Page 22 - Alueviesti_32_2009

ALUEVIESTIN PALVELUHAKEMISTO
Silmälääkäripalvelut
Työtarjouksia
Työtarjouksia
Työtarjouksia
Rakennuspalvelut
Ruosteenestoa
Siivous- ja kotipalvelut
Siivous- ja kotipalvelut
Siivous- ja kotipalvelut
Alueviestin
palvelu-
hakemistossa
ilmoitat
edullisesti
Kaikenlaiset
siivous- ja
huoltotyöt!
Tunteella,vastuullisesti
ja varmasti!
TMI JL
044 296 3457 / 044 296 3458
Eläkkeitä
ei saa
pienentää
Yleisöltä
Hintojen laskua ei saa pie-
nentää eläkkeitä. Eläkkeen-
saajien Keskusliitto vaa-
ti myös jo maaliskuusa, et-
tä mahdollisen de!aation
kohdatessa sen ei saa an-
taa vaikuttaa eääkkeisiin
niiden tasoa alentavalla ta-
valla. Lasku-uhan näyttä-
essä nyt realisoituvan, on
eduskunnan mielestämme
puututtava asiaan tarvitta-
vin keinoin Valtiovarain-
ministeri Jyrki Katainen
lupasi TV-haastattelussa,
etää kaikkein pienempitu-
loisten, kansaneläkeläisten
ja työttömyyskorvauksilla
toimeentulevien etuuksia
ei supistettaisi. Suurimmal-
la osalla eläkkeensaajista
eläketulo on melko pieni,
vaikka ei kansaneläkkeen
piiriin kuuluisikaan. Jo-
ten heidänkään eläkkeen-
sä tasoa ei saa laskea, vaik-
ka in!aatio menisi miinus-
merkkiseksi.
Muistutukseksi vie-
lä kerrottakoon, että eläk-
keensaajat on aiemmin jä-
tetty kokonaan ilman in-
deksitarkistusta. Tämä
tapahtui Esko Ahon hal-
lituksen toimesta v. 1994.
Se oli vain yksi niistä kon-
steista, joilla eläkkeensaa-
jat laitettiin edellisen la-
man maksuja maksamaan.
Eduskunnalla on valta
tehdä lakimuutoksia, jot-
ta kaikkein pienituloisem-
mat säästyisivät toisten te-
kemiltä virheiltä, joita hil-
litön ahneus on saanut ai-
kaan maailmanlaajuisesti.
Vammalan
Eläkkeensaajat ry
Anna-Liisa
Hämäläinen, sihteeri
Konkan ja lenkan
päivät?
Ystäväni Erkki Petman kyseli
pääkirjoituksessaan Ollin päi-
vänä 29.7.09, keksisikö joku
kesätapahtuman, joka ”vetäisi
väkeä kuin pipoa”. Siis ”äksö-
niä pitäisi saada”. Esimerkkejä
oli saunomisesta akankannon
kautta suojalkapalloon ja pes-
simistipäiviin. Tällä Suomen
lounaisella kolkalla lienee tai-
pumusta tällaisissa asioissa
vaipua pessimismiin.
Konkkajuoksusta...
Tämä Petmanin viesti herät-
ti minut. Olen parikymmen-
tä vuotta silloin tällöin pyöri-
tellyt päässäni ideaa konkka-
juoksusta ja konkkaamisesta.
Ne ovat epävirallisia urhei-
lulajeja, joita nuorena jonkin
verran harrastin juoksu- ja
hyppyurheilun sivuilmiöinä.
Nehän ovat lajeina hausko-
ja, varsinkin konkkajuoksu.
Konkkaamisen kai jokainen
lukija tietää, Suomen murteis-
sa se on toisella nimellä kink-
kaaminen. Se on yhdellä jalal-
la hyppelyä. Konkkajuoksua
en ryhdy tässä selittämään –
ken tietää, hän tietää. Molem-
mista urheilulajeista saa luo-
duksi ainakin kaksi erityyp-
pistä peruslajia.
Mikä on tärkeää tällaisessa
kesätapahtumassa, on mieles-
täni se, että jo osanottajamäärä
on iso eli voittaa voimamies-
kilpailut. Silloin myös katso-
jia tulee runsaasti. Tästä voi-
daan luoda myös todellinen
perhetapahtuma, kun muka-
na on riittävästi lasten ja nuor-
ten sarjoja. Luulen kyllä, että
jotkut yli 35-vuotiaat ”ikämie-
hetkin” voisivat innostua. Tä-
mä on siis tietysti urheilukent-
tälaji.
...leijukkeihin
Lennokin ja tai ”leijukin” heit-
täminen on taas paremmin-
kin sisälaji, koska esimerkiksi
vaihteleva tuuli voi sotkea kil-
pailun täysin. Lennokinheitto
taitaa olla jokin virallinen la-
ji; onhan moottoreilla käyviä
lennokeitakin tietääkseni ole-
massa. On siis ehkä parempi
ottaa heti käyttöön sellainen
suomen kielen sana, joka ei ole
vakinaisessa käytössä: leijukki.
Tämä voisi olla ehkä vie-
lä enemmän perhelaji ja las-
ten laji kuin tuo konkka. Tä-
mä perustuisi nopeaan tapah-
tumiseen, kätevyyteen ja heit-
totaitoon. Tässäkin voisi olla
kaksi eri lajia, pituuskilpailu
ja leijumiskilpailu. Tällainen
asia lisäisi kilpailun hauskuut-
ta katsojien kannalta.
Jos ideani etenevät, kon-
sultoin mielelläni. Kaikki kil-
pailutoiminta tarvitsee tarkat
säännöt.
Ideakasta ja mukavaa lop-
pukesää kaikille lukijoille!
Olli Järvikoski
Pro Virttaankangas
Ei ymmärrä valtakansa,
joka hävittää arvojansa.
Rakastamme pohjasi vettä
ja kaunista Myllylähdettä.
Aarrekätkö hongikon alla,
kirkas kristalli satamalla,
on tullut taivaanmanna,
emme saasteilla pilata anna!
Jorma ja Heikki yhteistyössä
suunnitelleet pimeyden yössä:
jätevedetPirkan,joenelohopeat,
sisuksiisi syöttävät he, kopeat?
Takuita, monttuja laatimalla
Turun seutuun budjettihalla!
Kunpa oikeuden päivä koittaisi,
ja aito pohjavetesi voittaisi,
oi pro Virttaa, pro Virttaa,
eihänTurkutekovettänsävinttaa!
Kangas, suuri rakkautemme,
sinun puolestas taistelemme!!
Timo Kouttu
Naarassaareen
nakupäivät!
Alueviestin pääkirjoitukses-
sa oli aiheena kesätapahtu-
mien kesäväsymys." Ihan ai-
heellinen huomio.
Käskettiin soittamaan
mahdollisesti uudesta ideas-
ta toimitukseen." Mutta kai-
pa se näin sähköpotillakin
sopii?
Ehdotukseni olisi Naa-
rassaaren Nakupäivä!
Naarassaari on Huittisis-
sa Kokemäjoessa oleva saa-
ri, johon nykyisin on jo silta
Karhiniemen puolelta." Saa-
ressa on yksi vakituinen asu-
kas ja lukuisia kesäasukkaita.
En tiedä ketä ideaani pys-
tyisi “jalostamaan” toteu-
tukseen asti ja miten saaren
asukkaat asiaan suhtautui-
sivat.
Lisäongelma saattaisi
muodostua siitä, kuka Na-
kupäivän avaisi." Mutta jos
idean joku jalostaa ja hom-
ma on avaajasta kiinni voin
minäkin uhrautua ja luvata
sen tekemään." Tässä tapa-
uksessa Nakupäivä on aut-
tamattomasti useita vuosia
myöhässä."
Kesäterveisin
Jukka Kivimäki
Huittisten
kaupunginvaltuuston
1. varapuheenjohtaja.
ja aktiivinen
Alueviestin lukija.
Ilmaise mielipiteesi!
Lähetä postiatoimitus@alueviesti.fitai
PL 101, 38201 Sastamala
Vähähelteinen ja
viileähkö heinäkuu
lähes koko maassa
Heinäkuu oli suurimmassa
osassa maata hieman tavan-
omaista viileämpi. Helleraja
ylittyi vain kuutena päivänä,
ja paikoin maan pohjoisosas-
sa jäätiin helteettä.
Länsirannikolla ja Lapis-
sa satoi selvästi keskimääräis-
tä niukemmin, kun taas idäs-
sä ja Oulun läänissä vettä ker-
tyi runsaasti.
Ilmatieteen laitoksen mu-
kaan heinäkuu oli säältään
hyvin vaihteleva. Kuukauden
korkein lämpötila 29,3 astet-
ta mitattiin Hangon Tvärmin-
nessä 2. päivänä.
Helteiden jälkeen sää viile-
ni kuitenkin nopeasti, ja kuu-
kauden alin lämpötila -1,2 as-
tetta mitattiin Ylivieskassa 6.
päivänä. Hallaa esiintyi tuol-
loin paikoin etelässäkin.
Kolein päivä oli 5. heinä-
kuuta, jolloin Hangon Russa-
rössä mitattu 17,4 astetta oli
ylin lämpötila koko maassa.
Lapissa jäätiin
paikoin helteettä
Hellepäiviä oli heinäkuus-
sa tavanomaista vähemmän.
Monin paikoin maan pohjois-
osassa hellepäiviä ei ollut lain-
kaan.
Ilmatieteen laitoksen ti-
lastojen mukaan heinäkuun
keskilämpötilat jäivät jonkin
verran tavanomaista alem-
miksi.
Keskilämpötila oli maan
etelä- ja keskiosassa sekä Pe-
rämeren rannikolla 15…17
astetta ja Suomenselän alu-
eella sekä Oulun läänissä ja
Etelä-Lapissa 13…15 astet-
ta. Keski- ja Pohjois-Lapis-
sa keskilämpötila jäi alle 13
asteen.
Maan pohjoisosassa oli
paikoin jopa yli asteen tavan-
omaista kylmempää.
Keskilämpötila oli hie-
man tavanomaista korkeam-
pi ainoastaan monin paikoin
maan eteläosassa ja paikoin
Savossa.
Vuorokautiset
sademäärät suuria
Sateisinta oli maan itäisim-
mässä osassa sekä Oulun lää-
nissä, jossa kuukauden sade-
määrä kohosi selvästi tavan-
omaista suuremmaksi.
Itärajalla satoi paikoin yli
140 millimetriä. Toisaalta län-
sirannikolla ja Lapissa satoi
selvästi keskimääräistä vä-
hemmän.
Kuukauden suurin sade-
määrä mitattiin Kuusamon
Toranginahossa ja Pudasjär-
ven lentokentällä, joissa sa-
detta kertyi 30. päivään men-
nessä 147 millimetriä.
Myös suuria vuorokautisia
sademääriä mitattiin useilla
asemilla.
Eniten, 70 millimetriä, vuo-
rokauden aikana satoi 8. päi-
vänä Utössä. Lisäksi useilla
asemilla maan lounaisimmas-
sa ja itäisimmässä osassa mi-
tattiin yli 40 millin vuorokau-
sisateita.
Heinäkuussa paikannettiin
Suomen maa-alueilla noin 20
000 maasalamaa.
Määrä on vain kolmasosa
jakson 1960–2008 keskimää-
räisestä heinäkuun salama-
määrästä.
Ukkoset painottuivat hei-
näkuussa lähinnä Etelä-Lap-
piin, Pohjois-Pohjanmaalle
sekä Pohjois-Karjalaan. Maan
eteläosissa ukkoset jäivät hy-
vin vähäisiksi. Heinäkuus-
sa eniten salamoi 16. päivänä,
jolloin paikannettiin 5200 sa-
lamaa.