14
Keskiviikko lokakuun 7. 2009
FL Janne Ska!ari:
Englannin kieleen
lainoja viikingeiltä
800 vuotta sitten
Väitöksiä
Nykyenglannin sanotaan
vaikuttavan moniin maail-
man kieliin kielteisesti, mut-
ta usein unohdetaan englan-
ninkin sanaston olevan se-
koitus eri kielten vaikutteita.
Englannin kielen sanasto ko-
ki suuria muutoksia 1100-lu-
vulta alkaen.
Janne Ska#arin väitöskir-
ja käsittelee aikakautta, jolloin
muiden kielten voimakas vai-
kutus englantiin oli alkamassa,
ja osoittaa, kuinka laajasti vii-
kinkien ja normannien kielis-
tä lainattuja sanoja käytettiin
jo 1200-luvun alun englan-
ninkielisissä teksteissä.
Kyseessä on ensimmäinen
laajaan tekstiaineistoon poh-
jautuva kielihistoriallinen tut-
kimus, jossa tarkastellaan yh-
denmukaisinmenetelmin kah-
den eri kielen vaikutusta var-
haiskeskienglantiin (n. 1150
- 1250): Britanniassakin vai-
kuttaneiden viikinkien kielen
ja näiden jälkeen saapuneiden
normannivalloittajien ranskan.
Skandinaaviset
lainasanat kotiutuivat
päämurteisiin
Varhaiskeskienglantilaista teks-
tiaineistoa on olemassa varsin
vähän, minkä vuoksi aikakausi
on yleensä jäänyt tutkimuksissa
myöhäisemmän keskienglan-
nin varjoon. Varhaiskeskieng-
lantilaisissa teksteissä ei myös-
kään ole yhtä paljon merkkejä
sanaston muuttumisesta kuin
keskiajan lopun kirjallisuudes-
sa. Aikakauden vähättely on
osoittautunut turhaksi, koska
tutkitussa noin sadan tuhannen
sanan mittaisessa tekstiaineis-
tossa esiintyy jo 500 eri laina-
sanaa yhteensä lähes 2000 ker-
taa. Edeltävän kauden eli mui-
naisenglannin teksteissä lainoja
on erittäin vähän.
Tutkimus osoittaa skandi-
naavisten lainasanojen levin-
neen 1200-luvun puoliväliin
mennessä huomattavan laa-
jalle englannin päämurteisiin.
Ranskan vaikutus puolestaan
näkyy lainasanojen määrän
varsin tasaisena kasvuna koko
sadan vuoden kaudella. Rans-
kalaisten lainojen kokonais-
määrä aineistossa on jo skan-
dinaavilainoja suurempi.
Englannin kieleen selvästi
kotiutuneita sanoja on kuiten-
kin enemmän skandinaavilai-
nojen joukossa. Syynä ovat kie-
likontaktin pituus, kielten lähei-
nen sukulaisuus sekä englanti-
laisten ja viikinkien suhteellinen
sosiaalinen tasa-arvoisuus vii-
kinkiajan Englannissa.
Yläluokkaisempien norman-
nien kielellinen vaikutus on eri-
laista: esimerkiksi uskonnollista
lainasanastoa on enemmän, ja
pääasiassa on lainattu substan-
tiiveja eli helpoimmin lainautu-
vaa sanaluokkaa.
Filoso"an lisensiaatti Jan-
ne Ska#arin väitöskirja ”Stu-
dies in Early Middle English
Loanwords: Norse and French
In$uences” (Varhaiskeskieng-
lannin lainasanat: skandinaa-
visia ja ranskalaisia vaikuttei-
ta) esitettiin julkisesti tarkas-
tettavaksi Turun yliopistossa
viime perjantaina 2. lokakuu-
ta. Virallisena vastaväittäjänä
toimii professori Juliette Dor
Liègen yliopistosta Belgiasta
ja kustoksena professori Ris-
to Hiltunen.
Janne Ska#ari on syntynyt
1968 Kokemäellä ja kirjoitta-
nut ylioppilaaksi 1987 Koke-
mäen lukiosta. Hän on val-
mistunut "loso"an maisteriksi
1995 ja "loso"an lisensiaatiksi
2000 Turun yliopistosta. Hän
toimii lehtorina Turun yliopis-
tossa. Väitös kuuluu englanti-
laisen "lologian alaan.
Pakarinen tutki
puolijohteiden
pintaa atomitasolla
Vuoden 2000 fysiikan Nobe-
lilla palkitut Zhores Alferov ja
Herbert Kroemer loivat perus-
tan optoelektroniikan ohut-
kalvorakenteille 60-luvulla.
Heidän työtään hyödynne-
tään nyt monissa elektronii-
kan ja optoelektroniikan kom-
ponenteissa, joita valmistetaan
muun muassa Tampereen tek-
nillisen yliopiston Optoelekt-
roniikan tutkimuskeskukses-
sa molekyylisuihkuepitaksi-
menetelmällä (MBE).
-Ohutkalvoista valmistettui-
hin heteroliitoksiin perustuvat
kvanttikaivot ovat puolijohde-
laserin sydän. Usein kuitenkin
unohdetaan, että MBE-mene-
telmä tarjoaa vertaansa vail-
la olevat mahdollisuudet ma-
teriaalitutkijoille myös muilla
kuin optoelektroniikan aloilla,
toteaa Optoelektroniikan tutki-
muskeskuksessa väitöskirjansa
tehnyt "loso"anmaisteri Janne
Pakarinen.
Puolijohteiden uloimmat
atomikerrokset järjestyvät ai-
na siten, että pinnan koko-
naisenergia saavuttaa mini-
min. Pakarisen väitöskirjas-
sa pintojen fysiikkaa tutkittiin
höyrystämällä galliumarseni-
di- ja indiumfos"dipinnoille
vismuttia ja selvitettiin kasva-
tusparametrien vaikutus pin-
nan atomirakenteeseen.
-Oli palkitsevaa havaita, et-
tä tarkoin optimoidulla kasva-
tuksella voitiin merkittävästi
parantaa kerrosrakenteen fysi-
kaalisia ominaisuuksia, tiivis-
tää kiinteiden pintojen tutki-
jana uransa Turun yliopistos-
sa aloittanut Pakarinen.
Väitöstyön toisessa osas-
sa todistetaan, että seostamal-
la beryllium-atomeja kompo-
nenttien kvanttikaivoihin tai
-pisteisiin, kerrosrakenteet
stabiloituvat.
-Löysimme uutta tietoa
MBE-kasvatuksessa synty-
neistä kidevirheistä. Beryl-
lium passivoi virheet tehok-
kaasti kasvatuksen jälkeisessä
lämpökäsittelyssä.
Tutkimuksen tulokset on
julkaistu kansainvälisissä
huipputason tiedelehdissä.
FM Janne Pakarisen väitös-
kirja ”Studies of III-V Semi-
conductors: From Surface Re-
constructions to Quantum
Nanostructures” (”III-V puoli-
johdetutkimuksia pintarekonst-
ruktioista nanometrien kvantti-
rakenteisiin”) tarkastettiinTam-
pereen teknillisen yliopiston
luonnontieteiden ja ympäris-
tötekniikan tiedekunnassa per-
jantaina 25. syyskuuta.
Vastaväittäjänä on professo-
ri Erkki Lähderanta (Lappeen-
rannan teknillinen yliopisto).
Tilaisuutta valvoi professori
Markus Pessa Optoelektronii-
kan tutkimuskeskuksesta.
Pakarinen (27) on kotoi-
sin Sastamalasta ja työskente-
lee tutkijana VTT:n ydinvoi-
malaitoskomponenttien tut-
kimusryhmässä.
Säkylässä on syntynyt uusi puhallinorkesteri:
Tuulimyllyn Piiparit
koostuu pikkusoittajista
Marianna Langenoja
Säkyläläinen Veeti Saarinen
on yksi tänä syksynä puhal-
linsoiton aloittaneista. 8-vuo-
tias Veeti on aina rakasta-
nut musiikkia. Vaikka poika
kuunteleekin lähinnä rokkia,
hän aloitti trumpetin soiton
aikalailla hetken mielijohtees-
ta. –Kyllä tämä on kivaa ollut,
poika toteaa. Hän ei osaa vie-
lä soittaa kunnolla yhtäkään
kappaletta kokonaan, mutta
yritystä on kovasti. –Olen ol-
lut varmaan neljällä tai kuu-
della soittotunnilla, hän ker-
too.
Veetillä on lähes heti yksi-
tyistunnin jälkeen orkesteri-
harjoitukset tuoreen Tuulimyl-
lyn Piipareiden riveissä. Piipa-
rit ovat Tullimyllyn Puhaltajien
ja Huittisten musiikkiopiston
yhteistyönä työstämä alkeis-
orkesteri, jossa opetellaan or-
kesterisoiton perusteita. Vä-
hitellen Piipareista on tarkoi-
tus muovata nuorisopuhallin-
orkesteri, josta he joskus ehkä
pääsevät Tuulimyllyn Puhal-
tajiksi. –Emme vielä tässä vai-
heessa harjoittele mitään ko-
vin vaativaa. Yritämme lähin-
nä saada samaan aikaan saman
äänen. Se on jo paljon, soiton-
opettajana toimiva Petri Vaini-
otalo sanoo. Hänen mukaansa
suurin osa orkesterin puhalta-
jista on vasta aloittanut harras-
tuksensa. –Keski-ikä on sellai-
nen 9-vuotta. Se on ihanteelli-
nen ikä lapselle aloittaa harras-
tus. Silloin lapsen on helppo
oppia asioita, Vainiotalo tietää.
Ensiesiintyminen
sunnuntaina
Tänä syksynä perustetun pik-
kukansalaisista koostuvan or-
kesterin on tarkoitus esiintyä
ensimmäistä kertaa jo tämän
viikon sunnuntaina Tuulimyl-
lyn Puhaltajien Tangoa ja tai-
kaa –konsertin aluksi. Vaik-
ka lapsilla ei ole vielä montaa
soittotuntia takanaan, Vaino-
talon mukaan salaisuus onkin
helpoissa kappaleissa. –Suo-
messa on paljon kappaleita
aloitteleville harrastajille. Ne
ovat aika helppoja soittaa.
Sen kyllä huomaa, sillä pa-
rinkymmenen lapsen orkeste-
rista vain muutamaa jännittää
tuleva esiintyminen.
Äitikin on innostunut
Eurasta Säkylässä soittotun-
neilla käyvät 10-vuotias Alina
Poikselkä ja 11-vuotias Milla
Mäenpää soittavat harrastuk-
sekseen oboeta. He ihastuivat
soittimeen kesällä musiikkilei-
rillä. –Meillä kävi myös kou-
lussa Tuulimyllyn Puhalta-
jat esittelemässä eri soittimia.
Innostuin heti oboesta, enkä
enää missään nimessä vaih-
taisi soitinta, Milla tokaisee.
Millan mielestä orkesterissa
on mukavampaa soittaa, sil-
lä ympärillä on kavereita. Yk-
sin soittaminen ei ole lähes-
kään niin mukavaa. Alina sen
sijaan ei osaa sanoa kumpi on
hauskempaa, ryhmässä vai yk-
sin soittaminen.
Tytöt ovat molemmat saa-
neet rytmin vereensä, sillä
heidän äitinsä ovat aikoinaan
soittanet jotakin soitinta. Mil-
lan äiti käy vieläkin kuorossa
ja soittelee silloin tällöin pia-
noa.
–Hän kannustaa minua jat-
kamaan tätä harrastusta. Hän
on tosi innostunut, Milla ker-
too.
Milla Mäenpää tarkkailee miten kaveri Alina Poikselkä soittaa oboeta.
Molemmat tytöt ovat ihastuneet puhallinmusiikkiin yksityistuntien ja
orkesteriharrastuksen myötä.
Tuulimyllyn Piiparit –puhallinorkesteriin kuuluu monenlaisia soitti-
mia. Lapset ovat valinneet soittimikseen muun muassa klarinetteja,
trumpetteja, poikkihuiluja, käyrätorvia ja taitaa joukosta löytyä myös
yksi tuuba ja rummutkin.
Huittisten kirjasto yhtenä mukaan
Satakirjastot-järjestelmään
Hannu Virtanen
Satakunnan kirjastojen tieto-
kantojen yhdistäminen aihe-
uttaa käyttökatkoksia kuluvan
syksynä. Mukaan tulevista kir-
jastoista ei voi kolmeen viik-
koon lainata, lainoja ei voi uu-
sia eikä tehdä varauksia.
Kirjastotoimenjohtaja Mar-
jut Tiisalan mukaan Huittisten
kaupunginkirjaston palveluis-
sa on muutoksia 2.-22. mar-
raskuuta. Tänä aikana Huit-
tisten pääkirjaston ja Vam-
pulan kirjaston lainausosastot
ovat suljettuna eikä kirjastoau-
to liikennöi. Aineistorekisteri
internetissä on poissa käytös-
tä koko marraskuun ajan.
Tänä aikana kirjastoissa ei
voi lainata, uusia eikä vara-
ta aineistoa. Toisaalta lainois-
ta ei myöskään kerry myöhäs-
tymismaksuja. Lainoja voi pa-
lauttaa, mutta ne käsitellään
vasta 23. marraskuuta. Kirjas-
tossa voi kuitenkin lukea leh-
tiä, käyttää internet-työasemia
ja tutustua näyttelyihin.
Lainauksen ollessa suljet-
tu pääkirjaston lukusali, Her-
manni-sali ja tutkijanhuone
ovat avoinna
maanantaista perjantaihin
kello 10-18 ja lauantaisin kel-
lo 10-15. Vampulan kirjaston
lehtiosasto on avoinna tiistai-
sin ja torstaisin kello 12-15.
Henkilökunnan koulutuk-
sen vuoksi Huittisten ja Vam-
pulan kirjastojen kaikki osas-
tot ovat suljettuja
perjantaina 13. marraskuu-
ta ja tiistaina 17. marraskuuta.
Asiakkaita suositellaan lai-
naamaan aineistoa 30. loka-
kuuta mennessä niin paljon,
että sitä riittää useammaksi
viikoksi. Lainaukset kannat-
ta myös uusia ennen tuohon
päivämäärään mennessä. Pa-
lautukset on hyvä tehdä aikai-
sintaan marraskuun viimeisel-
lä viikolla.
Mukana 19 kuntaa
Satakunnan kuntien kirjasto-
jen aineisto- ja asiakastieto-
kannat yhdistetään Satakir-
jastot-yhteisjärjestelmäksi, jo-
ka on täydessä käytössä jo jou-
lukuussa.
Yhteisjärjestelmään liittyy
19 kuntaa: Eura, Harjaval-
ta, Honkajoki, Huittinen, Jä-
mijärvi, Kankaanpää, Karvia,
Kiikoinen, Kokemäki, Lavia,
Luvia, Merikarvia, Nakkila,
Noormarkku, Pomarkku, Po-
ri, Rauma, Siikainen ja Ulvi-
la. Satakunnan kirjastoista
toistaiseksi ulkopuolelle jää-
vät vain Eurajoki, Köyliö ja
Säkylä.
Yhteisjärjestelmässä kirjas-
ton asiakkaille on tarjolla yh-
den kirjaston kokoelmien si-
jasta koko maakunnan kirjas-
tojen aineisto. Asuinkuntan-
sa ulkopuolella työssä käyvät,
opiskelevat, ostoksia teke-
vät tai muuten asioivat voivat
käyttää aina sitä kirjastoa Sa-
takunnassa, missä kulloinkin
liikkuvat.
Lainat voi myös palauttaa
mihin tahansa yhteisjärjestel-
män kirjastoon.
Satakirjastojen aineistotie-
tokannasta näkee samalla ker-
taa kaikkien 19 kunnan kirjas-
tojen kokoelmat ja niiden saa-
tavuustiedot.
Asiakas voi tilata halu-
amansa aineiston mistä ta-
hansa yhteisjärjestelmän kir-
jastosta siihen kirjastoon, jos-
sa haluaa asioida. Aineisto
kuljetetaan kirjastosta toiseen
asiakkaan käyttöön.
Yhteisjärjestelmän myö-
tä otetaan käyttöön yhteinen
kirjastokortti.
Asiakkaiden nykyiset kir-
jastokortit pysyvät voimassa
ja niitä voidaan käyttää kai-
kissa kirjastoissa.
Myöhästymismaksut ja
muut maksut ovat kuntakoh-
taisia.
Maksut määräytyvät ai-
na sen kunnan sääntöjen mu-
kaan, mistä aineisto on lainat-
tu.
Kirjastotoimenjohtaja Marjut Tiisala kutsuu kirjastoon lukemaan, vaikka kirjastosta
ei lainatakaan aineistoa 2.-22. marraskuuta. Lukusali on tänäkin aikana auki.
Satakirjastot
numeroina
•
49 toimipistettä
•
65%000 aukiolotuntia
•
4,5 miljoonaa lainaa
•
95%000 lainaajaa
•
2 miljoonaa kirjastokäyntiä
•
miljoona verkkokäyntiä
•
2 miljoonaa kirjaa,
•
5%000 lehtivuosikertaa
1...,4,5,6,7,8,9,10,11,12,13 15,16,17,18,19,20,21,22,23,24,...32