Page 24 - Alueviesti_43_2009
Basic HTML Version
24
Keskiviikko lokakuun 21. 2009
Koti Asuminen
Nuutajärven lasitehtaalla
on vilkas historia
Kati Suontausta
L
asinpuhallus on aina
ollut erittäin fyysistä,
kertoo Nuutajärven la-
sitehtaan myymäläpäällikkö
Kirsi Tiltti esitellessään erilai-
sia puhalluspillejä Nuutajär-
ven lasikylässä. Puhallus on
perinteinen käsityö. Myös ik-
kunalasit tehtiin aluksi puhal-
tamalla, mutta tekniikan ke-
hittyessä lasien teko koneel-
listui.
Nuutajärvellä kuiten-
kin tehdään suurin osa työs-
tä käsityönä ja jokainen tuo-
te tarkistetaan erikseen ennen
myyntiä. Ennen kaasu-uunien
keksimistä lasi sulatettiin puu-
uuneissa ja koska tehtaatkin
olivat useimmiten puisia, oli
tulipalojen vaarakin suurem-
pi kuin tänä päivänä.
Metsien avulla
tunnetuksi lasitehtaaksi
Nuutajärven Lasitehdas sai al-
kunsa vuonna 1793,
kun kuningas pal-
kitsi sotilaita ar-
vokkaasta työstä ja
Jacob Wilhelm De-
pont sai palkinnok-
si maata Urjalasta. Depont
oli Somerolaisen lasitehtaan
omistajan poika. Urjalan suu-
rien metsien avulla Depont
päätti seurata isänsä jalan-
jälkiä ja perustaa lasitehtaan
Nuutajärvelle. Kumppanik-
seen Jacob Wilhelm Depont
pyysi Honkolan kartanon
omistajaa Harald Furuhjel-
miä. 50 vuoden ajan Nuuta-
järvellä valmistettiin vain lasi-
pulloja, ikkunalasia ja muita
lasipurkkeja.
Nuutajärven
lasitehdas
eurooppalaistuu
Vuonna 1850 Aadolf
Törngren sai lasiteh-
taan omistukseensa.
Omistaessaan lasi-
tehtaan Törngren ke-
hitti sen toimintaa ja
ryhtyi valmistamaan
viinilaseja. Törngren
teki matkoja
ympäri
E u -
rooppaa, jotta hän sai Nuuta-
järveä kansainvälisesti tunne-
tuksi. Euroopan matkoilla hän
palkkasi lasitaiteilijoita työs-
kentelemään Nuutajärven lasi-
tehtaalle. Työntekijöitä hän sai
monista maista kuten Saksasta,
Ranskasta ja Belgiasta. Työnte-
kijät halusivat myös oman olut-
panimon eli prykärin olutkult-
tuurinsa takia, ja tänä päivänä
tämä prykäri toimii lasitehtaan
museona.
Oiva Toikan lasilinnut ovat Nuutajärven lasitehtaan
myymäläpäällikkö Kirsi Tiltin mukaan myös keräilijöi-
den suosiossa.
Lasinpuhaltajat Tarja Järvi ja Rauno Saarinen laittavat Tirri-linnun päätä paikoilleen.
Oiva Toikka on suunnitellut jo yli 300 lasilintua.
Omistaja vaihtuu
Kesäkuussa vuonna 1950 Nuu-
tajärven lasitehdas syttyi pala-
maan ja paloi lähes kokonaan,
mutta silloisella omistajalla ei
ollut varaa aloittaa lasitehtaan
toimintaa alusta tai edes pa-
lauttaa toimintaa ennalleen.
Palon jälkeen Wärtsilä Yhty-
mä Oy osti Nuutajärven lasi-
tehtaan. Omistuksen vaihdon
jälkeen tunnettu keramiikka-
ja lasimuotoilija Kaj Franck
sai työkomennuksen Nuuta-
järvelle. Hän suunnitteli myös
Arabian ja Artekin tuotteita.
Tunnetuimpia Kaj Franckin
suunnittelemia tuotteita ovat
Kartio-lasit ja Teema-astias-
to. Saavuttuaan Nuutajärvel-
le Franck toi mukanaan muita
suuria lasisuunnittelijoita, ku-
ten lasilinnuista tunnetun Oi-
va Toikan. Nuutajärven lasiteh-
taan omistaa tänä päivänä Iitta-
la Group Oy Ab.
Oiva Toikan linnut
ovat tuttuja jo monen
vuoden takaa
Lasilinnuista ja vuosi-
kuutioista tunnettu Oi-
va Toikka sai ensim-
mäisen lasilintunsa
tuotantoon vuon-
na 1972, joka sai
nimen Sieppo.
Toikka on
suunnitellut jo
yli 300 lintua.
Linnut Toikka
suunnittelee
lasinpuhalta-
jien kanssa,
jotta hän saa
niistä sellai-
sia kuin itse
haluaa.
Lasilinnut
tehdään ko-
konaan käsi-
työnä ja jokai-
nen lintu tarkistetaan erik-
seen, jotta niistä ei löytyisi sä-
röjä tai värivirheitä.
Pienen punaisen Tirri- lin-
nun puhaltamisessa menee
noin 10 minuuttia ja valko-
poskihanhen teossa puoli tun-
tia, mutta kuuman lasin jääh-
dyttämiseen menee aina oma
aikansa.
Toikan lintuja ostavat yksi-
tyisten ihmisten lisäksi myös
monet !keräilijät, sisustajat ja
taidesijoittajat. !
- Lasilinnut ovat myös hy-
viä lahjoja vaikka hääpareille,
ehdottaa Kirsi Tiltti.
”
Lasinpuhallus
on aina ollut
erittäin
fyysistä.
”
Pienen
punaisen
Tirri- linnun
puhaltamisessa
menee noin
10 minuuttia
ja valkoposki-
hanhen
teossa puoli
tuntia, mutta
kuuman lasin
jäähtymiseen
menee aina
oma aikansa.
Lämmittävä
Patteri-ikkuna
omakotirakentajille
A
mmattirakentami-
sesta tuttu lämmit-
tävä lasi on tuotu
rautakauppamyyntiin ik-
kunana, joten niitä saa nyt
yhtä vaivattomasti kuin ta-
vallisia ikkunoita. Patteri-
ikkuna mahdollistaa alas
lattiaan ulottuvat suuret
maisemaikkunapinnat, joi-
den eteen ei tarvitse asen-
taa näkymää pilaavaa pat-
teria.
Niin uudis- kuin kor-
jausrakentamiseenkin so-
veltuvan Patteri-ikkunan
lämmöneristävyys on erit-
täin hyvä. Se lämmittää ti-
laa nopeasti ja on siksi jär-
kevä valinta vaikkapa pe-
ruslämmöllä pidettäviin
loma-asuntoihin.
Rautakaupoissa myy-
tävää Patteri-ikkunaa val-
mistaa esimerkiksi koti-
mainen Hatrick Oy.
Julkisissa kohteissa läm-
mittäviä laseja on pitkään
suosittu paitsi arkkitehto-
nisista syistä, myös koska
niiden avulla maisema saa-
daan välittymään sisätiloi-
hin mahdollisimman es-
teettä. Myös omakotitalois-
sa lattiasta kattoon ulottu-
villa ikkunaratkaisuilla
sisustukseen luodaan ava-
ruudentuntua ja valoisuut-
ta. Rajaa sisä- ja ulkotilojen
välillä saadaan väljennet-
tyä tehokkaasti. Lämpimät
lasipinnat ovat viherkasvi-
en kannalta hyvä ratkaisu
ja siksi ne toimivat hyvin
myös erilaisissa viherhuo-
nerakenteissa.
Järkevä ratkaisu
Patteri-ikkunat eivät ole
vain hieno arkkitehtoni-
nen yksityiskohta talos-
sa, lisälämmönlähteenä ne
kasvattavat myös asumis-
mukavuutta ja täydentä-
vät tehokkaasti muita läm-
mitysmuotoja. Patteri-ik-
kunoissa on hyödynnet-
ty uutta teknologiaa, jolla
lämpö ohjataan haluttuun
suuntaan. Näin huoneilma
tuntuu iholla lämpimäl-
tä, vaikka muuta lämmi-
tystä säädettäisiinkin hie-
man tavanomaista mata-
lammaksi.
Suomen vaihtelevien ul-
kolämpötilojen ilmastossa
mahdollisuus sisälämpöti-
lojen säätämiseen nopeasti
ja tarkasti on huomattava
etu. Erityisen hyvin se toi-
mii vapaa-ajan asunnoissa,
joissa Patteri-ikkunaa voi-
daan käyttää peruslämpö-
tilan nopeaan nostamiseen
myös kauko-ohjauksella.
Kosteus ei tiivisty Pat-
teri-ikkunan pintaan, jo-
ten märkätiloissa ikkunala-
sin huurtumisesta ole enää
harmia. Patteri-ikkunoiden
käyttöikä on pitkä ja ne voi-
daan pestä ja huoltaa taval-
listen ikkunoiden tapaan.
Patteri-ikkunat asenne-
taan normaalien ikkunoi-
den tapaan pohjakuviin
merkityille paikoille. Joh-
toa varten porataan reikä
runkoon vastaavalle koh-
dalle. Ikkunat kytkee säh-
köurakoitsija.
Patteri-ikkunaa voi ky-
sellä esimerkiksi Puukes-
kuksista, K-raudoista ja ik-
kunavalmistajilta.
Patteri-ikkuna mahdollistaa alas lattiaan ulottuvat
suuret maisemaikkunapinnat.
”
Lämpimät
lasipinnat
ovat
viherkasvien
kannalta
hyvä ratkaisu
ja siksi ne
toimivat
hyvin myös
erilaisissa
viherhuone-
rakenteissa.
