Page 11 - Alueviesti_32_2009

11 Keskiviikko elokuun 5. 2009
jps-mainos.fi
Etelä-Satakunnan Puhelin Oy
.BSUUJMBOLBUV 4BTUBNBMB t "TJBLBTQBMWFMV QVI
1BMWFMFNNF NB QF
Nyt saat
Saunalahden
liittymän myös
Huittisista!
-BVUUBLZMÊOLBUV )VJUUJOFO t 1VI
NB QF t XXX EBUB DFOUFS m
-PJNJKPFOUJF )VJUUJOFO t 1VI
NB QF MB t XXX FKMFIUP m
Lopuksi meille
Neljännet
On Hetki -kesäjuhlat
WillePerkkiössä
Suuren suosion saavuttanut
On Hetki -juhlaviikko käyn-
nistyy neljättä kertaa elokuun
8. päivä. On Hetki on Vam-
malan Kaltsilaan kotiutuneen
laulajattaren, mezzosopraano
Pirjo Turusen luoma kesäjuh-
la, joka järjestetään hänen pa-
ratiisimaisessa kodissaan Wil-
lePerkkiössä.
Juhlaviikon avaa 8.8. kel-
lo 16 Carmen-fantasia, jossa
häikäisevän houkutteleva Pir-
jo Turunen soi taivaallisesti li-
ki neljän oktaavin alueella var-
mana ja puhtaana. Turunen
on kutsunut keralleen joukon
loistavia laulajia ja muusikoi-
ta: Elisabet Rantanen, Elina
Mäkinen, Valtteri Yrjölä, Asta
Kuusinen, Ilkka Niemi, Mai-
la Böhm, jotka tuovat vere-
västi kuultavaksi, nähtäväk-
si ja koettavaksi lyhennetyn,
noin tunnin kestävän, ja juo-
nellisesti hieman muunnellun
iki-ihanan, romanttistraagisen
G. Bitzet’n oopperan Carmen.
Samalla avataan tampere-
laisen taiteilija ja taideopetta-
ja Hely Liinamaan maalaus- ja
keramiikkataiteen näyttely, jo-
ka on avoinna 9.-16. elokuuta
klo 12-18.
Carmenin jälkeen tanssi-
taan suulitansseissa.
Juhlaviikon päättäjäisiä vie-
tetään 16. elokuuta kello 16
Tuulahduksia Välimereltä ja
Pohjolasta -konsertilla. Esiin-
tymässä ovat Heini Vetten-
ranta, sopraano, Piia Kyntäjä
(Ruutikainen), mezzosopraano
sekä Olga Juutinen, piano. Lan-
tulan kylätoimikunnan herk-
kupu!etti palvelee juhlavierai-
ta molemmissa tilaisuuksissa.
Pirjo Turusta voi kuulla
myös Tyrvään Pyhän Olavin
kirkon uusien kirkkomaala-
usten arvokkaassa piispalli-
sessa vihkimis- ja siunaamis-
juhlassa elokuun puolivälissä.
Turunen on valinnut tulkitta-
vakseen tähän merkittävään
juhlaan vaikuttavan ja syvästi
koskettavan Giulio Caccinin
(1550-1618) Ave Marian.
Elokuun kasvit
Peittopaju
ja punahattu
Tämän elokuun nimikkokas-
vit peittopaju ja punahattu
viihtyvät aurinkoisella paikal-
la. Peittopaju ’Tuhkimo’ (Sa-
lix x aurora) on uusi rentover-
soinen ja matala pensas, joka
on kuitenkin jo osoittautunut
niin kestäväksi, että Maa- ja
elintarviketalouden tutkimus-
keskus on myöntänyt sille Fi-
nE-tunnuksen. Kaunopuna-
hattu (Echinacea purpurea)
on keskikesästä pitkälle syk-
syyn kukkiva perenna, joka
tarvitsee lämpimän kasvupai-
kan. Vajaan metrin korkui-
sen kasvin kukat muistutta-
vat lierihattua liilanpunaisine
tai valkoisine laitakukkineen.
Peittopajua vaikkapa
rinteeseen
Verraten uusi peittopaju ’Tuh-
kimo’ (Salix x aurora) on ma-
tala, kestävä ja hyvin maan-
pinnan peittävä pensas.
Maa-ja elintarviketalouden
tutkimuskeskus valitsi sen Fi-
nE-lajikkeeksi paljolti kiiltä-
vän, tummanvihreän lehdis-
tönsä vuoksi, ja koska se me-
nestyi hyvin peittopensas-
tutkimuksessa kaupunkien
viheralueilla. Se oli jo parin
vuoden kuluttua istutuksesta
lähes kahden metrin levyinen.
Vain 40–50 cm korkea peit-
topaju sopii pihoille, puistoi-
hin ja liikennealueille suurik-
si ryhmiksi. Se verhoaa rin-
teen ja muut paikat, joissa
nurmikon hoito olisi hanka-
laa. Peittopaju menestyy lähes
koko Suomessa vyöhykkeil-
lä I–VI(VII). Versot ovat ko-
risteellisen punaruskeat. Leh-
det puhkeavat Etelä-Suomessa
toukokuun puolivälissä. Vaati-
mattomat ”pajunkissat” avau-
tuvat miltei samaan aikaan.
Jotta ’Tuhkimo’ peittäisi
kasvupaikkansa mahdollisim-
man pian, se kannattaa istut-
taa valoisalle tai kevyesti var-
joisalle paikalle, jolloin leh-
distöstä tulee tuuhein. Peitto-
pajua ei tarvitse leikata juuri
koskaan, eikä sillä ole pahoja
kasvintuhoojia. Kasvualustan
tulee olla mieluiten hikevä,
mutta muutoin peittopajulle
kelpaa tavallinen keskiravin-
teinen peruskalkittu maa.
Punahattu kukkii
koko syyskesän
Aurinkoisessa perennapen-
kissä lepattaa takuuvarmas-
ti isoja perhosia, kun kukki-
en joukkoon istuttaa muuta-
man punahatun (Echinacea).
Perhosharrastajien mukaan
punahatut ovat erinomaisia
päiväperhosten mesikasve-
ja. Lisäksi punahatut kukkivat
poikkeuksellisen kauan keski-
kesästä syksyyn, sillä yksittäi-
nen kukinto pysyy auki keski-
määrin 32 vuorokautta!
Kaunopunahattu (Echina-
cea purpurea) on komein pu-
nahattulaji vajaan metrin kor-
kuisine varsineen ja kukki-
neen, jotka ovat 10–12 senttiä
leveät. Kukat kestävät mal-
jakossa kauniina jopa kaksi
viikkoa, kun varret leikataan
kukkien avauduttua täysin.
Liilanpunaisten tai valkoisten
laitakukkien keskellä koho-
aa oranssinruskea, piikkimäi-
nen ”kupu”, jonka voi hyödyn-
tää myöhemmin kuivakukka-
kimpuissa.
Punahatut ovat kotoisin
Pohjois-Amerikan preerial-
ta. Niinpä ne istutetaan myös
meillä aurinkoiseen kukka-
penkkiin, joka on kalkittu ja
lannoitettu perusteellisesti.
Alustan tulee läpäistä hyvin
vettä, sillä talvimärkyys tuho-
aa taimet. Punahatut kannat-
taa suojata havuilla talveksi,
jos lunta kertyy penkin pääl-
le niukalti.
Vain 40–50 cm korkea peittopaju sopii pihoille, puistoihin ja liikennealueille suurik-
si ryhmiksi.
Punahatut kukkivat poikkeuksellisen kauan keskikesästä syksyyn, sillä yksittäinen ku-
kinto pysyy auki keskimäärin 32 vuorokautta!
”
Kaunopunahatun kukat
kestävät maljakossa kauniina
jopa kaksi viikkoa,
kun varret leikataan kukkien
avauduttua täysin.
Mitä lapsesi syö yksin kotona?
Voileipäainekset
ratkaisevat välipalaongelmat
Kun lapset päättävät itse lou-
naastaan vanhempien olles-
sa töissä, lopputuloksena on
usein pitkin päivää naposte-
lu, joka ei vie kunnolla nälkää
pois. Lounasongelma on kui-
tenkin helposti ratkaistu, kun
kotiin hankintaan riittäväs-
ti voileipäaineksia, joista saa
koottua tukevan ja maistuvan
lounaan. Miten yleensä välipa-
lana pidetystä voileivästä tulee
kunnollinen lounas?
Kun vanhemmat ovat töis-
sä ja lapset vielä lomalla kou-
lusta, päivän ateriat vaativat
miettimistä. Työpaikalla lou-
naansa syövät vanhemmat
joutuvat luottamaan siihen,
että kotona oleskelevat lapset
huolehtivat itse omasta lou-
naastaan.
-Lounas on kasvaville lap-
sille tärkeä ateria, vaikka aa-
mupala ja päivällinen olisi-
vat kuinka tukevia. Sitä paitsi
vanhempien ollessa töissä las-
ten aamupala voi helposti jää-
dä aika heppoisaksi, kun ku-
kaan ei ole vahtimassa, toteaa
Leipätiedotuksen toiminnan-
johtaja Ulla Rauramo.
Säännölliset ateriat ovat
tärkeitä sekä lasten että aikuis-
ten jaksamisen kannalta. Ate-
riaa ei kannata korvata napsi-
malla koko ajan jotain pientä,
sillä se ei vie nälkää kunnolla
ja tekee sitä paitsi hallaa ham-
paille.
Lounas leivästä
Lapset ja nuoret valmistavat
harvoin itsekseen lämmintä
ruokaa ja valmisruokien läm-
mittämiseenkin kyllästyy jos-
sain vaiheessa. Lounaan ei kui-
tenkaan tarvitse välttämättä olla
lämmin, vaanhyvä ateria syntyy
helposti ja nopeasti esimerkiksi
salaatista tai voileivistä.
-Suomessa on totuttu sii-
hen, että päivän pääateri-
at ovat lämpimiä, ja salaat-
ti ja leipä ovat aliarvostettuja.
Esimerkiksi Norjassa aikui-
set syövät lounaaksi voileipä-
aterioita pääruokana ja lapsil-
la on koulueväinäkin voileipiä
ja hedelmiä, Rauramo kertoo.
Yksi voileipä ei korvaa ko-
ko lounasta samoin kuin peru-
nakaan ei ole yksinään ateria.
Hyvän voileipälounaan pohja-
na toimii kuitupitoinen leipä,
joka pitää hyvin nälän poissa.
Aterian täydentävät kasvik-
set ja leivänpäälliset, lasillinen
maitoa sekä jälkiruoaksi syö-
ty hedelmä.
-Oikein kootusta voileiväs-
tä saa saman verran energiaa
ja tärkeitä ravintoaineita kuin
esimerkiksi perunasta, mak-
karakastikkeesta ja vihannek-
sista koostuvasta lämpimäs-
tä ateriasta. Leivän päällä voi
silloin olla levitteen lisäksi esi-
merkiksi, salaattia, kurkkua,
tomaattia ja kevytmakkaraa.
Kylmää vai
lämmintä leipää?
Lounasleivän kokoamises-
sa voi käyttää mielikuvitusta.
Kasvikset jäävät usein lämpi-
mien aterioiden yhteydessä
vähemmälle huomiolle, mut-
ta leivän päällä tuoreet raas-
teet, kasvikset ja jopa hedel-
mät maistuvat.
-Kasvisten lisäksi leivän
päälle voi laittaa esimerkiksi
vähän juustoa, kananmunaa,
kinkkua tai kalkkunaa, kalaa,
kalapuikkoja tai vaikka jau-
helihapihvin. Juustojen ja li-
hojen kohdalla kannattaa kui-
tenkin valita kevyitä vaihto-
ehtoja. Leipätiedotuksen toi-
minnanjohtaja Ulla Rauramo
muistuttaa.
Leivästä voi loihtia myös
lämpimän aterian esimerkik-
si paahtamalla leivän ennen
päällisten lisäämistä tai gril-
laamalla koko komeuden.