syventämään yhteistyötä.

Skövden edustajat olivat kaupunginhallituksen jäsen Mikael Wendt ja tiedotuspäällikkö Conny Bäck. Haldenista paikalla olivat apulaispormes-

tari Wenche Olsen ja hallintojohtaja Per Egil Pedersen.

ovat esimerkkejä Haldeniin

sijoittuneesta teollisuudessa.

Venäjälläkin hallinto

uudistumassa

Kashinin puheenvuoron

käyttänyt kaupunkiasutuk-

sen hallinnon päämies Vla-

dimir Abankov kertoi hän-

kin meneillään olevista hal-

linnon uudistamispyrkimyk-

sistä. Venäjällä on vuonna

2006 alkanut hallinnon uu-

distamishanke, joka tavoit-

telee palveluiden laadun pa-

rantamista.

Abankov kuitenkin pai-

notti sitä, että hallinnon uu-

distukset eivät saa olla es-

teinä ystävyyssuhteille. Hän

esittikin kaupunginjohtaja

Paavo Sallille kutsun osallis-

tua Anna Kashinilaisen vuo-

sipäivän viettoon ensi kesä-

kuussa.

Koko ihmisen elinkaari samassa järjestelmässä

Väestörekisterikeskus viettää tänä vuonna 40-vuotisjuhlavuottaan

Väestörekisterikeskus (VRK),

jonka tehtävänä on väestökir-

janpidon ohjaus ja valvonta

sekä väestötietojärjestelmän

ylläpitäminen yhdessä maist-

raattien kanssa, perustettiin

vuonna 1969.

Evankelis-luterilainen kirkko

ja ortodoksinen kirkkokun-

ta hoitivat väestökirjanpito-

tehtäviä yhdessä maistraat-

tien kanssa aina vuoteen 1999

saakka, jolloin seurakuntien

tehtäväksi jäi pitää rekisteriä

omista jäsenistään, ja väestö-

tietojärjestelmän ylläpito jäi

maistraateille.

Tänä päivänä Väestörekiste-

rikeskus tuottaa korkealaatui-

sia henkilö- ja rakennustie-

topalveluita sekä sähköises-

sä asioinnissa tarvittavia tun-

nistusratkaisuja yhteiskunnan

eri tarpeisiin. Virasto kehittää

ja ylläpitää väestötietojärjes-

telmää, varmennepalveluita,

holhousasioiden rekisteriä ja

viranomaisten yhteystietore-

kisteriä (JULHA) sekä hoitaa

vaalitehtäviä.

Väestörekisterikeskuksen ta-

voitteena on olla tietoyhteis-

kunnan luotettava palvelukes-

kus, joka kehittää toimintaan-

sa asiakkaidensa – niin julki-

shallinnon, yksityissektorin

kuin kansalaistenkin – tarpei-

den mukaisesti.

Tietojen rekisteröinti väestö-

tietojärjestelmään perustuu

kansalaisten ja viranomais-

ten lakisääteisiin ilmoituk-

siin. Järjestelmä palvelee mo-

nenlaisia yhteiskunnallisia

toimintoja, kuten vaalien jär-

jestämistä, verotusta, oikeus-

hallintoa, hallinnollista pää-

töksentekoa ja suunnittelua,

tilastointia sekä tutkimusta.

Myös yritykset ja yhteisöt saa-

vat käyttöönsä väestötietojär-

jestelmän tietoja.

Väestötietojärjestelmään re-

kisteröidään henkilöiden ja

rakennusten yksilöintiä kos-

kevat perustiedot. Henki-

löistä talletetaan rekisteriin

muun muassa nimi ja henki-

lötunnus, osoitetiedot, kan-

salaisuus ja äidinkieli, perhe-

suhdetiedot sekä syntymä- ja

kuolintiedot.

Rakennuksista rekisteröi-

dään muun muassa raken-

nustunnus, sijainti, omista-

ja, pinta-ala, varusteet ja liit-

tymät verkostoihin, käyttötar-

koitus sekä valmistumisvuosi.

Kiinteistöistä rekisteröidään

muun muassa kiinteistötun-

nus, omistajan nimi ja osoite

sekä kiinteistöllä sijaitsevat ra-

kennukset.

Henkilötunnus annetaan Suo-

messa tai ulkomailla synty-

neelle Suomen kansalaiselle.

Suomessa sairaala ilmoittaa

tiedon syntyneestä lapsesta

suoraan väestötietojärjestel-

mään ja syntymätietojen re-

kisteröimisen yhteydessä lap-

selle merkitään väestötieto-

järjestelmään henkilötunnus.

Ulkomailla syntynyt Suomen

kansalainen saa henkilötun-

nuksen syntymätodistuksen

perusteella.

Väestörekisterikeskus luo kan-

salaiselle sähköisen henkilölli-

syyden samoin kuin se antaa

henkilötunnuksen. Sähköisen

henkilöllisyyden tunnukse-

na turvallisessa verkkoasioin-

nissa toimii sähköinen asioin-

titunnus (SATU). Se on nu-

meroista ja tarkistusmerkistä

muodostettu tietojoukko, jon-

ka avulla yksilöidään Suomen

kansalaiset ja Suomessa vaki-

naisesti asuvat ulkomaalaiset,

jotka on merkitty väestötieto-

järjestelmään.

Sähköinen asiointitunnus ak-

tivoidaan, kun henkilö hank-

kii Väestörekisterikeskuksen

kansalaisvarmennetta hyö-

dyntävän varmennekortin,

esimerkiksi sirullisen henkilö-

kortin. Väestörekisterikeskus

on tällä hetkellä Suomessa ai-

noa ns. laatuvarmentaja, joka

pystyy tarjoamaan sähköisistä

allekirjoituksista annetun lain

vaatimukset täyttäviä ja EU-

direktiiviin pohjautuvia yleis-

eurooppalaisia, korkean tieto-

turvan ja oikean henkilöllisyy-

den sisältäviä varmenteita.

Väestökirjanpitoa on Suomes-

sa pidetty sekä valtiovallan et-

tä kirkon tarpeita varten jo

1500-luvulta lähtien. Kunin-

gas Kustaa Vaasa aloitti tuol-

loin hallinnon uudistamisen

sekä veronkannon ja sotavä-

enottojen tehostamisen, joita

varten ryhdyttiin ylläpitämään

maakirjoja. Maakirjoista ilme-

ni talouskuntien lukumäärä ja

niiden ylläpito vakiintui 1530-

luvulla (ensimmäinen oli Ah-

venanmaan maakirja vuodelta

1537). Luetteloiden pitäminen

asekelpoisista miehistä vakiin-

tui 1550-luvulla.

Pitkät perinteet, jatkuva kehi-

tystoiminta sekä ammattitai-

toinen henkilökunta ovat ra-

kentaneet maamme väestökir-

janpidon erääksi laadukkaim-

mista maailmassa. Tietojen

oikeellisuus, niiden laaja hy-

väksikäyttö niin hallinnos-

sa kun liike-elämässäkin sekä

tinkimätön tietoturva ja tie-

tosuoja muodostavat yhdessä

kokonaisuuden, josta monis-

sa maissa haetaan mallia. Jo-

kainen maa rakentaa hallin-

nolliset järjestelmänsä omis-

ta lähtökohdistaan, suomalai-

nen osaaminen ja maassamme

tehdyt linjaukset esimerkiksi

henkilötunnuksen käyttämi-

sessä ovat osoittautuneet kes-

täviksi. Näiden pohjalta jär-

jestelmää on mahdollista ke-

hittää vastaamaan yhä parem-

min asiakkaiden tarpeisiin.

Page 13 - Alueviesti_04_2009