12
          
        
        
          
            Keskiviikko marraskuun 18. 2009
          
        
        
          Terveyskauppa Luonnonhelman uusi palvelu:
        
        
          
            Tohtori Tolonen
          
        
        
          
            vastaa terveyskysymyksiin
          
        
        
          
            Marianna Langenoja
          
        
        
          Sastamalassa, Huittisissa, Eu-
        
        
          rassa ja Harjavallassa toimi-
        
        
          va Terveyskauppa Luonnon-
        
        
          helma alkaa lähipäivinä tarjo-
        
        
          ta asiakkailleen ainutlaatuista
        
        
          palvelua. Myymälöihin voi ni-
        
        
          mittäin jatkossa tuoda mieltä
        
        
          painavan kysymyksen terve-
        
        
          ydestä, jonka yrittäjä Minna
        
        
          Bister toimittaa Suomen tun-
        
        
          netuimmalle luontaistuottei-
        
        
          den puolesta puhuvalle tohto-
        
        
          rille Matti Toloselle.
        
        
          Tolosella on ainutlaatuista
        
        
          tietoutta muun muassa lääk-
        
        
          keiden ja luontaistuotteiden
        
        
          yhteensopivuudesta sekä sai-
        
        
          rauksien luontaisesta hoidos-
        
        
          ta ja ennaltaehkäisystä. Toh-
        
        
          tori Tolosen nimellä myydään
        
        
          myös useita terveysvaikut-
        
        
          teisia tuotteita ympäri maan.
        
        
          Mieltä painavan kysymyksen
        
        
          voi jättää joko Luonnonhel-
        
        
          man myymälään tai internet-
        
        
          sivuille.
        
        
          
            ”Lääkäreilläkään
          
        
        
          
            ei aina oikeaa tietoa”
          
        
        
          -Olen tuntenut tohtori Tolo-
        
        
          sen henkilökohtaisesti 80-lu-
        
        
          vun lopulta asti. Olemme
        
        
          vuosien saatossa kohdan-
        
        
          neet monesti erilaisissa luon-
        
        
          taislääkintään liittyvissä ta-
        
        
          pahtumissa. Hän on vierail-
        
        
          lut lukuisissa Terveyskauppa
        
        
          Luonnonhelman luentotilai-
        
        
          suuksissa ja opettanut minua-
        
        
          kin alan asioissa, Minna Bis-
        
        
          ter kertoo.
        
        
          Hänen mukaansa lääkä-
        
        
          reillä ei aina ole oikeaa tietoa
        
        
          koskien lääkkeiden ja luon-
        
        
          taislääkkeiden yhteensopi-
        
        
          vuuksia, sillä he eivät ole pe-
        
        
          rehtyneet luontaistuotteisiin.
        
        
          Tolonen sen sijaan hallitsee
        
        
          molemmat osa-alueet. -Mie-
        
        
          lestäni tohtori Tolosella on tä-
        
        
          män hetken uusin tieto koko
        
        
          maailmasta liittyen rohdoslää-
        
        
          kintään ja lisäravinteisiin. Hän
        
        
          seuraa todella tiiviisti uusia
        
        
          tutkimuksia ja on yhteydes-
        
        
          sä moneen johtavaan yliopis-
        
        
          toon.
        
        
          
            Hyvällä
          
        
        
          
            vastustuskyvyllä
          
        
        
          
            sikainfluenssaa vastaan
          
        
        
          Tolonen voi auttaa vaikkapa
        
        
          sikain!uenssaa askarruttavis-
        
        
          sa asioissa, mutta niissä apua
        
        
          tarjoaa myös Minna Bister.
        
        
          -Miksi vain osa ihmisis-
        
        
          tä sairastuu sikain!uenssaan?
        
        
          Avainsana on oma puolus-
        
        
          tusjärjestelmä, sen heikko-
        
        
          us ja vahvuus. Joka päivä ih-
        
        
          misten kanssakäymisessä liik-
        
        
          kuu hurja määrä erilaisia pö-
        
        
          pöjä. Jos puolustusjärjestelmä
        
        
          on vahva, keho pystyy neut-
        
        
          raloimaan nämä ylimääräiset
        
        
          tunkeutujat. Parhaiten vas-
        
        
          tuskykyään voi parantaa syö-
        
        
          mällä monipuolisesti, liikku-
        
        
          malla, huolehtimalla kaikki-
        
        
          en ravintoaineiden saannis-
        
        
          ta ja vahvistamalla suoliston
        
        
          hyviä bakteereita muun mu-
        
        
          assa maitohappobakteereiden
        
        
          avulla.
        
        
          Bister myöntää, että sikain-
        
        
          fluenssa näyttää kuitenkin
        
        
          olevan todella sitkeä tauti, ei-
        
        
          kä hyvä vastuskykykään vält-
        
        
          tämättä pidä tautia kokonaan
        
        
          poissa. Hyvä yleiskunto ja ke-
        
        
          hon puolustusjärjestelmä ta-
        
        
          kaavat kuitenkin nopeamman
        
        
          toipumisen ja ehkäisevät jälki-
        
        
          tautien syntymistä.
        
        
          -Olen onnellinen, että ih-
        
        
          miset ovat koko ajan valveu-
        
        
          tuneempia luontaistuotteiden
        
        
          käyttäjiä. Kiinnostus niihin
        
        
          on iso. Luonto on ihmeelli-
        
        
          nen ja ihmiset ovat huoman-
        
        
          neet sen. Nykyisin tunnetaan
        
        
          laajalti jo marjojen ja juures-
        
        
          ten terveysvaikutukset. Hiljal-
        
        
          leen rohdoksien ja yrttienkin
        
        
          vaikutus aletaan huomata.
        
        
          
            Tohtori Tolonen
          
        
        
          
            tuntee lääkkeiden ja
          
        
        
          
            luontaislääkkeiden
          
        
        
          
            yhteisvaikutuksista,
          
        
        
          
            itsehoidosta ja luon-
          
        
        
          
            taistuotteista. Tolo-
          
        
        
          
            selle voi jättää Ter-
          
        
        
          
            veyskauppa Luon-
          
        
        
          
            nonhelman internet-
          
        
        
          
            sivuilla kysymyksen
          
        
        
          
            koskien omaa hyvin-
          
        
        
          
            vointia ja terveyttä.
          
        
        
          
            Fytonomi, luontaistuo-
          
        
        
          
            teneuvoja Minna Bis-
          
        
        
          
            ter luottaa luonnolli-
          
        
        
          
            seen hoitoon. Hän on
          
        
        
          
            hoitanut myös tytär-
          
        
        
          
            tään Tiia-Ma-
          
        
        
          
            riaa luon-
          
        
        
          
            taistuottei-
          
        
        
          
            den avulla.
          
        
        
          
            Bister alkaa
          
        
        
          
            pitää Luon-
          
        
        
          
            nonhelman
          
        
        
          
            uudistuneil-
          
        
        
          
            la internet-
          
        
        
          
            sivuilla blo-
          
        
        
          
            gia koskien
          
        
        
          
            Tiia-Mari-
          
        
        
          
            an hoitoa.
          
        
        
          
            ”
          
        
        
          
            Joka päivä ihmisten
          
        
        
          
            kanssakäymisessä liikkuu
          
        
        
          
            hurja määrä erilaisia pöpöjä.
          
        
        
          
            Huittisten Opintorilla esitellään huomenna
          
        
        
          
            seudun monipuolista koulutustarjontaa
          
        
        
          
            Maija Latva
          
        
        
          Huomenna torstaina Huittis-
        
        
          ten kaupungintalo muuttuu
        
        
          messuareenaksi, Opintoriksi.
        
        
          -Tapahtuma on tavallaan jat-
        
        
          koa vuosi sitten Kuninkaisten
        
        
          koulutuskeskuksella järjeste-
        
        
          tylle Uratorille, kertoo kou-
        
        
          lutusjohtaja Eija Mattila. Ta-
        
        
          pahtuman päätarkoituksena
        
        
          on tuoda esille alueen moni-
        
        
          puolista koulutustarjontaa ja
        
        
          tehdä sitä tutuksi myös seu-
        
        
          dun asukkaille. -Uskon, että
        
        
          moni tulee jopa yllättymään,
        
        
          ei Huittinen turhaan ole kou-
        
        
          lutuskaupunki, Mattila miet-
        
        
          tii.
        
        
          SAMKin viestintäsuunnit-
        
        
          telija Jatta Salmi kertoo, et-
        
        
          tä tarjolla on runsaasti tietoa
        
        
          kouluttautumisesta Huittisis-
        
        
          sa vuonna 2010. -Oppilaitok-
        
        
          set ja koulutuksenjärjestäjät
        
        
          esittelevät nuorisokoulutuk-
        
        
          sen lisäksi erilaisia opintoko-
        
        
          konaisuuksia aikuiskoulutuk-
        
        
          sesta yrityskoulutuksiin sekä
        
        
          oppisopimuskoulutuksista ly-
        
        
          hytkursseihin, Salmi selvittää.
        
        
          Kaupungintalon ensimmäi-
        
        
          sessä kerroksessa voi tutustua
        
        
          Huittisten koulutus- ja opis-
        
        
          kelumahdollisuuksiin, nuor-
        
        
          ten työpajaan, TE-toimiston
        
        
          tarjontaan, Yrityspalvelu En-
        
        
          terin toimintaan sekä Sata-
        
        
          kunnan ja Sastamalan oppiso-
        
        
          pimustoimistojen palveluihin.
        
        
          Kolmannessa kerroksessa voi
        
        
          puolestaan käydä kuuntele-
        
        
          massa ja katselemassa tietois-
        
        
          kuja sekä työnäytöksiä. -Lu-
        
        
          vassa on muun muassa imp-
        
        
          rovisaatioesitys Improtöyssy,
        
        
          elävää oppia lukiosta -työnäy-
        
        
          tös, opiskelijan kertomus työ-
        
        
          harjoittelusta Iso-Britannian
        
        
          Ikeassa, Yrityspalvelu Ente-
        
        
          rin palvelujen esittely, sisustus
        
        
          ammatiksi -tietoisku sekä op-
        
        
          pilaitosten kansainvälisyystoi-
        
        
          minnan ja -hankkeiden esitte-
        
        
          lyä, Salmi luettelee.
        
        
          
            Hyvä tilaisuus esitellä
          
        
        
          
            vaihtoehtoja
          
        
        
          Lauttakylän lukion rehtori Ti-
        
        
          mo Mäkinen on vakuuttunut
        
        
          tapahtuman tarpeellisuudes-
        
        
          ta, vaikka yhdeksäsluokkalai-
        
        
          set käyvätkin tutustumassa eri
        
        
          opinahjoihin, myös lukioon,
        
        
          muutenkin. -Tapahtuma tar-
        
        
          joaa hyvän areenan esitellä lu-
        
        
          kionkin toimintaa monipuoli-
        
        
          semmin, vaikkapa ammattilu-
        
        
          kion kantilta, hän pohtii.
        
        
          Tapahtuman järjestävät
        
        
          Huittisten kaupunki, Huit-
        
        
          tisten aikuiskoulutuskeskus,
        
        
          Huittisten seudun kansalais-
        
        
          opisto, Huittisten ammatti-
        
        
          ja yrittäjäopisto, Lauttakylän
        
        
          lukio, Länsi-Suomen opis-
        
        
          to, Satakunnan ammattikor-
        
        
          keakoulu, Kaakkois-Satakun-
        
        
          nan työ- ja elinkeinotoimisto,
        
        
          SASKY, Satakunnan ja Sasta-
        
        
          malan oppisopimuskeskuk-
        
        
          set sekä Yrityspalvelu Enter.
        
        
          Tapahtumassa ovat mukana
        
        
          myös Huittisten Säästöpank-
        
        
          ki, Huittisten Osuuspankki
        
        
          sekä Nordea.
        
        
          Opintori -tapahtuma al-
        
        
          kaa kello 10 ja sen avaa kau-
        
        
          punginjohtaja Jyrki Peltomaa.
        
        
          Koulutustarjontaan voi käy-
        
        
          dä tutustumassa kello 16.30.
        
        
          saakka.
        
        
          
            Huittisten kaupungin koulutusjohtaja Eija Mattila (oikealla), viestintäsuunnittelija Jatta Salmi ja Lauttakylän lu-
          
        
        
          
            kion rehtori Timo Mäkinen uskovat, että Opintorilla vaihdetaan paljon ajatuksia ja moni tulevaisuuttaan pohtiva
          
        
        
          
            saa kaipaamiansa vastauksia.
          
        
        
          
            T
          
        
        
          änä syksynä on muisteltu 70 vuoden takaisia ai-
        
        
          koja. Marraskuun 30. päivän aamuna 1939 ylit-
        
        
          tivät Neuvostoliiton joukot rajan ja alkoi talvi-
        
        
          sota. Suomen kansa otti hyvin yksimielisenä vihollis-
        
        
          joukot vastaan ja kun sota maaliskuun 13. päivänä 1940
        
        
          loppui, voitiin puhua 105:stä kunniamme päivästä. Suo-
        
        
          mi säilyi itsenäisenä, kuten tavoitteemme olikin.
        
        
          Talvisodan aikoihin liittyy myös erikoinen ilmiö – ”
        
        
          Terijoen hallitus.” Sen kaltaisia hallituksia on tapana
        
        
          sanoa nukkehallituksiksi. Suomen hallituksista puhut-
        
        
          taessa se on syytä laittaa lainausmerkkeihin. Suomen ly-
        
        
          hytaikaisin hallitus oli Hackzellin hallitus vuonna 1944.
        
        
          Se eli 44 vuorokautta ja ohjelmakin sillä oli lyhyt. Sen
        
        
          piti irrottaa Suomi sodasta.
        
        
          Marraskuun 30.päivänä siis talvisota syttyi ja samana
        
        
          päivänä piti SKP:n keskuskomitea rajan tuolla puolen
        
        
          kokouksensa antaen sen päätteeksi julistuksen. Seu-
        
        
          raavana päivänä se sitten johti tuon Terijoen hallituk-
        
        
          sen perustamiseen. Sille annettiin komea nimi ”kan-
        
        
          sanhallitus”, lainausmerkkien arvoinen sekin. Valheen
        
        
          kengillä lähti liikkeelle tämä puheenjohtajansa ja ulko-
        
        
          ministerinsä Otto Ville Kuusisen mukaan myös Kuusi-
        
        
          en hallitukseksi kutsuttu ”kansanhallitus.” Ilmoituksen
        
        
          mukaan se perustettiin Terijoen kaupungissa, ei Teri-
        
        
          joki kaupunki ollut. Se perustettiin siellä ilmoituksen
        
        
          mukaan 1.12, mutta tosiasiassa Terijoki oli silloin vielä
        
        
          suomalaisten hallussa. Ministereitä siinä oli kaikkiaan
        
        
          7, joukossa yksi nainenkin. Ja jokainen ministeri asui
        
        
          tuohon aikaan Neuvostoliitossa. Suomeen kyllä sitten
        
        
          sotien jälkeen osa ministereistä muutti. Tunnetuimmat
        
        
          paluumuuttajat olivat puolustusministeri Tuure Lehen
        
        
          ja maatalousministeri Armas Äikiä.   Jos tilanne meil-
        
        
          lä ei olisi tuohon aikaan ollut niin vakava kuin se oli,
        
        
          niin monta makeata naurua olisi Terijoen hallitus saa-
        
        
          nut. Neuvostoliitossa sille ei naurettu. Sitä kuvaa hyvin
        
        
          sekin, että kun ”Isä Aurinkoinen” Stalin vietti tuolloin
        
        
          syntymäpäiviään, niin O.V. Kuusisen tervehdys julkais-
        
        
          tiin heti Hitlerin ja Ribbentropin tervehdysten jälkeen
        
        
          kolmantena. Ja siihenpä ne kuulumiset Kuusien halli-
        
        
          tuksesta miltei loppuvatkin. Hallitus kuopattiin vähin
        
        
          äänin ja ilmoitus siitä annettiin hyvin väkinäisesti talvi-
        
        
          sodan päättymisen aikoihin.
        
        
          Oli hallituksella toki oikein 9-kohtainen ohjelmakin.
        
        
          Viilattavaa siinäkin olisi ollut, koskapa yhtenä vaati-
        
        
          muksena oli saada Suomeen 8-tuntinen työpäivä. To-
        
        
          dellisuudessahan sellainen täällä jo tuolloin oli. Ehkä-
        
        
          pä mielenkiintoisin oli ohjelman 2. kohta ”Suurten yk-
        
        
          sityispankkien ja suurten teollisuusliikkeiden saattami-
        
        
          nen valtionvalvonnan alaisiksi ja avustustoimenpiteitä
        
        
          keskisuuruisten ja pienten liikkeiden hyväksi.” Tuntu-
        
        
          nee tutulta? Ovathan meillä myöhemmät eriväriset
        
        
          hallituksemme olosuhteiden pakosta ja sanelemana ai-
        
        
          ka tarkasti toteuttaneet Terijoen hallituksen tämän oh-
        
        
          jelmakohdan. Vanhasen hallitukselle suosittelisin ohjel-
        
        
          man 3. kohtaa ” Erikoisten toimenpiteiden toteuttami-
        
        
          nen työttömyyden lopettamiseksi kokonaan.”
        
        
          
            • Timo Roos
          
        
        
          
            Terijoen
          
        
        
          
            hallitus
          
        
        
          
            Varokaa hämärää
          
        
        
          
            eläintenostajaa!
          
        
        
          
            Erkki Petman
          
        
        
          
            Ikuiseen eläintenpitokiel-
          
        
        
          
            toon määrätyltä naiselta
          
        
        
          
            takavarikoitiin Punkalai-
          
        
        
          
            tumen Oriniemestä viime
          
        
        
          
            viikon maanantaina vii-
          
        
        
          
            tisenkymmentä surkeissa
          
        
        
          
            oloissa pidetyttyä eläin-
          
        
        
          
            tä; koiria, kissoja, kaneja
          
        
        
          
            ja lintuja.
          
        
        
          
            Koirat olivat kiinni sei-
          
        
        
          
            nässä jopa vain puolen-
          
        
        
          
            toista metrin pituisessa
          
        
        
          
            lieassa.
          
        
        
          
            Koirista yksi lopetet-
          
        
        
          
            tiin.
          
        
        
          
            Muut eläimet saa-
          
        
        
          
            tiin sijoitettua yksityisil-
          
        
        
          
            le, mm. tanskandogiemo
          
        
        
          
            pentuineen.
          
        
        
          
            Kuitenkin jo perjantai-
          
        
        
          
            na Keltaisessa Pörssissä
          
        
        
          
            sama nainen peräänkuu-
          
        
        
          
            lutti kahdessa ilmoituk-
          
        
        
          
            sessa ja kahdella eri puhe-
          
        
        
          
            linnumerolla uusia eläi-
          
        
        
          
            miä.
          
        
        
          
            Toisessa hän etsi ot-
          
        
        
          
            sikolla ”Oletko pitovai-
          
        
        
          
            keuksissa?” kaneja, mar-
          
        
        
          
            suja, kissoja, papukaijo-
          
        
        
          
            ja tai muita pienläimiä
          
        
        
          
            ja ilmoitti haluavansa os-
          
        
        
          
            taa niitä edullisesti maa-
          
        
        
          
            laiskotiin, nimelliskorva-
          
        
        
          
            uksesta.
          
        
        
          
            Toisessa hän etsi koiria
          
        
        
          
            ”maaseutupihapiiriin ko-
          
        
        
          
            tilemmiksi”.
          
        
        
          
            Yli viisikymppinen
          
        
        
          
            nainen on vaihtanut use-
          
        
        
          
            asti asuinpaikkaa ja ni-
          
        
        
          
            meään.