Page 14 - Alueviesti_26

14

Keskiviikko kesäkuun 24. 2009

”Meloessa ei tarvitse ajatella mitään,

mutta voi ajatella paljonkin”

Rautavedellä

rakastuu ja rikastuu

Marianna Langenoja

Aurinko tekee Rautavedel-

le siltaa, kun hieman yli kello

kymmenen illalla porukka ko-

keneempia ja kokemattomam-

pia melojia lähtee matkaan

kohti Karkkua ja Papinsaar-

ta. Rantasipipariskunta piipit-

tää Ellivuoren rannassa melo-

jille hyvän matkan toivotuk-

sia ja vesikin saattelee ryhmän

matkaan kirkkaana ja tyyne-

nä. Luvatusta ukkosmyrskys-

tä ei näy merkkiäkään, ja vielä

yhdeltätoistakin illalla lyhyt-

hihainen paita on riittävä va-

rustus kesämatkaan.

Ryhmän vetäjänä toimiva

Melontapajan Riku Salminen

on harrastanut melontaa jo lä-

hestulkoon kymmenen vuo-

den ajan. Hänelle ovat tuttuja

niin kajakit kuin kanootitkin,

joita molempia on tänä ilta-

na mukana matkassa. Salmi-

sen ja eräopas Erkki Mäkelän

mielestä luonnossa liikkumi-

nen on hienoa, ja vesistön vai-

kutus on rauhoittava. Ryhmän

yksi melojista, Airi Lehtinen,

kiteyttää asian hyvin.

–Meloessa ei tarvitse aja-

tella mitään, mutta voi ajatel-

la paljonkin.

Kaikki ryhmäläisethän sen

huomaavat: vesillä liikkumi-

nen lataa akkuja seuraavaan

päivään.

Syvin kohta noin 30

metrinen

Horisontissa liihottaa lokkeja

ja yksinäinen kalatiira yrittää

kalastaa iltapalaa Rautaveden

selällä. Sarvipöllön poikaset

piiskuttavat Papinsaaren Ete-

läkärjessä. Yölaulajien ääni voi

kuulua pitkien matkojen pää-

hän. Suuntana kajakeilla ja in-

tiaanikanootilla on Papinsaari

ja tavoitteena tutustua öiseen

aikaan sirkuttaviin siivekkäi-

siin ystäviimme. Karkun kir-

kon kaukaisuudesta pilkotta-

va risti jää vasemmalle laske-

van auringon syliin, kun ryh-

mä jatkaa yhä pidemmälle ja

syvemmille vesille. Kalasta-

jat ovat jättäneet verkkojaan

vesistöön, vedenpohjan täy-

tyy olla siis kaukana alla. Ku-

kaan ei kuitenkaan tohdi ker-

toa kuinka syvä vesi tarkkaan

ottaen on. Ehkä on totta, että

tässä asiassa tieto lisäisi tus-

kaa, varsinkin aloittelijoille.

Kuuleman mukaan Sastama-

lan vesistöissä syvin kohta on

noin 30 metrinen.

Öisillä kaislikoilla käy myl-

vintä. Härkälintu ääntelee ve-

den rajassa ja laulurastas lurit-

telee rannalla seisovan puun

ylimmällä oksalla huilumai-

sin äännähdyksin. Tällä kertaa

laulurastas laulaa omaa laulu-

aan. Eräoppaan mukaan sen

erikoiskykyihin kuuluu myös

muiden lintulajien matkimi-

nen. Kaislikon hyttyset tuntu-

van huomanneen, että tuoret-

ta verta on virrannut paikalle,

joten matkaa on jatkettava pi-

kapuolin. Rannan lähettyvillä

vielä suloinen laulujoutsenpa-

riskunta tervehtii vesillä mat-

kailijoita.

Kuviksi talven varalle

Huumorintajuiseksi naisek-

si matkan aikana osoittautu-

nut Airi Lehtinen sanoo, että

kanootilla tehty melontareissu

olisi hyvä parisuhdekoulu. Jos

halutaan päästä eteenpäin, täy-

tyy meloa samaan tahtiin ja ta-

voitella samaa päämäärää. –En-

simmäisillä kursseilla voitaisiin

tietysti pitää kypärät päässä, jos

toinen vaikka sat-

tuu lyömään me-

lalla, itse kajak-

kia melova Lehti-

nen suunnittelee.

Hänelle matka ta-

kaisin rantaan on

kevyt, sillä kaja-

kit sopivat myös

merenkulkuun,

ja Rautaveden se-

lällä myötätuules-

sa kajakki kulkee

linnun lailla.

Hotelli Elli-

vuoren rannas-

sa vietetään vene-

kauden avajaisia.

Melojien saapues-

sa juhlivaan ran-

taan alkaa taivas

jo hiljalleen tip-

pua maata koh-

ti ja vähän päästä

sään valtias päät-

tää kaataa kaikki-

en rantaan jäänei-

den niskaan vettä

kuin painepesu-

rin suusta. Melo-

jat ovat onneksi

siinä vaiheessa jo

matkalla kotiin.

Vaikka ilta oli pitkä, matkaa

taitettiin kymmenestä yhteen

asti, väsymys ei paina silmiä

vielä kotiovellakaan. –Luonto-

matkat tehdään nimenomaan

sitä varten, että voisimme tal-

ven kylminä ja pimeinä iltoina

muistella niitä kaikkia upei-

ta auringonlaskuja ja luon-

non ihmeitä, mitä kesän aika-

na olemme ehtineet kerätä. Ne

ovat kuin kuvia päässämme,

jotka kaivetaan esille aina tar-

vittaessa, Airi Lehtinen poh-

diskeli Rautaveden rannalla.

”

Kanootilla tehty melontareissu

olisi hyvä parisuhdekoulu.

Vielä yöllä yhdeltä aurinko johdattelee melojia rantaan. Vaikka takana laskee aurinko, ovat melojien eteen nousseet jo myrskypilvet, jotka lyö-

vät salamaa upeaan kesäyöhön. Kuva: Riku Salminen.

Sastamalassa toimiva Melontapaja järjestää erilaisia melontakursseja läpi kesän. Yk-

si kursseista oli yömelonta, johon osallistuivat muun muassa Airi Lehtinen, Melon-

tapajan yrittäjä Riku Salminen, Gegwen Getawaysin eräopas Erkki Mäkelä sekä Pa-

si Kallinen. Kuvassa ryhmä on vasta lähdössä vesille noin kymmenen aikaan illalla.

Aallokko yltyy ja

salamat lyövät

Lokilta ei heru yhtä lämmin-

tä vastaanottoa. Se on pesinyt

rantaan, ja yrittää puolustaa

poikasiaan karkottamalla tun-

keilijat tiehensä. Vaikka Erkki

Mäkelä väittääkin, että usein

lintuja on helpompi tarkkail-

la vedestä käsin, sillä ne eivät

tunnista tulijaa ihmiseksi, tätä

yksilöä ei narra-

ta. Onneksi kaik-

ki säästyvät lokin

kakkapommituk-

selta, ja pian se-

kin palaa luovut-

taen pesälleen.

Karkun ran-

nassa sijaitsee

matkan leväh-

dystauko. Kaikki

nousevat hetkek-

si jaloittelemaan

ja nauttimaan Ai-

ri Lehtisen evääk-

si pakkaamis-

ta karamelleista.

Tuuli alkaa hiljal-

leen yltyä, ja täs-

sä vaiheessa ret-

keä kaivetaan pit-

kähihaiset pääl-

le. Riku Salminen

osoittelee huoles-

tuneena taivaalle,

ukkosmyrsky tai-

taa sittenkin teh-

dä tuloaan.

Aallokko yl-

tyy, edestä nou-

sevat mustat pil-

vet ja taivaalla al-

kaa välkkyä kirkkaat salamat.

Takana aurinko kuitenkin te-

kee yhä laskuaan hitaasti mut-

ta varmasti, ja valaisee meloji-

en tietä pitkälle rantaan saak-

ka. Intiaanikanootin kanssa

on vaikea vastustaa kovaa aal-

lokkoa. Kun melojia yhdes-

sä kanootissa on kaksi, se te-

kee melonnasta haastavaa jo

sinänsä. Intiaanikanootti on

kehitetty kulkemaan pitkin

Pohjois-Amerikan tyyniä jo-

kia, joten aallokko tekee me-

lonnasta vielä vähän vaikeam-

man lajin.

”

Öisillä

kaislikoilla

käy mylvintä.

Härkälintu

ääntelee

veden rajassa

ja laulurastas

lurittelee

rannalla

seisovan puun

ylimmällä

oksalla

huilumaisin

äännähdyksin.

”

Melojien

saapuessa

juhlivaan

rantaan

alkaa taivas

jo hiljalleen

tippua maata

kohti ja

vähän päästä

sään valtias

päättää kaataa

kaikkien

rantaan

jääneiden

niskaan vettä.

O

n surullista lukea tilastoja lastemme hyvin-

voinnista tai oikeammin pahasta olosta ny-

ky- Suomessa ja myös täällä Sastamalassa.

Lastensuojelun tarve on noussut jo pitemmän aikaa.

Lasten huostaanotot lisäntyvät myös täällä meidän

kaupungissamme. Suuri osa lapsistamme voi hyvin,

mutta on syytä miettiä, mitä teemme niiden lasten

hyväksi, joiden lapsuus on ahdistavaa ja turvatonta.

Lapsen hätä johtuu suurelta osin tai oikeastaan ko-

konaan siitä, miten hänen vanhempansa voivat. - Sii-

tä onko vanhemmalla tai vanhemmilla voimia ja ky-

kyä olla turvallisia aikuisia, joiden tuen turvin lapsi voi

kasvaa ehjäksi aikuiseksi.

Kaupungissamme on toiminut usean vuoden ajan

avoin päiväkoti, jossa tukea tarvitseva vanhempi voi

kohdata toisia vanhempia ja turvallisia ammattiaut-

tajia. Vanhempi voi tulla päiväkotiin lapsensa tai las-

tensa kanssa ja keskustella siellä toisten vanhempien

kanssa. Hän saattaa huomata, että monella muullakin

vanhemmalla on samantyyppisiä ongelmia lapsensa

kasvatuksessa, kuin ne ongelmat jotka ovat ahdista-

massa omaa mieltä. Tällaisissa tapauksissa voi syntyä

ystävyyssuhteita, ja ystävään voi ottaa yhteytä muul-

loinkin kuin päiväkotiaikoina. Ystävän teun varassa

jaksaa olla vahvempi aikuinen lapselleen. Jos ongelma

ahdistaa ja on vaikeaa, apuna ovat ammatti-ihmiset

joiden kanssa voi keskustella mieltä painavista asiois-

ta. Tämä on sitä enneltaehkäisevää lastensuojelutyötä,

joka kenties estää järeämmän lastensuojelun tarpeen.

Perhe ja lapsi saavat tukea ajoissa.

Vaikka ei olisikaan kyse lastensuojelullisesta tarpees-

ta, on avoin päiväkoti paikka, johon esimerkiksi äi-

tyslomalla oleva äiti voi tulla leikki-ikäisen lapsensa

ja vauvan kanssa. Lapsi saa leikkitovereita, ja äiti voi

hengähtää ja keskustella toisten aikuisten kanssa. Per-

heen ja lapsen hyvinvointi lisääntyvät.

Avoin päiväkoti toimii myös perhepäivähoidon vara-

paikkana. Kun perhepävähoitaja sairastuu tai hänellä

on loma, on turvallista sijoittaa lapsi päiväkotiin, jos-

sa hänellä on ammttitaitoinen hoitaja ja myös leikki-

tovereita.

Nyt taloudelisia säästöjä haetaessa on uhkana avoi-

men päiväkodin lopettaminen. Säästöt jäävät pienik-

si, koska perhepäivähoidon varapaikkana päiväkotia

edelleen tarvitaan, siis kiinteistökulut eivät vähene.

On syytä miettiä, kuinka paljon vahinkoa aiheutetaan

suhteessa siihen, mitä rahallisesti voitetaan.

On surullista, että säästöjä haettaessa kohdistetaan

toimenpiteet lapsiin ja vanhuksiin. Kun on tehty haas-

tattelututkimuksia, niin valtaosa väestöstä olisi valmis

maksamaan jopa enenmmän veroja, jotta peruspalve-

lut olisivat kunnossa. Lapset tarvitsevat turvallisen

lähtökohdan elämälleen.

Toivon sydämestäni, ettei Omenapuiston avointa päi-

väkotitoimintaa lopeteta.

Säästöjä löytyy varmasti sellaisista kohteista, jotka ei-

vät uhkaa perusturvaamme.

• Pirkko Lahtinen

Lasten

paha olo

huolettaa

Huomenna

vietetään

tasoristeyspäivää

Huomenna torstaina ko-

ko Euroopassa vietetään

tasoristeyspäivää. Tasoris-

teyspäivänä Pirkanmaal-

lakin poliisi valvoo liiken-

nettä tasoristeysten lähet-

tyvillä tehostetusti. Ta-

soristeykset ovat vaaran

paikkoja, joissa onnetto-

muustilanteessa junan ul-

kopuolisten riski louk-

kaantua vakavasti tai me-

nehtyä on korkea.

Pirkanmaalla Mäntäs-

sä menehtyi toukokuussa

yksi henkilö jäätyään ta-

varajunan alle risteykses-

sä, jossa ei ollut puomeja.

Tasoristeyspäivänä ko-

ko Euroopassa kiinnite-

tään huomiota turvalli-

seen tasoristeyksen ylittä-

miseen.

Turvalliseen ylittämi-

seen kuuluu nopeuden

hiljentäminen ajoissa niin,

että junaliikenteen havait-

see kunnolla ja tarvitta-

essa ehtii pysähtymään.

STOP-liikennemerkki vel-

voittaa aina pysähtymään.

Havaintovirheille jää

vähemmän sijaa, kun ha-

vainnoi rautatietä kun-

nolla ennen kuin on ra-

dalla.

Page 14 - Alueviesti_26_2009