Page 16 - Alueviesti_32

16

Keskiviikko elokuun 5. 2009

Halkoahon

siskoksille

kolme mitalia

Kalevan kisoista

Espoossa kisattiin viikonvaih-

teessa yleisurheilun Suomen

mestaruuksista. Pirkanmaan

maakunnan urheiluseurojen

urheilijat saavuttivat miesten

ja naisten sarjoissa yhteen-

sä 21 mitalia. Mitaleista 6 oli

kultaisia, 6 hopeisia ja 9 prons-

sisia.

Kolme mitalia matkasi Sas-

tamalaan suodenniemeläisten

Halkoahon sisarusten toimes-

ta. Johanna Halkoaho voit-

ti naisten 100 metrin aitajuok-

sun ajalla 13,48. Johannan pik-

kusisko Jenniina juoksi naisten

400 metrin loppukilpailussa it-

selleen SM-hopeaa. Jenniinan

aika oli 55,33. 200 metrin lop-

pukilpailussa hän sijoittui kol-

manneksi ajalla 24,99.

Kalevan kisojen muut pir-

kanmaalaismitalit jaettiin

seuraavasti: Tampere 6 mita-

lia, Nokia 4, Mänttä-Vilppula

2 ja Akaa, Ikaalinen, Kangasa-

la, Pälkäne, Ruovesi sekä Vir-

rat yksi mitalia.

Edellisvuonna Tampereel-

la pidetyissä Kalevan kisoissa

pirkanmaalaisseurojen urhei-

lijat saavuttivat 20 mitalia.

Kaikki mahdollisuudet mitaliin SM-sarjassa

Juuso-Matti

vahvalla taistelulla

toiseksi

Kartingin neljäs SM-osakil-

pailu ajettiin Töysän 1200

metrin radalla heinäkuun vii-

meisenä viikonloppuna. Tu-

loksena Juuso-Matti Pajuran-

nalla olivat I #naalin viides ja

II #naalin kakkostila.

Lauantaipäivä takkusi Paju-

rannalla oikein kunnolla, sil-

lä ensimmäisen aika-ajon jäl-

keen ongelmia riitti. Rata kui-

vui toisessa aika-ajossa kierros

kierrokselta.

Autoa piti kuivankelin ren-

kailla ajaa kanttikivetysten

yli, jotta se kääntyisi parem-

min. Kolme kierrosta ennen

aika-ajon päättymistä moot-

torin sähköjohdot jäivät au-

ton ja ”kanttarin” väliin ja

matka päättyi kesken aika-

ajon.

Alkuerissä oli kolarointia

heti lähdössä, kuten niin mon-

ta kertaa tämän kesän aikana.

Sijoitukset erissä olivat seitse-

mäs ja keskeytys. Näiden huo-

nojen sijoitusten vuoksi en-

simmäiseen sunnuntain fi-

naaliin lähtöpaikaksi tuli tä-

män kauden heikoin eli 18.

Kovan taistelun kautta Juuso-

Matti kuitenkin ajoi ruutuli-

pulle sijalla 5.

SM-sarja

huipentuu Lahdessa

Toisessa #naalissa odotukset

olivat korkealla, sillä lähtöpai-

kaksi tuli tuo ensimmäisen #-

naalin viitospaikka. Heti läh-

dössä Juuso-Matti nousikin

neljänneksi ja seuraavat kak-

si kierrosta hän haki kuumei-

sesti ohituspaikkaa edellä aja-

vasta.

Ohitettuaan tämän kuljet-

tajan seurasi piinalliset seit-

semän kierrosta, joilla Juuso-

Matti kyttäsi ohituspaikka kai-

kissa mahdollisissa paikoissa.

Kun ohitus viimein onnistui,

oli kärki karannut jo 3,8 se-

kunnin päähän. Juuso-Mat-

ti ajoi kuitenkin loput #naali-

kierrokset upeasti ja jäi voitta-

ja Köykästä ruutulipulla vain

0,6 sekuntia. Kakkostila vai-

kean lauantaipäivän jälkeen

tuntui lähes voitolta ja mo-

lemmista #naaleista J-M kuit-

tasi itselleen nopeimmat kier-

rosajat.

SM-sarja huipentuu vii-

meiseen osakilpailuun Lah-

dessa elokuun toiseksi viimei-

senä viikonloppuna. Siellä pa-

nokset ovat kovat, sillä ilman

vastoinkäymisiä Juuso-Matilla

on hyvät mahdollisuudet mi-

talisijoille SM-sarjan lopputu-

loksissa.

Töysän kakkostila tuntui lähes voitolta vaikean kisan jälkeen. Juuso-Matilla on hyvät

mahdollisuudet mitalisijoille SM-sarjan lopputuloksissa, mikäli kaikki sujuu Lahdes-

sa suunnitelmien mukaan.

Suomalaismenestystä

kartingin SuperKF:n

EM-finaalissa

Puhakka

jäi pisteen

pronssipallista

Kaksoisvoitto oli lähellä vii-

konvaihteessa Ranskan Es-

sayssa ajetussa kartingin

SuperKF:n kolmannessa osa-

kilpailussa. Espoolainen Aa-

ro Vainio voitti ensimmäisen

#naalin ja oli toisessa toinen.

Sastamalalainen Simo Puhak-

ka oli molemmissa #naaleis-

sa kolmas. Toisessa 21:n kier-

roksen #naalissa Vainio ja Pu-

hakka olivat vielä neljä kier-

rosta ennen maalia matkalla

kaksoisvoittoon. Se olisi tien-

nyt kaksoisvoittoa myös mes-

taruustaulukossa. Ensimmäi-

sessä #naalissa jo kolmen kier-

roksen jälkeen keskeyttänyt

brittikuski Robert Foster-Jo-

nes tuli kuitenkin säästyneillä

renkailla toisen #naalin lop-

pukierroksilla takaa ja ohitti

ensin Puhakan 18. kierroksel-

la ja sitten Vainion viimeisellä

kierroksella. Mestaruuteen ei

Vainion jääminen kakkostilal-

le (0,2 sek. voittajasta) toises-

sa #naalissa vaikuttanut enää

mitään, mutta Puhakka jäi

kolmostilansa (0,5 sek. Vaini-

osta) ansiosta pisteen päähän

pronssipallista sijoittuen näin

neljänneksi. Toisen finaalin

kakkostilalla Puhakka olisi ol-

lut EM-hopealla.

Aaro Vainio voitti viime

vuonna Euroopan Mestaruu-

den KF3-luokassa ja Simo Pu-

hakka on kolminkertainen

Suomen Mestari, joka voit-

ti viime vuonna mm. Italian

avoimen mestaruuden.

Kartingin kuninkuusluo-

kassa SuperKF:ssa Euroopan

Mestaruus ratkaistiin tänä

vuonna kolmessa osakilpailus-

sa, joissa ajettiin kuusi #naalia.

Lopputuloksiin laaskettiin vii-

den #naalin pisteet. Aiemmat

osakilpailut ajettiin Italian La

Concassa huhtikuussa ja Es-

panjan Zuerassa heinäkuussa.%

Trialin Suomen

mestaruudet

ratkotaan

Vammalassa

Vinkin vapaa-aikakeskuksen

tuntumassa sijaitsevan Lam-

minsuon metsäautotien var-

ressa Vammalassa kisataan tu-

levana sunnuntaina 9.8. trialin

Suomen mestaruuksista. Kello

10 alkavassa kilpailussa on 13

tarkkailujaksoa.

Kilpailussa toisistaan ot-

taa mittaa viitisenkymmentä

kilpailijaa. Järjestävän seuran

Vammalan Moottorikerhon

omista kuljettajista menestyk-

sestä ovat mittelemässä Timo

Myöhänen, Otto Harjula ja Ti-

mo Setälä.

Kilpailuun on ilmoittau-

tunut myös neljä norjalais-

ta sekä yksi saksalainen kul-

jettaja.

Alueviestin URHEILU

Tuoreet tulokset joka viikko

”

Kolme kierrosta ennen

aika-ajon päättymistä moottorin

sähköjohdot jäivät auton ja

”kanttarin” väliin ja matka

päättyi kesken aika-ajon.

Pirkko Lahtinen

Rohkaise

lasta

L

apsi tarvitsee kehumista ja kannustusta. Kun jut-

telen pienen 3-vuotiaan lapsen kanssa ja kehun,

kuinka hienosti hän jo osaa ajaa pienellä pyöräl-

lään tai kun juttelen pienten koulupoikien kanssa kylän-

raitilla kysellen heidän koulukokemuksiaan ja muistaes-

sani kehua, kuinka mainioita poikia he ovat huomaan,

miten lasten silmät loistavat ja he ovat ylpeitä itsestään

ja omista saavutuksistaan.

Muistan omasta lapsuudestani, että ollessani noin

10-vuotias isäni sanoi, että meidän tytöstä taitaa tulla

olympiahiihtäjä. Olin tuolloin ahkera hiihtäjä. Vaikka ei

minusta mitään suurhiihtäjää tullutkaan, niin oleellista

on, että tuo kiitos on säilynyt mielessäni monien vuo-

sikymmenien ajan. Noihin aikoihin 40- ja 50-luvuilla ei

lapsia juurikaan kiitelty.

Lapsen kasvatuksen yksi oleellisia asioita on kannustaa

ja kiittää lasta. Kiittäen saa paljon enemmän hyvää ai-

kaan kuin komentamalla ja moittimalla. Jos lapsi saa kii-

tosta ja kannustusta osakseen, hänen itsetuntonsa vah-

vistuu. Hän saavuttaa aikuisuuden onnellisempana ja

terveempänä kuin sellainen lapsi, jota on nujerrettu ja

kasvatettu ankaruudella. Tieysti lapset tarvitsevat rajo-

ja ja aiheesta on myös rangaistava, mutta kiittämistä ei

tule koskaan liikaa.

Omien lasteni ollessa jo aikuisia en enää muista, kunka

heitä kasvatin, mutta luulisin, että moittimista tuli liikaa

ja kiittämistä liian vähän. Osasyynä on ehkä myös se,

että oma kasvatus oli painottunut arvosteluun ja vaati-

muksiin, sillä silloin oman lapsuuteni aikoina noudatet-

tiin periaatetta: ”joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuo-

lee”. Onneksi tämän päivän kasvatusoppineet korosta-

vat lapsen kannustamisen tärkeyttä.

Nyt koulujen alkamisen aikoihin toivoisin, että jokai-

nen pieni ja suurempikin koululainen saisi opettajaltaan

kannustusta. Jokainen lapsi on jossain asiassa hyvä, ja

siitä olisi syytä avoimesti kiittää. Jos lapsi on huono lu-

kemaan tai laskemaan, hän voi olla hyvä juoksemaan tai

piirtämään. Hän voi olla myös hyvä toveri luokkayhtei-

sössä, mistä myös voi kiittää lasta. Varsinkin kouluvuo-

sien alussa on tärkeää luoda lapseen uskoa omaan it-

seensä ja tehdä koulusta hänelle mieluisa paikka, johon

hän iloiten menee ja pelkäämättä uskaltaa lähestyä tur-

vallista opettajaa.

Jospa muistaisimme aina lapsen tavatessamme sanoa

hänelle jotain kaunista ja hyvää. Hän voi olla lapsi, jon-

ka tapaamme kadulla tai pihapiirissä. Näillä lyhyillä ja

pienillä myönteisyyden hetkillä voimme tuoda iloa lap-

sen elämään. Jos olemme lapsen vanhempia tai isovan-

hempia, meillä on suuri vastuu rakentaessamme lap-

selle ehjää aikuisuutta. Jos lapselle kasvaa luottamus

omaan itseen ja hän tuntee, että hän on arvokas ihmi-

nen, hänellä on hyvät edellytykset selvitä elämässä ja

hänellä on myös taito kohdata lähimmäinen. Hänen ei

tarvitse oman heikon itsetuntonsa vuoksi nujertaa tois-

ta ihmistä. Voimme kasvattajina olla luomassa parem-

paa maailmaa.

”

Muistan omasta lapsuudestani,

että ollessani noin 10-vuotias

isäni sanoi, että meidän tytöstä

taitaa tulla olympiahiihtäjä. Olin

tuolloin ahkera hiihtäjä. Vaikka

ei minusta mitään suurhiihtäjää

tullutkaan, niin oleellista on, että

tuo kiitos on säilynyt mielessäni

monien vuosikymmenien ajan.

”

Jokainen lapsi on

jossain asiassa hyvä, ja siitä

olisi syytä avoimesti kiittää.

Page 16 - Alueviesti_32_2009