Page 14 - Alueviesti_01

14

Torstai tammikuun 7. 2010

O

lin joulun alla hoidettavana terveyskeskuk-

sen sairaalassa ja näin siellä, mitä toisen ih-

misen ja nimenomaan vanhuksen kunnioit-

taminen merkitsee hoitajan työssä ja käyttäytymises-

sä. Olin hoidettavana huoneessa, missä itseni lisäksi

oli kaksi ikäihmistä.

Ihmettelin ja ihailin hoitajien sekä lääkärin tapaa, jol-

la he kohtelivat hoidettaviaan. Vaikka vanhus ei kyen-

nyt vastaamaan hoitajan puheeseen, puhuteltiin häntä

lämmöllä ja etunimeä käyttäen. Uskon, että vanhus koki

hyvää oloa ja lämpöä, vaikka ei kyennytkään sanoin kii-

tollisuuttaan osoittamaan. Voidaan ajatella, että sinut-

teleminen ei ole kunnioittavaa puhetta, mutta nimen-

omaan kunnioittava puhe etunimeä käyttäen tuo tilan-

teeseen lämpöä ja läheisyyttä.

Ruokailun yhteydessä syöttämään tullut hoitaja ei ho-

putellut, vaan koetti ystävälisesti auttaa hoidettavaan-

sa syömään vaikkapa vain pienenkin annoksen. Kiire ei

näkynyt missään, vaikka kiirettä varmasti olikin. Lait-

osapulaiset kohtelivat myös potilaita huomaavaisesti ja

kunnioittaen. Tuli hyvä ja lämmin olo tätä hoitotyötä

seuratessani.

Liian usein moititaan hoitolaitosten ja vastaanottojen

henkeä ja kiirettä. Vaikka järjestelmä ei aina toimikaan

hyvin, niin yksityisten työntekijöiden työtä on syytä ar-

vostaa. Uskon, että suhtautuminen hoidettavaan ihmi-

seen on vähintään yhtä tärkeää kuin hoidollinen taita-

vuus. Kyseessä olevat hoitotyöntekijät olivat useimmat

jo pitkään työssä olleita, mutta rutinoitumista ja kyl-

lääntymistä työhön ei näkynyt missään. Sekä iäkkääm-

mät että nuoret hoitajat tekivät työtään sydämellään.

Inhimillisyys ei ole kadonnut hoitajien työstä. Kiitos

tästä kokemuksesta oman terveyskeskuksemme vuode-

osastojen työntekijöille.

Katselin televisiosta ohjelmaa ”Kymmenen käskyä”.

Ohjelmassa puhuttiin perheen merkityksetä. Eräänä to-

teamuksena päädyttiin perhekäskyyn, jossa kehotettiin

kunnioittamaan perhettä. Kunnioittaminen ja rakasta-

minen ovat vähän eri asioita. Rakkaus on tunne,jonka

voima muuttuu hetkittäinkin, mutta kunnioittaminen

on jatkuvampi asenne. On tärkeää kunnioittaa lasta ja

hänen ainutlaatuisuuttaan. Rakkaus lapseen tulee sisäl-

tä ja on ikään kuin luonnollista, mutta mitä on lapsen

kunnioittaminen? Tähän kysymykseen on vaikea vasta-

ta. Puolison rakastaminen ja rakastamisen tunne vaih-

telee, mutta jos kunnioitamme puolisoa, näkyy se mo-

nissa elämän arjen tilanteissa. Erilaisuuden kunnioit-

tamien on vaikeaa, ja sen toteutuminen estyy, jos kat-

somme, että minä ja minun mielipiteeni ovat oikeita.

Toisen erilaiset asenteet ärsyttävät ja kunnioittamises-

ta ei voida puhua. Itsekkyys estää toisen ihmisen kun-

nioittamisen.

Olemme alkaneet uuden vuoden elämässämme. Toi-

von, että inhimillisyys ja lämpö saisivat leimata elä-

määmme, niin että saisimme kokea kunioittavaa läm-

pöä ja osaisimme myös sitä itse antaa.

• Pirkko Lahtinen

Mitä on

toisen

ihmisen

kunnioit-

taminen?

Porin Prikaatista

kotiutuu

685 varusmiestä

Porin Prikaati kotiuttaa

tammikuussa yhteensä 685

varusmiestä. Viime heinä-

kuussa palvelukseen as-

tuneet ja 180 vuorokautta

palvelleet sekä viime vuo-

den tammikuussa palve-

lukseen astuneet ja 362

vuorokautta palvelleet va-

rusmiehet kotiutuvat per-

jantaina. Porin Prikaatin

seuraavan saapumiserän

uudet alokkaat astuvat pal-

velukseen maanantaina.

Kotiutuville varusmiehil-

le järjestettiin kotiuttamisti-

laisuus Porin Prikaatin Pori-

laisaukiolla tiistaina. Ennen

kotiutumistilaisuutta pal-

kittiin ansiokkaasti palvel-

leita varusmiehiä Säkylän

tilapäisessä sotilaskodissa.

Porin Prikaatin pronssisel-

la levykkeellä ja stipendillä

palkittiin alikersantti Mi-

kael Ruohomaa Huittisista,

JR 5:n perinnetoimikunnan

palkintostipendillä ja kun-

niakirjalla jääkäri!Jose Vil-

janen Huittisista, Panssari-

torjuntakillan standaarilla

kersantti Jussi Mäkelä Sä-

kylästä, autojoukkojen Tu-

run killan palkinnolla ker-

santti Mikko Kivistö Huit-

tisista, Autoliiton plaketilla

kersantti Juho Lahtinen Ko-

kemäeltä, Reserviläisliiton

plaketilla alikersantti Mik-

ko Setälä Köyliöstä ja urhei-

lijapalkinnolla jääkäri Pekka

Niemi Sastamalasta.

Niemelän Markku

Sastamalasta on Suomen

kovin moottoripyöräilijä

Maija Latva

Sastamalalainen Markku Nie-

melä lienee kovin suomalai-

nen moottoripyöräilijä. Mies

nimittäin käväisi reilu viikko

sitten Rovaniemellä ja Kuusa-

mossa ja nimenomaan käväisi,

sillä hän oli Sastamalasta pois

kaksi minuuttia vaille vuoro-

kauden ja kilometrejä moot-

toripyörän mittariin kertyi pe-

räti 1627.

Kyseessä on ns. ss1000 -ajo.

Kesäkeleillä kyseinen ajo on

suosittua, mutta talvikelillä

Niemelä on toinen suomalai-

nen, joka on sen ajanut ja en-

simmäinen, joka suoritti sen

niin pahalla kelillä.

Hänen lähtiessään Sasta-

malan Shelliltä 28.12.2009 kel-

lo 21 satoi vettä ja lämpöä oli

+2 astetta.

200 kilometrin jälkeen al-

koi pakastaa ja Oulussa oli jo

toistakymmentä astetta pak-

kasta.

Kuusamossa pyörän mitta-

ri näytti yli -20 astetta ja ko-

ko paluumatkankin yli -10 as-

tetta.

Niemelä kertoo, että muu-

tenkin keli oli koko ajan erit-

täin huono.

-Lumisateen vuoksi liik-

keellä oli aura-autoja ja hen-

kilöautotkin ajoivat sellaista

60-70 km/h ja aikatavoitteen

vuoksi ohiteltavaa oli jatku-

vasti, hän kertaa ”miehuus-

koettaan”.

Valoisaa aikaa Niemelän

reissusta oli ainoastaan kak-

si tuntia Kuusamon ja Oulun

välillä, koska pohjoisessa ele-

tään nyt kaamosaikaa.

Kuppi kahvia

ja sämpylä

Lepotaukoja Niemelä ei ehti-

nyt pitää, jollei sellaiseksi las-

keta sitä yhtä ainoaa kertaa,

jolloin hän matkansa aikana

otti kypärän pois päästään ja

haukkasi sämpylän kahvikup-

posen seurana Napapiirillä.

Nopeiden tankkausten lisäksi

hän ehti vain ajaa.

-Varsinaisia vaaratilantei-

ta matkan varrella ei sattunut,

joskin koko reissu oli suhteel-

lisen vaarallinen, tiet olivat

niin huonossa kunnossa, Nie-

melä toteaa.

Sen sijaan kylmää motoristi

ei kärsinyt hetkeäkään.

-Ylläni oli MP-Asun Z-one

-puku, jonka alla minulla oli

kolme kerrastoa ja jalassa Sie-

vin Alaska"ermot eli sähköl-

lä lämmitettävät kengät, jotka

olivat riittävän lämpimät il-

man sähköäkin, Niemelä sel-

vittää.

Hänen pyörässään on lisäk-

si kahvalämmittimet sekä kah-

vapussit, jotka suojaavat hyvin

ajoviimalta.

Iskän hullut

päähänpistot

Tiistaina 29.12. Niemelä kuit-

tasi matkansa viimeisen osuu-

den Häijään Nesteellä kello

20.58.ja ajeli sen jälkeen Sasta-

malan Shellille, jossa vastaan-

ottajien suuri joukko oli hän-

tä vastassa.

-Ihan heti en vastaavanlai-

selle reissulle kyllä lähtisi, se

on varmaa, Niemelä naurah-

taa.

Moottoripyörällä hän on

sen sijaan ajanut koitoksensa

jälkeenkin, koska kulkee sillä

muutenkin kesät, talvet.

-Meidän perheessä on yksi

auto ja se on vaimon käytös-

sä, hän lisää.

Kaasukäsi on miehellä

edelleenkin vähän kipeä, mut-

ta muuten mieli ja keho on jo

matkasta toipunut.

-Kotiin päästyä iski kyl-

lä totaalinen väsymys, elimis-

tö oli aika tyhjä, hän myöntää.

Markku Niemelä halu-

aa vielä kiittää rakasta Noo-

ra-vaimoaan sekä poikiaan

Marttia ja Konstaa, jotka ym-

märtävät miehen välillä hullu-

jakin päähänpistoja, jollainen

tämäkin reissu oli.

Kiitoksen hän haluaa an-

taa myös työnantajalleen MP

Rehaxille, MP-Asulle ja Sievi

-jalkineille sekä kaikille Vam-

malan Moottoripyöräilijät

ry:n jäsenille, jotka myötäeli-

vät hänen matkassaan.

Reissumies on saapunut takaisin Sastamalan Shellille. Vastaanottokomiteaa johti Seppo Rehakka, joka seisooMark-

ku Niemelän vieressä.

Matka kartalla. Kilometrejä kertyi 1627 ja aikaa kului pari minuuttia vaille vuoro-

kausi.

Markku Niemelä ajaa moottoripyörällä kesät, talvet. -Nastat ovat ralliauton nastat.

Ne ovat laittomat, mutta tavallisilla auton nastoilla olisi meikäläisen matka jo kat-

kennut, hän uskoo.

”

Lumisateen

vuoksi

liikkeellä oli

aura-autoja ja

henkilöautotkin

ajoivat sellaista

60-70 km/h.

”

Varsinaisia vaaratilanteita

matkan varrella ei sattunut,

joskin koko reissu oli

suhteellisen vaarallinen, tiet

olivat niin huonossa kunnossa.

”

Kotiin päästyä

iski kyllä

totaalinen

väsymys.

Page 14 - Alueviesti_01_2010