10
Keskiviikko marraskuun 18. 2009
Huittisten, Karkun, Keikyän, Kiikoisten,
Mouhijärven, Punkalaitumen jaVammalan seudun
Vammalan seudun tykkimiesten
kilta täytti viittä vaille 50 vuotta
Erkki Petman
Vammalan seudun tykistökilta
vietti 45-vuotisjuhlaansa Ra-
vintola Patruunassa Vamma-
lassa perjantaina illala. Päivän
vietto alkoi oikeastaan jo ilta-
päivällä, kun kilta puheenjoh-
tajansa Matti Niemen johdolla
luovutti Sastamalan kaupun-
gille uudelleen kunnostaman-
sa kolme museotykkiä. Aiem-
min päivällä killan edustaat
kävivät kunniakäynnillä san-
karipatsaalla ja edesmenneit-
ten puheenjohtajien haudoilla.
Hienoon kuntoon tammi-
sia pyöriä myöten kunnos-
tetut tykit otti vastaan Sasta-
malan apulaiskaupunginjoh-
taja Jaakko Erjo. Tykit on itse
asiassa luovutettu kaupungin
hoiviin jo parikymmentä
vuotta sitten, mutta hoidot-
ta niiden kunto pääsi pahasti
rappeutumaan.
Järein aseista on ranskalais-
valmisteinen ns. Niukkasen
hyppyheikki, jäykkälavetti-
nen 120 K 78-16. Kaksi muuta
ovat 75 K 17 Betlehem -kent-
täkanuunoita. Tykistökenraa-
li Ville-Petteri Nenonen hank-
ki niitä Puolustusvoimille 200
kappaletta talvisodan kynnyk-
sellä, mutta käyttöön ne saa-
tiin vasta jatkosodassa.
Teollisuusneuvos Niemi kä-
sitteli avajaissanoissaan pää-
juhlassa yhdistyksen vaihei-
ta: - Vammalan seudun Kent-
tätykistökilta on perustettu 45
vuotta sitten 24. tammikuuta
silloisen Satakunnan Kenttä-
tykistökillan alaosastoksi, jol-
laiset toimivat lisäksi Turussa,
Porissa, Raumalla ja Kankaan-
päässä. Vammalan osaston pe-
rustavassa kokouksessa olivat
mukana ainakin Kalervo Ka-
ri, Yrjö Lehtinen, Jukka Lehti-
salo ja Timo Rosila sekä rau-
hanajan tykkimiespolvia edus-
tanut Kaarlo Koukku. Huittis-
laisia perustamiskokouksessa
edusti Alpo Seppä.
Heistä Patruunan tilaisuu-
dessa olivat paikalla nykyisin
Hämeenkyrössä asuva Jukka
Lehtisalo ja kiikkalainen Kaar-
lo Koukku.
Ensimmäinen puheenjoh-
taja oli pankinjohtaja Yrjö
Lehtinen, jota melko pian seu-
rasi Kalervo Kari aina 1980-lu-
vun puoliväliin saakka. Sit-
ten puheenjohtajaksi valittiin
Heikki Ylinen, joka oli tehtä-
vässä kuolemaansa eli vuoteen
1995 saakka. Sen jälkeen pu-
heenjohtajana on toiminut yh-
täjaksoisesti Matti Niemi.
Sittemmin Satakunnan
Kenttätykistökilta on muuttu-
nut Tykistöprikaatin killaksi ja
Vammalan osasto Vammalan
seudun Tykistökillaksi. Tykis-
töprikaatin kiltaan ovat myö-
hemmin littyneet Tampereen
seudun Tykistökilta, Etelä-
Pohjanmaan Tykistökilta sekä
mittamies- ja Tiedustelukilta.
Niemi osoitti puheessaan kii-
toksen sanat myös paikalla ol-
leille monille sotaveteraaneille.
Kunniaa kunnostajille
Juhlassa luovutettiin perä-
ti kolme pronssista kiltaristiä
tunnustukseksi maanpuolus-
tuskiltojen päämäärien hyväk-
si tehdystä ansiokkaasta työs-
tä. Niiteen saajat ovat Kaar-
lo Koukku, Erkki Nieminen
ja Arvo Riutta, myös tykkien
kunnostuksessa ansioitunees-
ti häärineet kiltalaiset.
Juhlapuheen piti Karkun
kappalainen, kenttärovas-
ti Lauri Salminen. Pääkillan
tervehdyksen esitti toimin-
nanjohtaja, majuri evp. Mat-
ti Soini.
Isänmaallista ja sotilaallista
soitantaa esitti Satakunnan so-
tilassoittokunta musiikkima-
juri Riku Huhtasalon johdolla.
Ilta päättyi hienoon illalli-
seen ja vapaaseen sanaan.
Kiltaristein palkitut kolme tykkimiestä: Arvo Riutta, Erkki Nieminen ja Kaarlo Kouk-
ku.
Sotavateraaneja edusti mm. Sastamalan seudun sotaveteraanien puheenjohtaja Lau-
ri Koski (vasemmalla). Hänestä oikealla kenttärovasti Lauri Salminen, puheenjohta-
ja Matti Niemi puolisoineen ja apulaiskaupunginjohtaja Jaakko Erjo puolisoineen.
Killan perustajäseniin kuuluva Jukka Lehtisalo oli saa-
punut juhlaan Hämeenkyröstä.
Matti Niemi (vasemmalla) järjestäytyi joukkoineen tykkien luovutukseen museon päädyssä.
Bäckmanin talo kiinnostaa aina
Erkki Petman
Vielä kunnostusta odottava
apteekkari Bäckmanin talo
Marttilankadun varrella veti
väkeä opastetuille kierroksil-
le lauantaina kylmästä ilmas-
ta huolimatta. Otfried Abelard
Bäckmanin jälkeläiset eivät
valitettavien esteiden vuoksi
päässeet paikalle kertomaan
sukunsa ja talon historias-
ta, mutta paikalla oli onneksi
Tyrvään kävelevä ”nahkakan-
tinen” tietosanakirja, kotiseu-
tuneuvos Esko Pietilä.
Paikalla oli myös vuosikym-
menten aikana talossa asuneita
vanhoja vammalalaisia, joiden
kertomaa kesti kuulla pikku
pakkasessakin, joka hiipi säh-
köttömän talon sisätiloihinkin.
Pietilä itsekin on perhei-
neen asunut tässä talossa, jon-
ka apteekkari Bäckman raken-
nutti vuonna 1918 Vammalan
palossa tuhoutuneen vanhan
apteekin paikalle seuraava-
na vuonna. Talon suunnitte-
li arkkitehti Otto Iivari Meur-
man, jonka isä toimi Tyrvääl-
lä piirilääkärinä.
- Apteekkari Bäckman kuo-
li maaliskuusssa 1938, minkä
jälkeen apteekki toimi jonkin
aikaa perikunnan omistuk-
sessa. Apteekkitoiminta talos-
sa päättyi, mutta muunlainen
liiketoiminta jatkui vielä vuo-
sikymmenet. Rakennus ko-
ki muutoksia niin liike- kuin
asuintiloiltaan. Siihen sijoit-
tuivat apteekin jälkeen ensim-
mäisinä Suomen Yhdyspankki
ja Kenkäkauppa Frans Koitto-
la, kirjoittaa Esko Pietilä talos-
ta kokoamassaan historiikis-
sa. - Yläkertaan rakennettiin
asunto- ja vastaanottotiloja.
Myöhemmin liiketiloissa toi-
mivat Weijo Jokisen asustelii-
ke ja Rissasen sähköliike. Vii-
meksi talossa toimivat Tuomi-
sen Kodinkoneliike ja lopuksi
Vammalan helluntaiseurakun-
nan kirpputori, kunnes talo
tyhjennettiin ja myytiin Heik-
ki Bäckmanin kuoleman jäl-
keen Vammalan kaupungille.
Nyt se odottaa kylmillään pe-
rusteellista remonttia muuttu-
akseen sitten kirjan pyhätöksi
ja kaupungin uudeksi turisti-
kohteeksi.
Kotiseutuneuvos Esko Pietilä tuntee Bäckmanin talon
läpikotaisin, onhan hän itsekin asunut siellä perheineen
pitkät ajat.
Bäckmanin talo pihapiireineen on miellyttävä keidas.
Pian se muuttuu kirjan pyhätöksi.
1,2,3,4,5,6,7,8,9 11,12,13,14,15,16,17,18,19,20,...40