6
Keskiviikko tammikuun 21.2009
Sastamalasta
lähtee neljä
kuntapäiville
Sastamalan kaupungin-
hallitus esittää maanantai-
na kokoontuvalle valtuus-
tolle, että Jyväskylässä 6.-
7. toukokuuta pidettävil-
le kuntapäiville lähetetään
kaupungista neljä edusta-
jaa.
Kaupunginhallitus esit-
tää varsinaisiksi lähtijöik-
si Jari Andersonia, Pauli
Pietilää, Veikko Hakasta ja
Paavo Sallia. Varalle halitus
esitti Päivi Pelttaria, Erkki
Välimäkeä, Mauri Salmis-
ta ja Jaakko Erjoa.
Pysäkointivirhe Sastamalassa maksaa 30 !
Sastamalan kaupunginhal-
litus päätti maanantaina et-
tä se esittää sisäministeriöl-
le kaupungin alueella pysä-
köintivirhemaksuksi 30 eu-
roa. Jos ehdotus toteutuu
samansuuruisena eräissä
muissa Pirkanmaan kunnis-
sa, se yhdenmukaistaa käy-
täntöä Pirkanmaan poliisi-
laitoksen alueella.
Länsi-Suomen poliisin
lääninjohdon kirjeessä jou-
lun alla muistutettiin usei-
den kuntaliitosten vaikutuk-
sesta liitoskuntien paikoi-
tusvirhemaksuihin. Tällaisia
uusia kuntia ovat mm. Sas-
tamala ja Mänttä-Vilppula.
Näissä Mäntän ja Vilppulan
maksu on nykyisessä asetuk-
sessa 30 euroa, mutta Sasta-
malaksi yhdistyvissä kunnis-
sa asetuksella on vahvistet-
tu vain Vammalan 20 euron
maksu. Kysymys on siis mi-
tä maksua uusien Sastamalan
ja Mänttä-Vilppula kaupun-
kien alueella tulee noudattaa
1.1.2009 alkaen.
Pysäköintivirhemaksus-
ta annetun lain 7 §:n nojal-
la pysäköintivirhemaksu on
virheen laadusta riippumat-
ta 10 euroa. Sisäasiainminis-
teriön asetuksella voidaan
kuitenkin, jos liikenteellis-
ten syiden katsotaan vaati-
van, korottaa maksun mää-
rä enintään 40 euroksi. Ko-
rotus voi koskea myös kun-
taa tai kunnan tiettyä aluetta.
Jos kunta on jakanut alueen-
sa vyöhykkeisiin tai osiin,
joilla peritään eri suuruisia
pysäköintimaksuja, voidaan
vyöhykkeellä tai osalla, jol-
la maksu on
suurin, pysäköintivirhe-
maksun korotuksen enim-
mäismäärä sisäasiainministe-
riön asetuksella ylittää enin-
tään 10 eurolla.
Länsi-Suomen läänin
poliisin lääninjohdon ja
1.1.2009 toimintansa aloit-
taneen Pirkanmaan poliisi-
laitoksen käsityksen mukaan
sekä Sastamalan että Mänttä-
Vilppulan kaupunkien alu-
eella olisi voitu soveltaa 10
euron suuruista pysäköinti-
virhemaksua, koska voimas-
sa olevassa SM:n asetuksessa
ei ole määritelty näille kau-
pungeille korkeampaa mak-
sua.
Sastamalan kaupunginhalli-
tus kuitenkin päätyi esittämään
Sastamalanmaksun orottamis-
ta Mänttä-Vilppulan tasolle.
Maakuntaliitto:
Poliisin keskushallinto-viranomaisen
paikka olisi Tampereella
Pirkanmaan maakuntahalli-
tuksen mielestä poliisin uu-
si keskushallintoviranomai-
nen tulee sijoittaa Tampereel-
le. - Sijoittaminen on tärkeää
poliisin operatiivisen toimin-
nan kehittämisen kannalta ja
se täyttää samalla myös alueel-
listamisen yleiset ja laadulliset
tavoitteet, liitto sanoo lausun-
nossaan.
Maakuntahallitus antoi lau-
suntonsa Länsi-Suomen lää-
ninhallituksenpoliisiosastol-
le poliisin keskushallintovi-
ranomaisen alueellistamista.
Se painottaa sitä, että Tampe-
reella sijaitsee merkittäviä po-
liisi- ja turvallisuusalan toi-
mintoja, mitkä tarjoavat erin-
omaisen toimintaympäristön
ja dynaamisen klusterin, mi-
hin ympäristöön uusi poliisin
keskushallintoviranomainen
voi sijoittua.
Tampereella toimii mm.
poliisiammattikorkeakoulu,
mikä vastaa poliisikoulutuk-
seen rekrytoinnista, tutkin-
toa suorittamaan otettavien
opiskelijavalinnoista, poliisin
perus- ja jatkotutkinnoista,
oppilaitoksessa annettavas-
ta täydennyskoulutuksesta se-
kä poliisialaan liittyvästä tut-
kimus- ja kehittämistoimin-
nasta. Poliisiammattikorkea-
koulussa tehtävä tutkimus on
yhteiskunta- ja käyttäytymis-
tieteellistä poliisialan tutki-
musta. Tutkimus kohdistuu
rikollisuuteen, rikostorjun-
taan, poliisitoimintaan ja mui-
hin poliisihallinnon kannalta
keskeisiin kysymyksiin. Tut-
kimuksen tehtävänä on myös
tukea poliisitoiminnan strate-
gista suunnittelua. Poliisitoi-
minnan strategista suunnitte-
lua tuetaan tekemällä poliisin
toimintaympäristöön kohdis-
tuvaa tutkimusta ja kehittä-
mis- ja lainsäädäntöhankkei-
den arviointia. Lisäksi Tam-
pereen yliopisto tarjoaa po-
liisihallintoon pätevöittävää
ylempää korkeakouluopetus-
ta ja mm. hallinnon ja johta-
misen koulutusta. Tampereen
teknillinen yliopisto tarjoaa
teknillistä koulutusta ja tutki-
musyhteistyötä.
Käytännön toimijoiden ver-
kostonmaakunnassamuodos-
tavat mm. Pirkanmaan poliisi-
laitos, mikä valtakunnan mit-
takaavassa isona yksikkönä ja
koko maakunnan kattavine
toimintoineen sijaitsee myös
Tampereella. Samoin maa-
kunnallinen Tampereen alue-
pelastuslaitos, joka on usein
myös poliisin keskeinen mm.
operatiivinen kumppani. Pir-
kanmaalle on lisäksi keskitty-
nyt muuta eri viranomaisten ja
yksityisen alan turvallisuuteen
liittyvää osaamista mm. puo-
lustusvoimien alueella olevat
toiminnot esim. Puolustus-
voimien Materiaalilaitoksen
esikunta ja Puolustusvoimien
Tutkimuskeskus.
Tampere on erinomainen
alueellistamispaikka myös val-
takunnallisen sijaintinsa, lii-
kenneyhteyksiensä ja työvoi-
man saatavuuden näkökul-
masta. Tampereelta on nopeat
liikenneyhteydet eripuolil-
le Suomea, erityisesti pääkau-
punkiseudulle. Tampere-Pirk-
kalan hyvässä kasvussa oleva
lentokenttä puolestaan takaa
joustavan liikkumisen kan-
sainvälisten asioiden hoidon
sitä edellyttäessä.
Tuoreen kyselytutkimuk-
sen mukaan Tampere on edel-
leen Suomen suurista kaupun-
geista imagoltaan paras ja tä-
mä sija on ollut Tampereella
jo vuodesta 2005. Tampereen
vetovoima takaa Tampereen
seutukunnalle ja Pirkanmaalle
muuttovoittoa, mikä tuo opis-
kelijoiden ja työntekijöiden
muodossa maakuntaan jat-
kuvasti uusia osaajia eri työn-
antajien, myös poliisin kes-
kushallintoviranomaisen työ-
voimatarpeita tyydyttämään.
Tampereen kustannustaso on
myös edullisempi verrattuna
pääkaupunkiseudun kustan-
nustasoon.
Poliisin keskushallintovi-
ranomaisen sijoittaminen pää-
kaupunkiseudun ulkopuolelle
Tampereelle olisi liiton mie-
lestä perusteltua myös kysei-
sen viranomaisen tehtävillä,
eli suunnitella, kehittää, johtaa
ja valvoa poliisitoimintoja ko-
ko maassa, vastata poliisin toi-
mintoihin liittyvien palvelujen
tasapuolisesta saatavuudes-
ta maan eri osissa sekä päät-
tää paikallispoliisin ja muiden
yksiköiden välisestä yhteistoi-
minnasta. Tampereelta
toimien on mahdollista
muodostaa kokonaiskuva ta-
sapuolisesti koko maan ope-
ratiivisen toiminnan kehittä-
mistarpeista.
Sopua haetaan sika- ja siipikarjatalouteen
Kiista sika- ja siipikarjatilo-
jen tuesta jäi ratkaisematta
maanantaina. Asiasta neuvo-
teltiin Maa- ja metsätalous-
tuottajain keskusliitto MTK:
n ja maa- ja metsätalousmi-
nisteri Sirkka-Liisa Anttilan
kesken.
MTK:n valtuuskunta tar-
josi kiistan ratkaisuun omaa
kompromissiaan. Kansallisen
tukiratkaisun muut osat val-
tuuskunta hyväksyi jo aiem-
min päivällä.
Siipikarja- ja sikafarmari-
en viesti Maa- ja metsätalo-
ustuottajien keskusliitolle oli
selkeä perjantaina järjeste-
tyssä Huittisten kokoukses-
sa. Tuottajat katsoivat MTK:n
epäonnistuneen täysin eteläi-
sen Suomen tilojen edunval-
vonnassa. He vaativat MTK:
lta uudistumista ja koko tu-
kijärjestelmän uudelleen re-
montointia.
Kiista koskee etelän ja
pohjoisen sika- ja siipikar-
jatukea. Suomen hallituk-
sen ja EU:n komission te-
kemällä sopimuksella Suo-
mi saa maksaa pohjoises-
sa tukea entisen tasoisena,
mutta tuotannosta irrotet-
tuna. Etelässä tuki ajettai-
siin alas viidessä vuodes-
sa.
MTK:n valtuuskunta
kokoontui
MTK:n valtuuskunta ko-
koontui maanantaina Espoo-
seen ylimääräiseen kokouk-
seen puimaan maatalouden
kansallisesta tukiratkaisus-
ta leimahtanutta kiistaa. Val-
tuuskunta hyväksyi kansal-
lisen tuen ratkaisuesityksen
muilta osin, mutta antoi joh-
tokunnalle valtuudet jatkaa
neuvotteluja sikojen ja siipi-
karjan tuista.
Neuvotteluissa on järjes-
tön mukaan haettava parasta
mahdollista mallia sika- ja sii-
pikarjatalouden tasapuolisek-
si ratkaisuksi ja etsittävä uusia
keinoja eri alueiden tuotan-
non kannattavuuden varmis-
tamiseksi.
-Valtion on tehtävä yhdessä
MTK:n kanssa uusia avauk-
sia eri alueiden tuotannon ta-
sapuolisen kohtelun ja kan-
nattavuuden varmistamisek-
si, valtuuskunta vaatii.
Valtuuskunta edellyttää myös
hallitusohjelman lupauksien
toteuttamista kansallisen tu-
kiratkaisun täydentämiseksi.
Maa- ja metsätalousminis-
teriö kiirehtii ratkaisua vietä-
väksi valtioneuvostoon vielä
tämän viikon aikana. Kiireen
pääsyy on kevään tukihaun
valmistelu, jotta lomakkeet,
oppaat ja sähköinen tukihaku
saadaan valmiiksi ajoissa.
Hoikasta osa valtakunnallista
Verve -laitosta
Hengitysliitto Helin kuntou-
tusyksiköt, Hoikan kuntou-
tuskeskus, Kaprakka ja Ver-
ve yhdistyivät uudeksi, val-
takunnallisesti toimivaksi ja
Suomen monipuolisimmaksi
kuntoutuksen palveluntuotta-
jaksi vuoden alussa.
Verve tuottaa palveluja Hel-
singissä, Kuopiossa, Liperissä,
Joensuussa, Oulussa, Sastama-
lassa ja Tampereella. Helin liit-
tohallitus teki kuntoutusyksi-
köiden yhdistämispäätöksen
kokouksessaan 13.9. Mikke-
lissä.
Verven keskeinen erityis-
osaamisen alue on työhön liit-
tyvä hyvinvointi. Sen asiak-
kaat ovat valtaosin työikäisiä
henkilöitä, jotka hakevat tu-
kea työ- ja toimintakykynsä
ylläpitämiseen ja kehittämi-
seen. Hengityssairaiden kun-
toutus muodostaa edelleen
keskeisen osan toiminnas-
ta. Verve tuottaa suuren osan
palveluistaan avomuotoisina
suurten kaupunkien keskus-
toissa. Avomuotoisten palve-
luiden kehittäminen on kes-
keinen osa Verven toimintaa
tulevaisuudessa. Lisäksi toi-
mintaa kehitetään myös tutki-
muksen avulla.
Palveluiden ostajille ja käyt-
täjille pystytään uuden yksikön
kautta tarjoamaan valtakun-
nallisesti kattavia palveluita,
jotka ovat sisällöllisesti ja laa-
dullisesti samanlaisia. Palvelut
tuotetaan yhtenäisen teoreetti-
sen ja käytännöllisen osaami-
sen avulla ja niiden tuotannos-
sa hyödynnetään korkeatasois-
ta tietotekniikkaa.
Verven keskeisimpiä ta-
voitteita on kuntoutuspalve-
lun vaikuttavuuden lisäämi-
nen. Vaikuttavaa kuntoutus-
ta ei sen näkemyksen mukaan
voida tuottaa yksittäisissä pie-
nissä laitoksissa, vaan siihen
tarvitaan isoja kokonaisuuk-
sia, joissa on voimaa tutkia,
kehittää ja standardisoida pal-
veluja.
Vuosittain uuden yksikön
palveluita käyttää noin 4 000
asiakasta. Työntekijöitä sillä
on noin 200 ja yksiköiden yh-
teinen liikevaihto on noin 16
miljoonaa euroa.
Yrittäjät hakee tukea
Häijään markkinoille
Mouhijärven Yrittäjät on lä-
hestynyt joulukuussa Mouhi-
järven kunnanhallitusta var-
mistaakseen jatkon Häijään
vuotuisille markkinoille sekä
Korvenmäen museolle. Kirje
oli Sastamalan kaupunginhal-
lituksen käsittelyssä maanan-
taina ja hallitus päätti päätti
saattaa asian kulttuuri- ja va-
paa-aikalautakunnan käsitel-
täväksi. Yrittäjät pyytää että
nykyinen käytäntö eli kaupun-
gin tuki turvattaisiin esimer-
kiksi 30 vuodeksi eteenpäin
vakinaistamalla käytännöt tai
muuten kaupungin parhaaksi
katsomalla tavalla.
Viimeiset kolme kesää
Mouhijärven Yrittäjät on vas-
tannut viimeiset kolme ke-
sää markkinoiden järjestä-
misestä. Siihen asti niitä hoi-
ti yli 30 vuotta Mouhijärven
Museo- ja Kotiseutuyhdistys.
Markkinapaikaksi on muo-
toutunut Mouhijärven kun-
nassa Häijään kylässä Häijään
koulu ja pihapiiri ympäristöi-
neen. Mouhijärven kunta on
antanut veloituksetta järjes-
täjän käyttöön omistaman-
sa koulun sisätiloja sekä piha-
piiriä että koulun takana ole-
van kentän. Lisäksi sähköä ja
vettä on voinut käyttää veloi-
tuksetta. Mouhijärven Yrittä-
jillä on tarkoitus jatkaa ja ke-
hittää Häijään markkinoiden
perinnettä.
Myös Korvenmäen museo
on tulossa yhdistyksen hoi-
toon ja siitä on tarkoitus teh-
dä arvoisensa kohde kaikkien
ulottuville.
Huittinen
hyväksyi
ABC-tontti-
kaupan
Huittisten kaupunginval-
tuusto hyväksyi maanantai-
na Satakunnan Osuuskau-
pan kanssa tehtävän kiinteis-
tökaupan esisopimuksen ja
asemakaavan laatimissopi-
muksen.
Kaupunki myy noin kol-
men hehtaarin suuruisen
määräalan kymmenen eu-
ron neliöhinnalla ABC-lii-
kennemyymälän rakennus-
paikaksi.
Kaupunki täydensi jo ai-
emmin omistukseensa hank-
kimaa maa-aluetta Sahkos-
sa uudella maakaupalla. Val-
tuusto hyväksyi kaupan, jolla
kaupunki ostaa 12 520 neliö-
metrin suuruisen määräalan
Jukka Heikkilältä Mommolan
kylästä 53 595 eurolla. Neliö-
hinnaksi tulee 4,28 euroa.
Huittisten
ja Vampulan
keskustaväki yhteen
Kuntaliitoksen toteuduttua
Huittisten ja Vampulan välillä
myös keskustapuolueen kun-
nallisjärjestössä on tehty asi-
aankuuluvat järjestelyt. Vam-
pulan keskustan kunnallisjär-
jestö on virallisesti lakkautettu
ja Vampulan paikallisyhdis-
tykset ovat liittyneet Huittis-
ten keskustan kunnallisjärjes-
töön vuoden 2009 alusta.
Kunnallisjärjestön pu-
heenjohtajana jatkaa Han-
nu Haapasalo ja sihteerinä
Heikki Virtanen. Muut joh-
tokunnan jäsenet ovat Arto
Metsämäki, Asko Ritakallio,
Erkki Kamppi, Reijo Järvi,
Leila Peltomäki, Reijo Vuo-
rio, Satu Törmä, Aimo Lepis-
tö, Heikki Aaltonen ja Matti
Harjunmaa.
Pirkanmaan
Osuuskaupan
asiakasomistajille
ennätysmäärä
Bonusta
Pirkanmaan Osuuskaup-
pa maksoi asiakasomistajil-
leen Bonusta 21,7 miljoonaa
euroa vuonna 2008. Kasvua
edelliseen vuoteen verrattu-
na oli 16,5 prosenttia. Kes-
kimäärin maksettu Bonus
nousi 3,3 prosenttiin; asia-
kasomistajien ostojen kes-
kittäminen on kasvanut ja jä-
senyyttä on hyödynnetty en-
tistä enemmän. Bonusmyyn-
ti asiakasomistajille kasvoi
12,9 prosenttia.
Osuuskauppaan liittyi
vuoden aikana 12 680 uut-
ta jäsentä, ja jäsenmäärä oli
vuoden lopussa 130 982. Pir-
kanmaan alueen talouksis-
ta noin 56 prosentilla on S-
Etukortti.
Pirkanmaan Osuuskau-
pan myynti vuonna 2008
oli 666,6 miljoonaa eu-
roa, ja se oli 12 prosent-
tia edellistä vuotta enem-
män (+71 milj.!). Osuus-
kaupan myynnin kasvuun
vaikuttivat ruoan hinnan
inflaatiokehitys, aiempi-
na vuosina tehdyt inves-
toinnit toimipaikkaver-
kostoon, palveluverkos-
ton kehittäminen vuonna
2008 etenkin lähimyymä-
läverkostossa ja asiakaso-
mistajamäärän kasvun jat-
kuminen.
Osuuskauppa paransi
viime vuoden aikana päi-
vittäistavarakaupan palve-
luja eri puolilla maakun-
taa. Osuuskauppa esimer-
kiksi rakensi uuden, enti-
sen myymälän korvaavan
S-marketin Vammalaan.
1,2,3,4,5 7,8,9,10,11,12,13,14,15,16,...28