30
Keskiviikko lokakuun 21. 2009
Kääpiövaltiot on käyty
Jussi Lehtinen
Luettele spontaanisesti Eu-
roopan neljä ns. kääpiövaltio-
ta. Ei se tainnut olla niin help-
poa kuin äkkiä luulisi. Tyr-
vään pojat olivat käyneet jal-
kapallon merkeissä kolmessa
eli San Marinossa, Monacossa
ja Andorrassa. Millainen maa
on se neljäs, siitä pojat päätti-
vät ottaa selvää tämän vuoden
urheilumatkalla. Siispä matka
kohti Liechtensteiniä, mutta
missä se sitten sijaitsee ?
Luulen, että maan sijoitta-
minen tarkalleen Euroopan
karttaan ei myöskään ole ai-
van itsestään selvyys. Autan
asiaa. Maa sijaitsee Sveitsin ja
Itävallan välissä ja sitä on vai-
kea edes huomata, jos katsot
Euroopan karttaa. Eipä ihme,
maan pinta-ala on n. kym-
menesosa Sastamalasta, mut-
ta väkeä silti enemmän eli n.
33.000 tuhatta, joista 80 % on
katolilaisia.
Liechtenstein on
ruhtinaskunta
Valtio on perustettu 1719 ja
se itsenäistyi jo vuonna 1806.
Maalla on värikäs historia, to-
dettakoon mm. se, ettei se ole
joutunut kärsimään sodista,
kuten ei naapuri Sveitsikään.
Maa liittyi YK:n jäseneksi
1990. Huhtikuussa 1995 82 %
kansasta halusi liittyä Euroo-
pan talousalueeseen ja kansa
tahto toteutui saman vuoden
vappupäivänä.
Valtiomuoto on virallises-
ti perustuslaillinen monarkia
ja nykyinen ruhtinas on ni-
meltään Hans Adam II. Hän
on johtanut maata kaksikym-
mentä vuotta eli meneillään
on juhlavuosi. Virallinen kie-
li on saksa ja rahayksikkö on
Sveitsin frangi.
Maassa toimii yksikamari-
nen parlamentti, jossa on 25
kansan valitsemaa edustajaa.
Hallituksessa on pääministe-
rin lisäksi neljä ministeriä ja
puoluekentässä on oikeastaan
vain kaksi puoluetta, edistyk-
sellinen kansanpuolue ja isän-
maallinen liitto. Erikoista on
se, että maan ulkopolitiikkaa
johtaa pääsääntöisesti Sveitsi.
Ruhtinaskunnalla on maail-
malla kahdeksan suurlähetys-
töä, siitä luvusta esim. Pohjois-
maat ovat jääneet paitsi. Rein-
joki virtaa maan lävitse, mutta
esim. järviä ei maassa ole. Suu-
rin osa maaperästä on vuoris-
toa, korkein kohta 2600 met-
rin korkeudella.
Pääkaupunki Vaduzin alu-
eella asuu 2/3 maan asukkais-
ta.
Veroparatiisi
Liechtenstein tunnetaan maa-
ilmalla vauraana vapaan
markkinatalouden maana,
jolla on Sveitsin kanssa tulli-
ja rahaliitto. Em. syistä ehkä
johtuu, että kolmasosa väes-
töstä on ulkomaalaisia. Teolli-
suus tuottaa suurimman osan
bruttokansantuotteesta, mut-
ta maa on myös suosittu tu-
ristikohde. Valitsimme Liech-
tensteinin siksi, että siellä pe-
lattiin Suomen MM-karsinta-
ottelu, missä Suomi sai tyytyä
tasapeliin ja menetti loputkin
mahdollisuudet MM-kisoihin.
Petipaikatkin löytyivät
Matkaa suunnitellessamme
otimme huomioon, että yh-
den lähtijän eli Marilan Harrin
sisko Pia asuu yhdessä mie-
hensä Teuvon kanssa Sveitsis-
sä, joten petipaikat löytyivät
tätä kautta Tuomisten rivitalo-
huoneiston toisesta kerrokses-
ta. Monet tyrvääläiset muista-
vat Teuvon juuri lentopalloon
liittyvistä asioista ja tavallaan
voi sanoa samaa myös Piasta.
Tasa-arvovaltuutetun vas-
talauseista huolimatta valotan
nimenomaan Teuvon elämän-
tarinaa Tyrväältä Sveitsiin.
Lentopallo vei miehen
-Monet ihmiset muistavat mi-
nut kuuluisaan Nälkälänmä-
keen kuuluvana, mutta tosi-
asia on se, että asuin lapse-
na Raivion puolella. Palloi-
lut vetivät puoleensa, pelasin
VaPS:n nappulaliigassa ja olin
mukana Helsingissä, kun Pal-
loseuran nappulat osallistuivat
ensimmäistä kertaa valtakun-
nalliseen turnaukseen. Talvel-
la pelattiin lätkää ja silloisis-
ta valmentajista jäi erikoisesti
mieleen Torikan Timo. Lento-
pallo vei sitten kuitenkin mu-
kanaan ja muistelen erikoisella
lämmöllä Mäkisen Artoa, joka
jaksoi luoda uskoa ja pitää mi-
nut lajin parissa, vaikka joskus
teki mieli hellätä. Voin sanoa,
että hänen sitkeytensä ansi-
osta löysin tavallaan amma-
tin lentopallon parista. Voi-
timme Tyrvään Kisan riveis-
sä kaksi nuorten mestaruutta,
se oli yhtä juhla-aikaa, Teuvo
muistelee.
Ammatti Vierumäeltä
Teuvo valmistui vuonna 1982
liikunnanohjaajaksi ja pää-
si Lentopalloliittoon koulu-
tusohjaajaksi. Hän teki lyhy-
en valmennuskeikan Norjan
Stavangeriin ja sieltä palattu-
aan hänen toimenkuva liitossa
muuttui valmennuspäälliköksi,
jota postia hoitikin useamman
vuoden. Sittenmiehelle avautui
mahdollisuus päästä Varalan
valmennuskeskuksen johtoon.
-Sain ohjata lentopallotyttöjä
ja –poikia ja sinä aikana Tam-
pereella opiskelivat mm. sel-
laiset nykyiset maajoukkueen
tulipilarit kuten Mikko Esko
ja Tuomas Sammelvuo. Vuo-
desta 1997 muodostui erään-
lainen käännekohde, Pia lähti
Sveitsiin töihin, toinen vaihto-
ehto oli muuten Norja, ja mi-
nä päätin ottaa liitosta vuoden
virkavapauden ja painella pe-
rässä, Teuvo kertoo. Yksi Suo-
men tunnetuimmista lentopal-
loilijoista eli Jouni Parkkali toi-
mi siellä valmentajana ja hän
otti Teuvon seuransa juniori-
päälliköksi. -En saanut jatkaa
virkavapautta Suomessa ja niin
päätimme jäädä Sveitsiin. Val-
mennus tuotti tulosta ja juni-
orit sijoittuivat mitaleille vuo-
si toisensa jälkeen ja menestys-
tä tuli yhdessä Parkkalin kans-
sa myös miesten tasolla, hän
kertoo.
V. 2004 Teuvo sai viran
paikkakuntansa yläasteen lii-
kunnanopettajana ja varsinai-
nen valmennustyö jäi.
Erilainen koulumaailma
Kun keskustelemme sveitsiläi-
sestä koulumaailmasta, Teuvo
oikein innostuu. Liikunnan-
opettajan kannalta on hienoa,
että oppilaat saavat koulun
puolesta mm. sukset, luisti-
met ja jopa lumikengät.
Ns. normaalituntien lisäksi
oppilaille järjestetään viikon
lasketteluleirejä, lumikenkä-
vaelluksia, työleirejä, yösuun-
nistusta, alppivaelluksia jne.
Poikkeaa melkoisesti suoma-
laisesta koulumaailmasta. To-
ki osan syntyvistä kustannuk-
sista maksavat vanhemmat.
Yläasteella koulu alkaa esi-
merkiksi 7.20 ja päättyy 17.15,
mutta välissä on luonnollises-
ti vapaata aikaa ja lapset käy-
vät kotona syömässä, kos-
ka kouluruokailua ei maassa
ole. Kouluikäisten lapsien äi-
dit ovat edelleen voittopuoli-
sesti kotona, vaikkakin tilan-
ne on jo hieman muuttunut
kohti työelämää.
Sveitsissä opettajilla on
vielä valta rangaista oppilai-
ta. Sääntöjen rikkomisesta
saa palloilu-urheilusta tuttu-
ja keltaisia ja punaisia kortte-
ja. Rangaistusmuotona saat-
taa olla esimerkiksi osallistu-
minen siivoustyöhön.
-Poikien wc-tilojen siivoa-
minen on osoittautunut var-
sin tehokkaaksi tavaksi häi-
riöiden poistamisessa, sanoo
Teuvo pieni pilke silmäkul-
massaan.
Työelämä Sveitsissä
Teuvo että Pia vakuuttavat
viihtyvänsä maassa ja työssä
eläkeaikaan saakka, jonne on
vielä paljon aikaa. Palkkata-
so on Sveitsissä varsin korkea
Suomeen verrattuna ja koska
he ovat todellisia luonnonys-
täviä ja kuntoilijoita, on valin-
ta varsin luonnollinen. Pia on
psykiatrian erikoissairaanhoi-
taja Wilin aluesairaalassa ja te-
kee 3-vuorotyötä synnyttänei-
den ja naistentautien osastol-
la. Pariskunnan mieli-harras-
tuksiin kuuluvat alppivaellus,
laskettelu ja viimeksi mukaan
tullut maastopyöräily, jonka
hurjuudesta Harri ja Olli sai-
vat esimakua sillä aikaa kun
Seppo ja Jussi toimivat itse-
säilytysvaiston omaavina puu-
tarhureina Tuomisten ome-
napuun kimpussa ja keräsivät
kauden tuotokset.
-Minusta täällä on paras-
ta luonto, puhtaus ja ihmisten
ystävällisyys, sanoo Pia ja ker-
too eniten kaipaavansa omia
perheenjäseniä Suomessa.
Teuvo nyökyttelee vieressä, ei-
kä yhtäkkiä löydä mitään kiel-
teistä sanottavaa elämäntilan-
teestaan. Voisiko hienommin
asiat olla.
Ainoa asia, mikä Teuvoa
hieman harmittaa ja aihees-
ta, on se, ettei toinen polvi
siedä enää pallopelejä. Aikai-
semmin Teuvo kävi aina Pal-
loseuran ikämiesten höntsyis-
sä Suomessa käydessään.
Heillä käy Suomesta ystä-
viä varsinkin talviaikaan ja
heidän kanssaan pystytään
harrastamaan myös ns. asun-
nonvaihtoa varsinkin kesäai-
kaan. Eläkkeelle on vielä pit-
kä aika, mutta sellainen ajatus
on harkinnassa, että he asui-
sivat talvet Sveitsissä ja kesät
Suomessa.
Pyysin lopuksi Teuvoa lu-
ettelemaan muutaman tyr-
vääläisen pelikaverin ja ystä-
vän, joita hän lämmöllä muis-
telee. Nimilista tulee nopeas-
ti ja ehkä määrätyllä lailla on
yllättävää, että joukossa on
enemmistö rajan toiselle puo-
lelle siirtyneitä. Tässä koko lis-
ta aakkosjärjestyksessä: Jukka
Kutila, Veijo Lyytikäinen, Ar-
to Mäkinen, Lasse Rantanen,
Kari Touronen ja Ari Välimaa.
Nimilista kertoo, mikä
merkitys tyrvääläisellä lento-
pallolla on ollut Teuvon elä-
mässä.
Urheilumatkoilla pitää syödä paljon ja säännöllisesti. Isäntäväki piti siitä huolen mei-
dän! suhteemme ja kuvassa Teuvo valvoo, että alppivaellukselle valmistautuvat tyrvää-
läiset tankkaavat kunnolla.
Alppivaelluksella on katsottava jalkoihinsa ja siksi maisemien katselu on tehtävä tauoilla. Pia, Harri, Olli, Seppo ja
ainoa pystyssä pysyvä Jussi. Takana mahtavat näkymät, jotka eivät kuvassa pääse oikeuksiinsa.
”
Minusta täällä on parasta luonto,
puhtaus ja ihmisten ystävällisyys.
Mukana nuoria
Sastamalasta
Murros –
festivaalin
liput myynnissä
Työväen Näyttä öiden
Liiton järjestämän nuor-
ten teatterifestivaali Mur-
roksen lipunmyynti on al-
kanut. Tampereella 27.-
29.11.2009 kolmatta kertaa
järjestettävällä festivaalilla
esiintyy 120 nuorta teatte-
riharrastajaa ympäri Suo-
men.
Ohjelmistossa nähdään
viikonlopun aikana kah-
deksan esitystä:
Kallion lukion Studio-
teatteri (Helsinki): Cha-
troom, Lausuntapoikakuo-
ro (Heinola): Pojan tarina,
Nouseva Teatteri (Tampe-
re): Kalasta, Psykkis-Teat-
teri (Espoo): Himo kiusata,
Sastamalan nuoret: Valpu-
ri Kyni –rockooppera, Tik-
kurilan Teatteri- ja Sirkus-
koulu (Vantaa): Kenenkään
tytär sekä Viialan teatterin
nuorten ryhmä (Akaa):
www.horna
. –nuorisomu-
sikaali. Lisäksi Nuoren
Kulttuurin toukokuises-
ta TEATRIS 2009 –tapah-
tumasta valittiin Murrok-
seen Martinlaakson luki-
on (Vantaa) Seitsemän vel-
jestä.
Palautetta
ammattilaisilta
Festivaalin esiintyjät saa-
vat esityksistään jälleen
ammattilaisilta palautteen.
Tänä vuonna palautetta
antavat näyttelijä-ohjaaja
Anna-Elina Lyytikäinen ja
draamakasvatuksen opet-
taja Satu Olkkonen.
Sastamalan nuoret esittävät Murros-festivaalis-
sa Valpuri Kyni-rockoopperan, joka luotaa nuor-
ta mieltä 350 vuotta vanhan noitaoikeudenkäyn-
nin tarinalla. Produktio on taiteen perusopetuk-
sen ryhmien ja taiteilijoiden yhteistyötä.
Tavalliset ihmiset syyllistyvät
nykyään helpommin rikoksiin
Lama on lisännyt poliisin ja
hätäkeskuksen työtaakkaa
Poliisin saapuminen pai-
kalle tai uuden passin saa-
minen voivat kestää nyky-
ään entistä kauemmin, sil-
lä henkilöstövähennykset
alkavat näkyä jo kansalais-
ten arjessa. Taloudellinen
ahdinko on lisännyt rikolli-
suutta, ja entistä enemmän
rikoksia tekevät sellaisetkin
ihmiset, joilla ei ole aiem-
paa rikostaustaa. Toistai-
seksi kansalaisten turval-
lisuus kuitenkin pystytään
vielä takaamaan, mutta se
on kuitenkin entistä haas-
teellisempaa.
Lama näkyy poliisin,
oikeusasteiden ja hätäkes-
kusten työntekijöiden ar-
kipäivässä entistä enem-
män todellisena kiiree-
nä. Laman myötä rikolli-
suusluvut ovat kasvaneet
ja esimerkiksi katujen tur-
vattomuus on lisäänty-
nyt. Stressaavina aikoina
rikoksia tekevät muutkin
kuin vain tapa- tai ammat-
tirikolliset.
– Hyvin yllättävätkin ta-
hot voivat tehdä rikoksia.
Eriasteiset omaisuusrikok-
set ovat lisääntyneet pikku-
näpistyksistä aina rankem-
piin talousrikoksiin asti,
sillä taloudellinen ahdin-
ko riittää yhä useammalle
syyksi syyllistyä rikokseen,
Suomen Poliisijärjestöjen
Liiton SPJL:n puheenjoh-
taja Yrjö Suhonen toteaa.
Kiire vaikuttaa
muuallakin kuin
poliisissa
Lisääntyneet rikollisluvut
ja ihmisten arkielämän
muutokset lisäävät töi-
tä muuallakin kuin polii-
sissa. Taloudellinen taan-
tuma on lisännyt velko-
mis-, velkajärjestely- ja
konkurssiasioita käräjä-
oikeuksissa. Myös hallin-
to-oikeuksissa arvioidaan,
että sosiaaliturvaan liit-
tyvien asioiden ja turva-
paikkavalitusten määrä on
kasvanut.
– Henkilöstön ikäänty-
essä ja vähentyessä työpai-
neet kasvavat ja työntekijät
väsyvät. Virhearviointien
riski lisääntyy, ja jo nyt va-
litettavia tilanteita on ol-
lut esimerkiksi käräjäoi-
keuksissa, kun yksittäinen
ihminen on joutunut vas-
taamaan väärin hoidetusta
tehtävästä, sanoo puheen-
johtaja Suhonen SPJL:stä,
joka edustaa poliisien li-
säksi muun muassa kärä-
jäsihteereitä ja hätäkeskus-
virkailijoita.
Mikäli resurssit eivät li-
säänny tehtävien määrän
lisääntyessä, alkavat vaiku-
tukset näkyä kansalaisten
arjessa enemmän.
– Kun henkilöstö väsyy
ja käsittelyajat pidentyvät,
kääntyy se lopulta kansa-
laisten tappioksi.
Poliisi ja pelastuslai-
tos joutuvat priorisoimaan
tehtäviä, eikä ihan kaik-
kein pienimpiä juttuja eh-
ditä hoitaa.
Pelkästään poliisin saa-
puminen kestää entis-
tä kauemmin, kun soittaa
hätäkeskukseen. Myös esi-
merkiksi poliisin lupahal-
linnossa käsittelyajat ovat
pidentyneet.
1...,20,21,22,23,24,25,26,27,28,29 31,32,33,34,35,36,37,38,39,...40