Page 19 - Alueviesti_32

1

9

Keskiviikko

elokuun 5. 2009

Verso.

Omaa tilaa, yhdessä.

Täysin uusi Toyota Verso laajentaa mukavuuden uusiin ulottuvuuksiin. Ainutlaatuisen istuinjärjestelmän ansiosta

käytössäsi on hetkessä 5, 4, 3 tai 2 hengen matkustamo sekä tavaroille jopa 1099 litran tasalattiainen tila.

Ja seitsemänpaikkaisena versiona muunneltavuus vain kasvaa entisestään. Moottorivaihtoehtoina edistykselliset

1.6 ja 1.8 Valvematic tai vahvat dieselit, 2.2 D-CAT ja uusi 2.0 D-4D. Ajonautinnon täydentää 6-portainen automaatti

tai täysin portaattomasti vaihtava Multidrive S-vaihteisto.

Tervetuloa vuoden monimuotoisimmalle koeajolle nyt meille.

EU-yhdistettykulutus5,6-7,0 l/100km,CO

2

-päästöt146-178g/km.Takuu3vuotta/100.000km,korinpuhkiruostumattomuustakuu12vuotta.

Mallisto alkaen:

autoveroton suositushinta 19350 !, arvioitu autovero 5757,87 !, arvioitu kokonaishinta 25107,87 !.

Lauri Lindroos

Ulvilasta vuoden

tiepalvelumies

Autoliitto on valinnut vuoden

tiepalvelumieheksi tiepalve-

lukonkari Lauri Lindroosin.

Lähes koko elämänsä auto-

alalla toimineelle Lindroosil-

le tiepalvelutoiminta on elä-

mäntapa, ja aktiivisia tiepal-

veluvuosia hänelle on kerty-

nyt jo vuodesta 1966 lähtien.

Leipätyöstä eläkkeelle jääty-

ään hän aikoo jatkaa tiepalve-

lumiehenä.

Juuri tiepalvelupäällikön

tehtävästä eläkkeelle jäänyt

Lindroos on vuosikymmeni-

en aikana päässyt seuraamaan

läheltä autojen kehitystä ja vi-

kojen muuttumista.

”Vaikka nykyisten ’bitti-

autojen’ korjaaminen vaa-

tii täysin erilaista tieto-taitoa

ja toisenlaisia työkaluja kuin

menneiden vuosikymmen-

ten menopelit, löytyy kaikil-

le tapauksille yhteinen nimit-

täjä ajasta riippumatta: pulas-

sa on aina ihminen”, Lindroos

kiteyttää.

Lindroosia ovat motivoi-

neet muun muassa avuntar-

peiden moninaisuus ja poh-

jaton uteliaisuus alaa kohtaan.

Hän on joutunut usein miet-

timään, pystyykö auttamaan

kulloisessakin tilanteessa, on-

ko tarvittavat työkalut muka-

na ja tuleeko asiakas tyytyväi-

seksi, eli pääseekö tämä jatka-

maan matkaansa.

Vuoden tiepalvelumies toi-

voo autoilijoilta lisää tarkkaa-

vaisuutta huoltoasemilla. ”Va-

litettavasti yhä yleisempi syy

matkan katkeamiseen on oma

huolimattomuus: diesel-au-

ton tankkiin laitetaan bensii-

niä tai päinvastoin”, Lindroos

huomauttaa.

Pitkän uransa aikana Lind-

roos on ollut mukana kehit-

tämässä Autoliiton toimintaa

monilla aloilla. Yhtenä tär-

keimmistä uudistuksista tie-

palvelumiesten ja -naisten

vaatimuksissa Lindroos pi-

tää ensiaputaitojen osaamis-

ta. Myös Autoliiton osallistu-

minen vapaaehtoiseen pelas-

tuspalveluun (Vapepa) kertoo

osaltaan siitä, että tiepalvelun

periaatteena on ihmisten aut-

taminen.

”Yhtenä tärkeimmistä uu-

distuksista tiepalvelutoimin-

nassa on 24 tuntia vuorokau-

dessa päivystävä AL-Turva,

sekä autojen merkkikohtai-

set tieltäpelastamispalvelut.

Tiepalvelun apuna on lukuisa

joukko autokorjaamoita, au-

tovuokraamoja ja hinausau-

toja. Näin laajalla verkostolla

pystymme takaamaan matkan

jatkumisen lähes kaikkialla

Euroopassa”, Lindroos kertoo.

Autoliiton koulutuspäällik-

kö Teijo Poutanen korostaa, et-

tä perusteet Lindroosin palkit-

semiseksi ovat olleet pitkään

olemassa, mutta sopivaa tilai-

suutta ei ole aiemmin synty-

nyt, koska tämä istui itse valin-

taraadissa ja oli myöhemmin

työsuhteessa Autoliittoon.

”Nyt Laurin siirtyessä eläk-

keelle saimme mahdollisuuden

valita hänet vapaaehtoisen tie-

palvelun edustajana. Valitsemi-

nen vuoden tiepalvelumieheksi

on yksi tapa kiittää pitkään jat-

kuneesta aktiivisesta työstä va-

paaehtoisen tiepalvelun hyväk-

si. Toivottavasti palkitseminen

motivoi osaltaan Lauria jat-

kamaan tiepalvelutoimintaa”,

Poutanen summaa.

Lauri Lindroosin valin-

ta vuoden tiepalvelumiehek-

si julkistettiin Autoliiton val-

takunnallisilla Tiepalvelupäi-

villä Joensuussa lauantaina

1.8. Tiepalvelupäivät on vuo-

tuinen tapahtuma, joka järjes-

tettiin nyt 41. kerran. Tapah-

tuma kokosi yhteen huomatta-

van joukon vapaaehtoisia tie-

palvelumiehiä ja -naisia, joita

Hangon ja Utsjoen välillä toi-

mii yhteensä noin 200.

La

u

r

i

L

in

dr

oos

, p

i

t

k

ä

n

lin

ja

n

t

ie

pa

lvelu

m

ies

“

s

a

i

a

nsions

a m

uk

aa

n

”

.

”

Valitettavasti yhä yleisempi syy

matkan katkeamiseen on

oma huolimattomuus:

diesel-auton tankkiin laitetaan

bensiiniä tai päinvastoin.

Mustikka-aika parhaimmillaan

Suomen marjoissa

radioaktiivisen cesiumin

määrä on pieni

Mustikka-aika on parhaim-

millaan, eikä marjoja kanna-

ta jättää metsään ainakaan

radioaktiivisen cesiumin pe-

lossa. Säteilyturvakeskuksen

mukaan mustikoissa ja puo-

lukoissa cesium-137:n keski-

pitoisuus on noin 40 becque-

reliä kilossa. Se tarkoittaa kah-

deksan kiloa luonnonmarjoja

vuodessa syövälle keskiverto-

kuluttajalle noin 0,004

millisievertin sätei-

lyannosta vuodes-

sa. Annos on 0,1

prosenttia suoma-

laisen keskimää-

rin kaikista lähteistä

saatavasta säteilyannoksesta,

joka on noin 3,7 millisiever-

tiä vuodessa. Suurkuluttajan-

kin säteilyannos jää verrattain

pieneksi, noin 0,1 millisie-

vertiin vuodessa eniten

laskeumaa saaneelta

alueelta marjansa poi-

mivalle.

Luonnontuotteissa

havaittava radioaktiivinen

cesium on peräisin Tsherno-

bylin ydinvoimalaitoksen

onnettomuuden aiheut-

tamasta laskeumasta. Eu-

roopan unionin suosituk-

sen mukaan myynnissä ole-

vien elintarvikkeiden cesium

ei saisi ylittää 600 becquereliä

kiloa kohden.

Eniten laskeumaa tuli Pir-

kanmaan, Hämeen ja Kymen-

laakson seuduille, kun taas

vähän laskeumaa tu-

li Itä- ja Pohjois-Suo-

meen sekä lounais-

rannikolle. Korkeim-

man laskeuman alueella

mustikoissa ja puolukoissa

on cesiumia keskimäärin 200

becquereliä kilossa, enimmil-

lään 400 becquereliä kilossa.

Tältä alueelta poimituista la-

koista saattaa satunnaisesti

löytyä suositusrajan ylittäviä

cesiumpitoisuuksia.

Sienissä paikoin

enimmäisarvon

ylittäviä pitoisuuksia

Metsäsienten cesium-137-pi-

toisuuksille on tyypillistä suu-

ri lajikohtainen ja alueellinen

vaihtelu. Samaakin lajia olevi-

en sienten pitoisuudet vaihte-

levat paljon eri keruupaikoil-

la. Useat tavalliset ruokasienet,

kuten mustavahakkaat, orak-

kaat, kehnäsienet, kangasta-

tit, rouskut, haperot, musta-

torvisienet ja suppilovahverot,

voivat sisältää radioaktiivis-

ta cesiumia EU:n suosituksen

mukaisen enimmäispitoisuu-

den 600 Bq/kg ylittäviä mää-

riä suurimmassa osassa maata.

Korkeita pitoisuuksia sisäl-

täviä sieniä voi syödä satun-

naisesti, koska se ei vielä kas-

vata ihmisen saamaa koko-

naissäteilyannosta oleellisesti.

Sienistä aiheutuvaa säteilyan-

nosta voidaan myös pienen-

tää merkittävästi helpoilla ko-

tikonsteilla, liottamalla sieniä

yön yli ja keittämällä.

Page 19 - Alueviesti_32_2009