1
2
Keskiviikko
elokuun 5. 2009
Antero Alenius täytti 50 vuotta
Kunnanjohtajan ja kunnan
merkkipäivät osuivat yhteen
Hannu Virtanen
-Perässä tullaan, naurahtaa
Punkalaitumen kunnanjoh-
taja Antero Alenius ja viittaa
johtamansa kunnan 370-vuo-
tisjuhliin. Alenius täytti 50
vuotta 29. heinäkuuta. Punka-
laitumen seurakunnan perus-
tamiskirjan taas allekirjoit-
ti kenraalikuvernööri Pieta-
ri Brahe 31. heinäkuuta 1639.
Kunnanjohtajan merkki-
päivän viettoon voi osallistua
huomenna torstaina Punka-
laitumen kirkossa järjestettä-
vässä konsertissa, jonka esiin-
tyjiä ovat Jukka Perko ja Tee-
mu Viinikainen. Kello 19 al-
kavaan konserttiin on vapaa
pääsy. Ohjelmalehtisestä ke-
rättävän vapaaehtoisen mak-
sun tuotto ohjataan nuoriso-
valtuuston hyväksi.
-Toivoisin, että Jukkaa tul-
laan kuuntelemaan myös
muualta, Huittisista ja Sasta-
malastakin, Alenius kutsuu.
Hyvän
työllisyyden kunta
Punkalaidun on 370-vuotis-
juhliensa ohella esiintynyt jul-
kisuudessa myös poikkeuk-
sellisen hyvän työllisyyden
kuntana. Työttömyysaste oli
kesäkuun lopussa tasan viisi
prosenttia.
Ainoana kuntana Pirkan-
maalla Punkalaitumella työt-
tömien määrä oli laskenut
vuoden aikana.
-Tilanne perustuu yrityk-
siin ja yritysrakenteeseen. Tä-
mä on pienyritysvaltainen
kunta, jossa ei ole jouduttu
suuriin irtisanomisiin. Työt-
tömyysaste on aina ollut seu-
tukunnan alhaisimpia.
Punkalaidun valmiste-
li osallistumistaan Sastama-
lan kaupungin perustami-
seen, mutta lopulta valtuusto
päätti pitää kiinni kunnan it-
senäisyydestä, joka ei tarkoita
yksinäisyyttä. Kunta- ja palve-
lurakenneuudistuksen kuvi-
oissa Punkalaidun liittyi Sas-
tamalan perusturvakuntayh-
tymään.
-Meillä ei ole nyt isoja pääl-
le kaatuvia asioita, jotka pitäi-
si hoitaa nopeasti. Väestöpoh-
jatavoitteet on täytetty.
Loistava yhteistyöalue
Mutta ei niin hyvää, etteikö
olisi jotakin parannaettavaa
tai tavoiteltavaa. Tulevaisuu-
den haasteista Alenius mai-
nitsee tarpeen lisätä kaiken-
laista elinvoimaa ja toimeliai-
suutta. Tähän liittyy läheisesti
nuorten ja työikäisten osuu-
den kasvaminen.
-Kunnan omassa toimin-
nassa ja taloudessa on var-
masti myös kehitettävää, hän
sanoo ja mainitsee esimerkki-
nä sen, mitä kunnan kannat-
ta järjestää itse ja mitä yhdes-
sä muiden kanssa.
-Valtion linjaukset ovat
keskeisiä, mutta paljon pitää
pystyä paikkakunnan itsekin
tekemään.
-Tampereen seutukunta ha-
kee mahdollisuuksia kasvaa.
Se on löytänyt Vesilahden,
se on löytänyt Häijään. Mis-
tä tietää, mitä on seuraavaksi,
Alenius puntaroi.
Punkalaitumellakin on ol-
lut merkkejä siitä, että tontit
kiinnostavat. Nuoretkaan ei-
vät ole sulkemassa ovia taka-
naan.
-Nuorilta on kuulunut
kommentteja siitä, että vaik-
ka he opiskeluvaiheessa muu-
tavatkin muualle, he eivät pidä
mahdottomana paluuta Pun-
kalaitumelle perheen perusta-
misvaiheessa.
Alueemme nähdään usein
rajojen rikkomaksi seuduksi,
mihin Alenius tarjoaa näytil-
le toisenlaisen kuvan.
-Olisi hyvä, että tämä näh-
täisiin monipuolisena yhteis-
työalueena. Tämä on loista-
va työssakäymisen ja asumi-
sen alue.
-Monessa paikassa Suo-
messa selviytymistaistelua
käydään alueina ja seutuina,
jotka koostuvat monista toi-
mijoista.
Lukiopoika kiinnostui
yhteiskunnasta
Syntyjään tamperelainen An-
tero Alenius kiinnostui yhteis-
kunnallisista asioista lukio-
aikana. Aihepiiri löytyi, esiku-
via ei ollut.
-Kun valmistuin, suunnit-
telusihteeri oli silloin kunnis-
sa keskeinen virka, jollaista it-
sekin hain siihen pääsemättä.
Sittemmin suunnittelusihtee-
rin virat on lakkautettu. Mutta
onhan tässä työssä sitä samaa
kunnan tulevaisuuden kehit-
tämistä. Mitä muutakaan tä-
mä työ olisi kuin kuntasuun-
nittelua?
Alenius aloitti virka-
miesuransa Nummi-Pusu-
lan teknisen toimiston toimis-
tosihteerinä 1985. Pari vuotta
myöhemmin hän siirtyi Huit-
tisiin teknisen toimiston toi-
mistopäälliköksi ja siitä edel-
leen apulaiskaupunginsihtee-
riksi ja kaupunginsihteeriksi.
Punkalaitumen kunnanjohta-
jana hän aloitti kolme vuotta
sitten.
-Tehtävät ovat vieneet
enemmän kuin omat tavoit-
teet.
Huittisissa perhe kart-
tui kahdella tyttärellä. Neli-
kymppisenä perheenisä roh-
keni tarttua moottoripyörää
sarvista. Nyt menossa on kol-
mas pyörä, 1100-kuutioinen
BMW.
-Olenhan minä ollut ai-
na näistä kiinnostunut. Nuo-
rena oli mopoja. Albumis-
ta muuten löytyi kuva, jossa
minut oli laitettu viisivuoti-
aana istumaan pyörän sel-
kään. Sieltä se kipinä taitaa
olla lähtöisin.
”
Tehtävät ovat vieneet enemmän
kuin omat tavoitteet.
Seutuamme
loistavaksi
yhteistyön,
työssäkäynnin
ja
asumisen
alueeksi
ylistävä Antero Alenius nauttii hyvistä
yh
-
teyksistä myös moottoripyörän
selästä.
Sinilevien
terveysriski
on syytä
pitää mielessä
Lounais-Suomen ympäris-
tökeskus haluaa muistuttaa
sinilevien riskeistä. Myr-
kylliset levät ovat vaarana
erityisesti lapsille, lemmi-
keille ja muille kotieläimil-
le. Terveysriski on suurim-
millaan, mikäli sinilevä-
pitoista myrkyllistä vettä
joutuu ruuansulatuseli-
mistöön. Lapset voivat ui-
dessaan niellä vettä, ja esi-
merkiksi koirat juovat vettä
rantavedessä leikkiessään.
Nielty sinileväpitoinen ve-
si voi aiheuttaa myrkytys-
oireita. Muita mahdollisia
oireita ovat ihon ärtymi-
nen, silmien kirvely, nuhai-
nen olo ja lihaskivut.
Erityisesti lasten van-
hempien ja lemmikinomis-
tajien on syytä seurata ran-
nan ja rantaveden tilaa pit-
kin päivää, sillä levätilanne
voi muuttua nopeasti. Esi-
merkiksi tuuli voi kerryt-
tää levää rantaveteen lyhy-
essä ajassa.
Asia on ajankohtainen,
sillä sinilevää on nyt mo-
nin paikoin.
Sastamala levätön,
Köyliössä runsas
esiintymä
Lounais-Suomen alueella
havaittiin sinilevää viime
viikolla neljällä seuranta-
kohteella. Näistä Köyliön-
järven Yttilänottassa le-
vää oli erittäin runsaasti ja
Kiskon Kirkkojärvellä run-
saasti. Vakiohavaintopaik-
kojen ulkopuolisia havain-
toja ei ympäristökeskuk-
seen ole tullut.
Heinäkuun viimeisellä
viikolla Pirkanmaan ympä-
ristökeskuksen tietoon tu-
li vain muutamia sinilevä-
havaintoja. Sastamalan alu-
eella levähavaintoja ei tehty.
Linja-auto-
yhteyksiin
muutoksia
Pirkanmaalla
Pirkanmaan linja-autolii-
kenteeseen tulee muutok-
sia ensi maanantaista läh-
tien.
Pitkistä vakiovuorois-
ta lakkautetaan muun
muassa Vilppulasta kel-
lo 6.00 lähtevä ja Tampe-
reelle 7.40 saapuva vuoro,
jonka matkustajat mah-
tuvat yhteen Vilppulas-
ta kello 5.45 lähtevään ja
Tampereelle 7.40 saapu-
vaan vuoroon.
Kello 14.15 Kankaan-
pää-Ikaalinen vuoro lo-
petetaan, mutta Kan-
kaanpäästä Ikaalisiin pää-
see edelleen kello 13.15 ja
15.10 lähtevillä vuoroil-
la. Kello 15.15 Tampereel-
ta lähtevä vuoro ajaa Uot-
solan kautta vain Laviaan
asti, kun aiemmin vuoro
on jatkanut Kankaanpää-
hän ja edelleen Kauhajo-
elle saakka. Laviasta lähtee
kello 16.50 uusi paluuvuo-
ro, joka saapuu Tampereel-
le kello 18.00.
Myös Hämeenkyrön
alueella 1-2 kertaa viikos-
sa ajettuja vuoroja lakkau-
tetaan.
Kilometrituotot ovat ol-
leet lakkautettavissa vuo-
roissa alhaiset, keskimää-
rin noin 0,30-0,40 euroa
kilometriä kohden ja pie-
nimmillään vain muuta-
mia senttejä.
Monien vuorojen aika-
tauluihin tulee lisäksi pie-
niä muutoksia, joten aika-
taulu on syytä tarkistaa en-
nen matkaa.
Pirkanmaan
järvien pinnat
jatkoivat laskuaan
Kesäkuun tavoin järvien
vedenkorkeudet laskivat
heinäkuussa. Heinäkuun
sateet olivat kuuroluontei-
sia ja hyvin paikallisia, eikä
Pirkanmaalla heinäkuus-
sa kertynyt sademäärä ole
merkittävästi keskimää-
räistä suurempi.
Erityisen alhaalla ovat
edelleen säännöstelemät-
tömät Tarjannevesi ja Tois-
vesi Pohjois-Pirkanmaalla.
Näiden järvien pinnat las-
kivat heinäkuussa noin 20
cm. Tarjannevesi on noin
30 cm ja Toisvesi 40 cm
alempana kuin yleensä tä-
hän aikaan. Jos loppukesän
sateet ovat suuruudeltaan
tavanomaisia, hidastuu
Pirkanmaan säännöstele-
mättömien järvien lasku-
vauhti elokuussa.
Säännöstellyt järvet ovat
tavanomaisissa kesäkorke-
uksissa. Näillä näkymin
niiden pinnat laskevat jon-
kun verran elokuussa tulo-
virtaamien pienentymisen
ja niiden mukaisten juok-
sutuspäätösten seuraukse-
na.
Pohjavedenpintojen
lasku jatkui
heinäkuussa
Haihdunnan vuoksi poh-
javedenpintojen kesäai-
kainen lasku jatkui hei-
näkuussa. Kuitenkin hei-
näkuun lopussa poh-
javedenpinnat olivat
Pirkanmaalla ajankohtaan
nähden tavanomaisella
korkeudella, minkä vuoksi
kaivoissa on riittänyt vettä
normaaliin tapaan. Pohja-
vedenpintojen kesäaikai-
nen lasku jatkuu syksyyn
saakka.
Suodenniemen eläkeläiset retkellä Saarenmaalla
Seija
Eläkeliiton Suodenniemen
yhdistys oli Matkapoikien
järjestämällä retkellä Saaren-
maalle 5.-8.7. Sastamalahan
on Kuresaaren ystävyyskau-
punki.
Aikaisin aamulla lähdimme
Lauhamon autolla kohti Hel-
sinkiä, sitten laivalla kohti Tal-
linnaa ja Saarenmaata. Kure-
saaressa majoituimme viihtyi-
sään ja siistiin Linnahotelliin,
jossa nautimme maittavan il-
lallisen. Seuraavana aamuna
aamiaisen jälkeen ohjelmassa
oli opastettu kaupunkikierros
Kuresaaren kauniiseen kau-
punkiin. Kävimme kraateril-
la ja ostoksilla käsityömyymä-
lässä. Illalla ryhmäruokailu ra-
vintola Arensvurgkissa.
Kolmantena päivänä jäl-
leen kuljettajamme Pekka Lin-
tunen suuntasi kohti eteläkär-
keä. Näimme tällä matkalla
majakan, vanhoja maanalaisia
korsuja ja rannalta kerättiin
reikäkiviä matkamuistoksi.
Jälleen saimme nähdä kuinka
Pekka taitavasti ohjaili isoa au-
toa. Illan kruunasi taas maitta-
va illallinen ravintola Trahter-
tavern veskissä (Tuulimylly).
Seuraavana aamuna aami-
aisen jälkeen alkoi kotimatka.
Tallinnassa nautimme maitta-
van lounaan ja kävimme os-
toksilla. Sitten matka kohti
Helsinkiä Silja Starilla.
Linja-autossa oli tunnel-
maa. Kiitos Pekalle ja kaikille
mukana olleille hyvästä mat-
kasta.
Eläkeliiton
Suo
d
ennie
-
men
yh
d
istys
vieraili
hei
-
näkuun
alussa
Sastama
-
lan
ystävyyskaupunki Ku
-
resaaressa.
”
Näimme tällä
matkalla
majakan,
vanhoja
maanalaisia
korsuja ja
rannalta
kerättiin
reikäkiviä
muistoksi.