Page 22 - Alueviesti_43

22

Keskiviikko lokakuun 21. 2009

Koti Asuminen

Tulevaisuuden

puulämmitys

S

uomessa on hieno tuli-

sijaperinne, maailman

parhaita. Koska meil-

lä on ollut päätyyppinä muu-

rattu, varaava tulisija, on pa-

laminen voinut tapahtua pa-

lotapahtuman kannalta sopi-

valla nopeudella. Ja lämmön

siirtyminen asuntoon tapah-

tuu yhtä lailla parhaalla nope-

udella asukkaan kannalta.

Muuratun tulisijan rakenne

on myös kehittynyt vuosisato-

jen kuluessa kestäväksi ja kus-

tannuksiltaan edulliseksi. Suo-

malainen uuninmuurari on ai-

na osannut käyttää erinomai-

sesti muurauksen tarjoamia

mahdollisuuksia.

Tiilen lämmönjohtokyky

on sopivan hidas, jotta läm-

mön siirtyminen asuntoon

on tasaista. Tiili on tarpeeksi

painava, jotta varauskyky saa-

daan riittäväksi.

Tulisijamuurari osaa vali-

ta käyttöönsä parhaat tiilet ja

sopivat laastit. Nämä muura-

rin perinteiset taidot ovat tä-

näänkin tarpeen.

Aikaisemmin tärkein pa-

lamista säätelevä vaatimus

oli taloudellisuus, tulisija piti

lämmittää pienellä puumää-

rällä. Päästöjä ei mitattu eikä

sopivia mittauslaitteita ollut.

Ympäristövaatimuksia ei esi-

tetty, tärkein oli tuhkan lop-

pukäyttö puutarhassa.

Nyt on toisin, päästöjä mi-

tataan ja mittausmenetelmät

ovat huippuluokkaa. Puu-

lämmityksen on sopeudutta-

va uusiin vaatimuksiin, muu-

ta mahdollisuutta ei ole.

Muurattu tulisija

seuraa aikaansa

Varaavalle tulisijalle eivät uu-

det määräykset ole este. Vanha

periaate, kuiva puu poltetaan

optiminopeudella palamisen

kannalta ja lämpö siirretään

asuntoon asukkaan tarpeitten

mukaan, toimii edelleen erin-

omaisesti. Tutkimuksen myö-

tä päästöt on saatu hallintaan

muuttamatta muuratun tulisi-

jan perusrakennetta ja muu-

ratun tulisijan päästöt alitta-

vat suunnitteilla olevat pääs-

tönormit.

Kuin kaupan päälle tulee

erinomainen sisäilma. Varaa-

van tulisijan lämpösäteily ei

kuumenna ilmaa, vaan läm-

mittää kiinteät esineet ja ulko-

seinät. Ilman liike on vähäistä,

hiukkaset eivät leiju ilmassa.

Huoneilma ei myöskään ole

liian kuivaa. Ionitasapaino on

kuten luonnossa.

Tulisija on kookas ja

hyvin lämpöä varastoiva

Uusimmat tulisijat on kehi-

tetty hitaiksi, niiden tuottama

lämpö on tasaista vuorokau-

den ympäri. Niiden varausky-

kyä on kasvatettu, joten läm-

mitystyö vähenee. Niitä tar-

vitsee lämmittää vain kolmes-

ti viikossa.

Asunnon pohjaratkaisut

ovat samanaikaisesti avautu-

neet. Nykyään ei enää tarvitse

sijoittaa tulisijaa joka huonee-

seen, vaan lämpö leviää yhdes-

tä tai kahdesta pisteestä koko

asuntoon. Toinen kehityksen

tuoma tekijä on parantunut

eristystaso, tulisijan pintaläm-

pötilaa on laskettu vastaamaan

nykyistä tarvetta.

Yhteenvetona voidaan to-

deta, että huomisen tulisija si-

jaitsee keskeisesti asunnossa

parinsa, varaavan savupiipun

vieressä. Tulisija on kookas ja

hyvin lämpöä varastoiva. Se

on osa rakennusta ja sen jär-

jestelmiä, ei koristehuoneka-

lu. Polttopuun varastoinnista

on huolehdittu. Tulisijaa läm-

mitetään harvoin, korkein-

taan joka toinen päivä. Siinä

on kohtuullinen pintalämpö-

tila. Siksi se parantaa asunnon

sisäilman laatua merkittävästi.

Vanha kunnon muurattu tuli-

sija seuraa aikaansa.

Muurarimestari Petri Pakarisen muuraama takka-leivinuuni.

Perusteita valinnan tekemiseen

Mikä lämmitysjärjestelmä?

R

akentajan valittavana

on useita lämmitysjär-

jestelmiä, joissa kaikis-

sa on hyvät ja huonot puolet.

Yhtä ja ainoaa kaikkiin tapa-

uksiin soveltuvaa lämmitys-

järjestelmää ei markkinoil-

la ole, sillä valintaan vaikutta-

vat monet tekijät.Koska ei ole

yhtä oikeaa lämmitysjärjes-

telmävaihtoehtoa, pientalon

rakennuttaja joutuu sovitta-

maan yhteen omat ajatuksen-

sa, taloudelliset lähtökohdat,

rakennuspaikan ja rakennuk-

sen suomat mahdollisuudet ja

lämmitysjärjestelmän ominai-

suudet.

Kaikilla tarjolla olevilla

lämmitysratkaisuilla voidaan

hyvällä suunnittelulla toteut-

taa käyttövarma ja hyvin toi-

miva lämmitysjärjestelmä.

Lämmitysjärjestelmän valin-

nassa kannattaa hyödyntää

LVI- ja sähkösuunnittelijan

ammattitaitoa.

Talo ja sen asukkaat

Talon koolla ja energiantar-

peella on vaikutusta lämmitys-

järjestelmän valintaan. Suu-

reen taloon kannattaa yleensä

hankkia kalliimpi järjestelmä,

joka hyödyntää edullisempaa

energiaa.

Rakennuspaikka

Rakennuspaikalla on joissakin

tapauksissa vaikutusta siihen

mitä järjestelmiä on valittava-

na. Kaukolämpö ja maakaa-

sulämmitys ovat mahdollisia

vain jos rakennus tulee kau-

kolämpö- tai maakaasuverkon

lähelle. Maalämpöpumppua

harkittaessa on varmistetta-

va sopiiko maaperä sen vaati-

malle vaakaputkistolle tai on-

ko pohjakallio riittävän lähellä

maanpintaa porakaivoa ajatel-

len. Puulämmitys on yleisem-

pi haja-asutusalueilla, missä

puun hankkiminen ja varas-

tointi on helpompaa kuin taa-

jamissa.

Ympäristövaikutukset

Lämmitys aiheuttaa suurim-

man ympäristökuormituk-

sen rakennuksen elinkaaren

aikana. Kuormitusta voidaan

pienentää rakentamalla vä-

hän lämmitysenergiaa tarvit-

seva talo ja valitsemalla ener-

giamuoto, josta aiheutuu vä-

hän päästöjä. Ihanneratkaisu

on rakentaa matala- tai pas-

siivienergiatalo ja hyödyntää

siinä uusiutuvaa energiaa, ku-

ten puuta, aurinkoenergiaa ja

maalämpöä.

Taloudellisuus

Lämmityksen aiheuttamat kus-

tannukset koostuvat lämmi-

tysjärjestelmän investointikus-

tannuksista ja käyttökustan-

nuksista. Markkinoilla olevien

lämmitysjärjestelmien koko-

naiskustannukset ovat melko

lähellä toisiaan. Yleensä järjes-

telmissä, joissa hankintahinta

on korkea, voidaan hyödyntää

edullisempaa lämmitysenergi-

an lähdettä. Vastaavasti han-

kintahinnaltaan edullisen jär-

jestelmän kokonaiskustannuk-

sia kasvattaa yleensä kalliimpi

energian hinta. Lämmitysjär-

jestelmän valinnassa kannat-

taa ajatella koko rakennuksen

elinkaarta ja energian hintojen

muuttumista tulevina vuosina.

(Lähde: Motiva Oy)

Page 22 - Alueviesti_43_2009