Page 12 - Alueviesti_13

12

Keskiviikko maaliskuun 25. 2009

Pauliina Parto

Äetsän seudun kehitysmaa-

seuran ry:n Kehitysmaakaup-

pa on melkoinen ihmemaa

siellä ensimmäistä kertaa pis-

täytyvälle. Kontintiellä Sasta-

malan Kiikassa sijaitseva ta-

lo näyttää päällepäin ihan ta-

valliselta punaiselta tuvalta

perunamaineen, mutta sisäl-

tä löytyviin tuotteisiin ja ta-

varoihin ei suomalainen ihan

joka päivä törmääkään. Toi-

nen toistaan värikkäämmät

vaatteet, taidokkaat käsityö-

nä valmistetut korit ja soit-

timet sekä luomu- ja reilun-

kaupan elintarvikkeet suo-

rastaan kutsuvat hypistele-

mään ja tekemään tarkempaa

tuttavuutta.

Kehitysmaakauppa avat-

tiin syksyllä 1986. Sitä ennen

Äetsän seudun kehitysmaa-

seura pyöritti vapaaehtoisvoi-

min Lauantaikauppaa Kiikan

entiselle meijerille kunnos-

tetuissa tiloissa. Itse seuran

syntysanat lausuttiin vuotta

aiemmin, keväällä 1985 Äet-

sän kansalaisopistossa 80-lu-

vun alussa syntyneen SEM-

BE-projektin seurauksena.

Projektiin ottivat osaa kansa-

laisopiston opintopiirit sekä

paikkakunnan opiskelijayh-

distys. Samalla kiinnostus

kehitysmaita ja etenkin Tan-

saniaa kohtaan heräsi. -Äet-

sässä alettiin kerätä tavaroi-

ta Tansaniaan lähetettäväk-

si ja korjattiin muun muassa

polkupyöriä tansanialaisille,

kertoo seuran taloudenhoi-

taja Sinikka Olá. Hiljalleen

opistoväen keskuudessa syn-

tyi ajatus oman kehitysmaa-

seuran perustamisesta.

Yhteinen aate

Seuralla on tällä hetkellä

jäseniä kuutisenkymmen-

tä. Vaikka se fyysisesti vai-

kuttaakin Kiikassa, suuri

joukko jäsenistä asuu muu-

alla Suomessa. -Tärkeäm-

pää seuraan kuulumises-

sa on yhteisen aatteen ja-

kaminen kuin asuinpaikka,

tiivistää sihteeri ja seuran

tuorein jäsen Sanna Ylis-

tenniemi-Mustalahti. Hä-

nen liittymistään edesauttoi

Afrikassa asuva kummilapsi

sekä naapuri, joka on kuu-

lunut kehitysmaaseuraan jo

pitkään.

Ylistenniemi-Mustalah-

ti kuvailee itseään leikkisäs-

ti ekologiseksi piipertäjäksi,

joka yrittää tehdä jokapäi-

väisessä elämässään mah-

dollisimman vihreitä pää-

töksiä. -Kierrätys on itses-

täänselvyys ja esimerkiksi

pesuaineiden kohdalla yri-

tän valita mahdollisimman

vähän kuormittavan vaih-

toehdon. Lisäksi suosim-

me lähiruokaa ja Elias-po-

jan kanssa kestovaippaillaan

osittain, hän kertoo.

Puhdasta

pesupähkinöillä

Ekologinen valinta pyykin-

pesuun löytyy myös Kehitys-

maakaupasta. Hassunkurisel-

ta kuulostava pesupähkinä on

kotoisin Intian vuoristoalu-

eilta. Siellä luonnonvaraisena

kasvava Sapindus mukorossa -

puu kuuluu saippuamarjakas-

vien heimoon. Puun kukista

kehittyvät hedelmät ovat pie-

niä ja pyöreitä, mutta eivät ni-

mityksestään huolimatta päh-

kinöitä. Pesupähkinöitä ei voi

käyttää ravinnoksi, mutta nii-

den kuoret sisältävät saponii-

nia, luonnollista puhdistusai-

netta. -Pussiin laitetaan nel-

jästä kuuteen kuorta, eikä mi-

tään muuta pesuainetta. Joku

saattaa käyttää huuhteluai-

netta, mutta itse en sitäkään.

Puhdasta tulee, Ylistenniemi-

Mustalahti vakuuttaa. Pesu-

pähkinöistä voi keittää myös

nestemäistä pesuainetta, jolla

voi pestä paitsi pyykkiä, myös

astioita ja itsensä.

Ensimmäinen, ainoa?

Kehitysmaakaupan myyjänä

on parin viikon ajan häärinyt

Marja Mattelmäki-Ketola. -

Asiakkaita on käynyt vaihte-

levasti. Toisina päivinä ryh-

miä ja asiakkaita asiakkaan

perään, toisina on ollut rau-

hallisempaa. Uskon, että kun

kesä tulee, lisääntyy asiakkai-

denkin määrä.

Niin Mattelmäki-Keto-

la kuin Sinikka Olá ja Sanna

Ylistenniemi-Mustalahtikin

uskovat, että monelle Kehi-

tysmaakauppa on uusi tutta-

vuus yli 20 vuoden historias-

taan huolimatta. -Kaikki pai-

kallisetkaan eivät välttämättä

tiedä kaupan olemassaolos-

ta, Olá toteaa. Ylistenniemi-

Mustalahti uskoo yhden syyn

tietämättömyyteen olevan

Kiikan pieni koko. -Ihmisten

saattaa olla vaikea uskoa, et-

tä syrjäkyliltä löytyy tällainen

kauppa.

Kaikkien kiikkalaisten ja

samalla myös sastamalalais-

ten kannattaisi kuitenkin olla

ylpeitä kaupastaan. -Tämä on

ensimmäinen maaseudulle

perustettu kehitysmaakaup-

pa. Saattaa tällä hetkellä olla

ainoakin, Olá paljastaa.

Kiikassa on Suomen ensimmäinen

maaseudulle perustettu

kehitysmaakauppa

”

Tärkeämpää

seuraan

kuulumisessa

on yhteisen

aatteen

jakaminen kuin

asuinpaikka.

Kehitysmaakaupassa onmyynnissä paljon erilaisia kore-

ja sekä seinällä näkyviä Tingatinga -maalauksia.

Äetsän Kehitysmaakaupan myyjä Marja Mattelmäki-Ketola, kehitysmaaseuran sihteeri Sanna Ylistenniemi-Mus-

talahti ja Elias sekä seuran taloudenhoitaja Sinikka Olá. Sinikalla on kädessään chileläinen sadekeppi.

Kämmenellinen pesupäh-

kinöitä. Intiassa ja Nepa-

lissa pesupähkinöitä on

käytetty pyykinpesuun ja

henkilökohtaisen hygieni-

an hoitoon jo vuosisatoja.

Romusta on moneksi. Afrikassa todella osataan kierrä-

tys.

Köyliöläinen nuori yrittäjä

Jarkko Marttila palkittiin

Nuorekasta

ajattelumallia

Samuli Vahteristo

Konesuunnittelun ja metallin

koneistustyön taitaja, 37-vuo-

tias Jarkko Marttila palkittiin

Köyliön kunnan Nuorena yrit-

täjänä perjantaina Tuiskulan

Kotikolossa. Palkinto myön-

nettiin nyt ensi kertaa. Köy-

liön kunta ja Köyliön Yrittäjät

haluavat viestittää palkinnolla

nuorten merkitystä innovatii-

visina tulevaisuuden tekijöinä

ja taloudellisen kasvun moot-

toreina.

Jarkko Marttilalle luovu-

tettiin kunniakirjan kera köy-

liöläisten taitajien muovaama

palkinto, jonka suunnittelu

on Simon Nummen ja toteu-

tus Aulis Haikosen käsialaa.

Kunnanjohtaja Seppo Saa-

risen luovuttaessa palkintoa

hän korosti nuorten yrittäjien

esimerkin voimaa.

-Jarkotec Oy on hyvä esimerk-

kiä siitä, että menestyvän yri-

tyksen voi perustaa myös koti-

konnuilleen. Tärkeintä on oi-

valtaminen ja usko omiin ky-

kyihin. Tarvitaan nuorekasta

ajattelumallia – taitoa kehittää

ja taitoa toteuttaa.

”Tärkeintä on, että saa teh-

dä sitä, mistä pitää”

Marttila perusti Jarkotec Oy:n

vuonna 2002, joka on erikois-

tunut konesuunnitteluun ja -

valmistukseen sekä metallin-

koneistustyön alihankintaan.

Yritys on koko toimintansa

ajan tehnyt vahvaa yhteistyö-

tä perustuspaalutustarvikkei-

ta valmistavan Emeca Oy:n

kanssa. Jarkotecin 300 neliö-

metrin teollisuushallissa val-

mistuu vuodessa noin puoli

miljoonaa koneistettua metal-

liosaa. Erilaisten metalliosi-

en koneistus- ja valmistuspro-

sessi on pyritty hiomaan mah-

dollisimman automaattiseksi.

Marttila työllistää itsensä li-

säksi kaksi työntekijää.

-Kaikessa on pyritty siihen,

että robottien ja koneiden yh-

distelmät hoitavat työt. Oike-

astaan kaikkein mukavinta on

suunnitella koneita ja laittei-

ta. Yrittäminen sinänsä ei ole

pääasia, vaan tärkeintä on, et-

tä saa tehdä sitä, mistä pitää,

Marttila sanoo.

Köyliön kunnalta ja Köyli-

ön Yrittäjiltä saatu tunnustus

lämmittää yrittäjän mieltä.

-Kiitokset palkinnosta kuu-

luvat kannustavalle perheelle,

työntekijöille ja Emecalle reh-

distä yhteistyökumppanuu-

desta, Jarkko Marttila kiittää.

Jarkko Marttilan saaman palkinnon muoto kuvastaa yritystoimintaa. -Innovatiivi-

suuden ja oivalluksen on pysyttävä liikkeessä tuottavuuden tai kasvun aikaansaami-

seksi, mutta kaiken on seisottava vahvalla jalustalla, sanoi kunnanjohtaja Seppo Saa-

rinen palkintoa luovuttaessaan.

Ellivuoren

lomakylä alulle

esittelytaloilla

Venäläissijoittaja Denis Fo-

kinin johtama Silta Solutions

aloittaa Sastamalan Ellivuo-

reen suunnitellun lomakylän

esittelytalojen rakentami-

sen tänä keväänä. Asia nou-

si esille Saarijärvellä Keski-

Suomessa perjantaina järjes-

tetyn tiedotustilaisuuden yh-

teydessä.

Tavoitteena on rakentaa

korkeatasoiset lomakylät se-

kä Ellivuoren hiihtokeskuk-

sen tuntumaan Karkkuun

että Saarijärven Kolkanlah-

teen.

Silta Solutions osti viiden

hehtaarin maa-alueen Elli-

vuori Ski Centeriltä vuonna

2007. Mökkikylä nousee Elli-

vuoren huipulle kahden las-

kettelurinteen väliin.

Kohua yhteyksistä

Fokin kielsi perjantaina kaik-

ki väitetyt yhteytensä rahan-

pesusta epäiltyihin yhtiöihin.

Mediaan pettynyt Fokin sa-

noikin Saarijärvellä, että kiel-

teinen julkisuus vaikeuttaa

projektien etenemistä. Saari-

järven lomakyläsuunnitelmat

ovat herättäneet vastustusta

kaupunkilaisten keskuudessa.

Kohua lomakyläyhti-

ön ympärillä aiheutti jou-

lukuussa MTV3:n uutinen,

jonka mukaan Fokinin taus-

talla on rahanpesusta epäilty

IPOC-rahasto.

Fokinin ja hänen liike-

kumppaniensa mukaan väit-

teet yhteyksistä rahanpesus-

ta epäiltyyn IPOC-rahastoon

ovat virheellisiä. Spekuloin-

nin syy on Silta Solutionsin

perustajaosakas, joka ei ole

enää mukana yhtiön toimin-

nassa.

Silta Solutionsin omistaa

puoliksi kaksi venäläissijoit-

tajaa, joista toinen on Foki-

nin vaimo.

Page 12 - Alueviesti_13_2009