Page 14 - Alueviesti_04_2009

14 Keskiviikko tammikuun 21.2009
Hannu Virtanen
Sastamalan kaupungin perus-
tamisessa oli perjantai-ilta-
na juhla- ja kannustuspuhei-
den vuoro, kun kutsuvieraat
kokoontuivat Hotelli Ellivuo-
reen uuden kaupungin perus-
tamisjuhlaan.
Juhlapuhujaksi saapunut
hallinto- ja kuntaministeri
Mari Kiviniemi sanoi Sasta-
malan ansainneen juhlansa:
-Teillä on hieno historia, pal-
jon voimavaroja ja kehitty-
misedellytyksiä. Olette myös
kaupunkina piirtyneet posi-
tiivisella tavalla suomalais-
ten mieleen vanhojen kirjojen
päivillä ja Herra Hakkaraisen
talolla - vain muutamia esi-
merkkejä mainitakseni, sanoi
ministeri ja lupasi käydä kau-
pungissa jatkossakin kulttuu-
rista nauttimassa.
Tervetulopuheessaan kau-
punginvaltuuston puheenjoh-
taja Pauli Pietilä muistutti sii-
tä, että Sastamalassa on pidet-
ty päätösvalta itsellään:
-Emme päästäneet ketään
meitä syömään tai määräi-
lemään, vaan halusimme it-
se päättää asioistamme ja ha-
luamme vastaisuudessakin.
Tämä on esimerkiksi monel-
le kunnalle, jotka näitä asioi-
ta pohtivat.
Tervehdyksensä juhlaan
toivat myös Länsi-Suomen
läänin maaherra Rauno Saa-
ri, Suomen Kuntaliiton toi-
mitusjohtaja Risto Parjanne,
Pirkanmaan liiton maakun-
tajohtaja Jussi V. Niemi sekä
ystävyyskaupunkien edusta-
jana kaupunginhallituksen
jäsen Mikael Wendt Sköv-
destä.
Musiikillisesta annista vas-
tasivat Sastamalan musiik-
kiopiston rumpuduo, kevy-
en musiikin yhtye ja pikku-
viulistit sekä operettisävelmiä
esittänyt Satu Vesa, jota säesti
Lasse Rajalampi.
Kunnan oma tahto
tärkeä
Ministeri korosti, että kunta-
liitoksissa kyse on ennen kaik-
kea kunnan oman tahdon to-
teutumisesta. Kestävät ratkai-
sut liitosten muodostamisessa
saadaan aikaan vain kuntien
omaehtoisin päätöksin.
-Kuntaliitoksissa kunnat ovat
pyrkineet löytämään luonte-
via kumppaneita. Sastamalas-
sa luontevuus toteutuu pait-
si nykypäivän myös historian
valossa.
Ministeri muistutti, että
myös liitoksen jälkihoidossa
on oltava tarkkana. Sen toteu-
tumista on jatkuvasti arvioita-
va ja seurattava.
Hän kertoi olleensa Kai-
nuussa vastaanottamassa Kai-
nuun mallista tehdyn väliarvi-
ointiraportin. Ministerin mu-
kaan raportin johtopäätök-
set soveltuvat varsin mainiosti
ohjenuoraksi myös kuntalii-
toksien toteuttamisessa ja jäl-
kihoidossa.
-Ensimmäinen keskeinen
johtopäätös on se, että tie-
dottamista ei koskaan voi ol-
la liikaa. On kyse sitten kun-
nan asukkaista, henkilöstös-
tä tai yhteystyötahoista. Kun
palveluiden järjestämisessä
tulee muutoksia, informaa-
tiota pitää olla koko ajan tar-
jolla.
-Toinen johtopäätös on se, et-
tä muutoksen johtamiseen on
panostettava. Esimiehiltä ja
myös poliitikkojohtajilta edel-
lytetään hyvää muutosjohta-
mista, henkilöstöjohtamista,
esimiestoimintaa ja yksilöllis-
tä johtamista. Kuntaliitoksen
keskeiset toimijat on sitoutet-
tava hankkeeseen ja siinä työs-
sä johtajuus punnitaan.
Kuntavaalit perustana
Ministeri Kiviniemi muistut-
ti onnistuneen liitoksen edel-
lytyksenä olevan myös sen,
että kuntalaiset ottavat uuden
kunnan omakseen. Tämän pe-
rustaksi hän mainitsi kunnal-
lisvaalit.
-Uudessa Sastamalan kunnas-
sa äänestysprosentti oli hyvä
66,1 ja sehän on lähes 5 pro-
senttiyksikköä parempi mi-
tä valtakunnallinen keskiar-
vo oli.
-Merkille pantavaa oli myös
se, että täällä jokaisella seit-
semällätoista äänestysalueel-
la naiset olivat aktiivisempia
äänestäjiä kuin miehet. Joilla-
kin alueilla naiset kävivät vaa-
liuurnilla lähes 10 prosent-
tiyksikköä vilkkaaminen mi-
tä miehet.
-Voisiko näistä luvuista pää-
tellä jotain? Oliko muutos siis
Sastamalan naisille miehiä
helpompaa? Kiviniemi pohti.
Asioita voi tehdä
uudella tavalla
Kuntakentän uudistuksis-
ta ministeri nosti syntynei-
den uusien kuntien rinnal-
le Paras-hankkeen yhteydessä
muodostettavat yhteistoimin-
ta-alueet.
-Paras-hankkeen todellinen
tulikoe on kuitenkin siinä,
miten nopeasti ja kuinka hy-
vin uudistustyössäpäästään
käsiksi rakenteista palvelujen
sisältöihin.
-Palveluprosessien kehittä-
minen, tietoteknologian hyö-
dyntäminen, tilaaja-tuottaja -
mallien käyttöönotto tai tuo-
tantotapojen monipuolista-
minen yksityistä ja kolmatta
sektoria hyödyntäen ovat esi-
merkkejä toimenpiteistä, joil-
la ratkaistaan palvelujen pa-
remman laadun ja kustannus-
tehokkaamman tuottamisen
yhtälö.
-Kuntaliitos antaa aina mah-
dollisuuden tehdä asioita ai-
van uudella tavalla. Tätä ti-
laisuutta on myös Sastamalan
uudessa kaupungissa määrä-
tietoisesti hyödynnettävä.
-Sama pätee uuteen yhteistoi-
minta-alueeseen. Olette yh-
distymisen lisäksi päättäneet
perustaa maakuntarajat ylit-
tävän yhteistoiminta-alueen
Pirkanmaan ja Satakunnan ra-
jalle. Yhdessä Punkalaitumen,
Lavian ja Kiikoisen kanssa pe-
rustatte kuntayhtymän, joka
aloittaa toimintansa vuoden
2011 alusta.
-Kannustan teitä edistykselli-
siin ratkaisuihin, uuden tek-
nologian ja parhaiden käytän-
töjen hyödyntämiseen myös
yksityistä sektoria kannattaa
palveluiden tuottajana oikeis-
sa kohdissa käyttää. Samoin
kehotan teitä kiinnittämään
erityistä huomiota sosiaali- ja
terveydenhuollon eheyteen ja
toiminnan sujuvuuteen.
-Olemme valtiovallan tahol-
ta aktiivisesti korostaneet si-
tä, että yhteistoiminta-alueel-
le tulee muodostua sellainen
kaikille kunnille yhteinen pal-
velukokonaisuus, joka integ-
roi perusterveydenhuollon
ja sosiaalihuollon palveluita.
Saumattomat hoitoketjut ja
synergiahyödyt saavutetaan
parhaiten, kun sosiaalitoimen
tehtävät on kaikiltakin osin
yhdistetty terveystoimeen.
Maaherra toivoi
Punkalaidunta mukaan
Maaherra Rauno Saaren mu-
kaan Sastamalassa on esimer-
killisesti valmistauduttu nii-
hin toimintaympäristön muu-
toksiin, joita Suomen kunnal-
lishallinto on kohdannut ja
tulee enenevissä määrin koh-
taamaan.
Hän muistutti siitä, että,
kuntarakenteen tulee palvel-
la kunnan perustehtävää. Sen
tulee edistää asukkaittensa hy-
vinvointia ja kestävää kehitys-
tä alueella.
-Väestön vanheneminen ja sii-
tä johtuva huoltosuhteen heik-
keneminen, muuttoliike, kun-
tien lisääntyneet tehtävät sekä
vastuunkanto palvelujen kus-
tannuksista ovat seikkoja, joi-
den vuoksi kuntien on tuotet-
tava palveluja yhä tehokkaam-
min ja tuottavammin.
-Hyvin erikoistuneita ja kal-
liita tehtäviä ei voida hoitaa
vanhalla agraarikylän hallin-
torakenteella.
Toimintaympäristön muutos
edellyttää vahvoja sekä ai-
dosti reagointikykyisiä kun-
tia.
Mennyt vuodenvaihde oli
maaherran mukaan kunta-
rakenteen muutoksen kan-
nalta historiallinen. Kunta-
liitoksissa oli koko valtakun-
nassa osallisena 99 kuntaa.
Kuntien määrä väheni koko
maassa
67:llä ja Länsi-Suomen lää-
nissä 46:lla eli 188 kunnasta
142 kuntaan.
-Mutta on kuntalukua siinä-
kin. Läänissä on edelleen 86
alle 8000 asukkaan kuntaa.
Kuntarakenteen muutos ei voi
siten jäädä tähän, maaherra
Saari visioi.
-Kuntaliitoksen myötä on nyt
luotu vahva lähes 25 000 asuk-
kaan kokonaisuus. Sillä on nyt
edellytykset selviytyä tulevista
kunnallishallinnon tehtävis-
tä. Toivottavasti ovet ovat au-
ki, mikäli liitoksesta viime vai-
heessa poisjättäytynyt Punka-
laidun harkitsee asiaa vielä
uudelleen.
-Täällä vaalitaan kulttuurin ja
historian arvojen säilyttämis-
tä samalla, kun ollaan muka-
na yhteiskunnan tarpeellises-
sa uudistuksessa. Keskeistä
on tänään huomata, että ky-
läidentiteetti säilyy ja sitä on
tärkeä aktiivisesti vaalia nyt
syntyneistä uusista kuntahal-
linnon rajoista huolimatta.
“
Muutoksen
johtamiseen on
panostettava.”
(Kuntaministeri)
“
Toivottavasti
ovet ovat
auki, mikäli
Punkalaidun
harkitsee asiaa
uudelleen.”
(Maaherra)
Juhlavieraita olivat vastaanottamassa nuorisovaltuuston puheenjohtaja Ilmari Nurminen, kaupunginjohtaja Paavo Salli, kaupunginhallituksen
puheenjohtaja Jari Andersson ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pauli Pietilä. Saapumassa on kansanedustaja Klaus Pentti Ulla-puolisoi-
neen Hämeenkyröstä.
Perustamisjuhla vahvisti Sastamala-liittoa
Sastamalan kuntayhtymien paikkajaosta sopimus
Jäsenkuntien välisissä neuvot-
teluissa on päästy sopimukseen
Sastamalan perusturvakun-
tayhtymän ja Sastamalan kou-
lutuskuntayhtymän luottamus-
toimielinten paikkajaosta.
Alkaneeksi vuodeksi 2009
Sastamalan koulutuskuntayh-
tymän valtuuston puheen-
johtajaksi valitaan sosialide-
mokraattien edustaja Sasta-
malasta, ensimmäiseksi vara-
puheenjohtajaksi keskustan
edustaja Huittisista ja toiseksi
varapuheenjohtajaksi kokoo-
muksen edustaja Kiikoisista.
Yhtymähallituksen pu-
heenjohtaja on kokoomuksen
edustaja Huittisista, ensim-
mäinen varapuheenjohtaja
keskustan edustaja Sastama-
lasta ja toinen varapuheen-
johtaja sosialidemokraattien
edustaja Nokialta.
Tarkastuslautakunnan pu-
heenjohtajuus menee pun-
kalaitumelaiselle keskustan
edustajalla. Varapuheenjohta-
ja tulee Nokialta ja edustaa va-
semmistoliittoa.
Mäntän seutu
mukaan 2010
Ensi vuoden alussa koulutus-
kuntayhtymään tulee mukaan
myös Mäntän seutu. Yhtymä-
valtuuston ja hallituksen pu-
heenjohtajuudet vuorottele-
vat Sastamalan, Huittisten ja
Mäntän seudun koulutuskes-
kuksen alueen kesken.
Vuosiksi 2010-12 valtuus-
ton puheenjohtaja valitaan
Sastamalasta. Paikka kuuluu
sosialidemokraateille. Ensim-
mäinen varapuheenjohtaja on
kokoomuksen edustaja Män-
tän seudulta. Toinen varapu-
heenjohtaja tulee Huittisista
ja edustaa keskustaa.
Yhtymähallitukseen kuu-
luu viisitoista jäsentä: Sasta-
malasta 5, Huittisista 3, Noki-
alta 1, Punkalaitumelta 1, Kii-
koisista 1, Mänttä-Vilppulasta
2 ja Keuruulta 1. Lisäksi yksi
jäsen valitaan valtuustokau-
deksi kerrallaan Juupajoelta,
Multialta tai Ruovedeltä.
Vuosina 2010-2012 yhty-
mähallituksen puheenjohta-
ja tulee Huittisista ja edustaa
kokoomusta. Ensimmäinen
varapuheenjohtaja on keskus-
tan edustaja Sastamalasta. Toi-
nen varapuheenjohtaja on so-
sialidemokraattien edustaja
Mäntän seudulta.
Tarkastuslautakunnan pu-
heenjohtaja tulee Mänttä-
Vilppulasta ja edustaa keskus-
taa. Varapuheenjohtaja on va-
semmistoliiton edustaja No-
kialta.
Sastamala johtaa
Saspen hallitusta
Sastamalan perusturvakun-
tayhtymän hallituksen pu-
heenjohtaja valitaan Sasta-
malasta ja varapuheenjohtajat
muista jäsenkunnista.
Vuosiksi 2009-2010 pu-
heenjohtajaksi tulee keskus-
tan edustaja Sastamalasta, en-
simmäiseksi varapuheenjoh-
tajaksi sosialidemokraattien
edustaja Punkalaitumelta ja
toiseksi varapuheenjohtajak-
si kokoomuksen edustaja La-
viasta.
Vuosina 2011-2012 pu-
heenjohtajana on edelleen
keskustan edustaja Sastama-
lasta. Ensimmäinen varapu-
heenjohtaja edustaa keskus-
taa ja tulee Laviasta. Toinen
varapuheenjohtaja on ko-
koomuksen edustaja Kiikoi-
sista.
Yhtymäkokous valitsee
keskuudestaan puheenjohta-
jan sekä tarvittaessa varapu-
heenjohtajan.
Tarkastuslautakunnan pu-
heenjohtaja vuosiksi 2009-
2010 valitaan Kiikoisista ja
varapuheenjohtaja Punkalai-
tumelta. Vuosien 2011-2012
puheenjohtaja tulee Punkalai-
tumelta ja varapuheenjohtaja
Laviasta.
Ympäristöjaoston puheen-
johtaja 2009-2010 on sosiali-
demokraatti Sastamalasta ja
varapuheenjohtaja kokoo-
muslainen Punkalaitumelta.
Vuosiksi 2011-2012 puheen-
johtajaksi tulee keskustan
edustaja Laviasta ja varapu-
heenjohtajaksi kokoomuk-
sen edustaja Punkalaitumel-
ta.