Page 19 - Alueviesti_01

19

Torstai tammikuun 7. 2010

Bio Sastamalan katsotuin

oli Postia pappi Jaakobille

Elokuvateattereissa kävi viime

vuonna Suomen Filmikamari

ry:n arvion mukaan noin 6,7

miljoonaa katsojaa. Teatteri-

käynnit laskivat hiukan edel-

lisestä vuodesta.

Myös kotimaisen eloku-

van katsojamäärät putosivat

huippuvuodesta 2008, joskin

niistä löytyi kuitenkin mon-

ta yleisösuosikkia. Rööperi,

Haarautuvan rakkauden ta-

lo, Kielletty hedelmä, Tääl-

lä pohjantähden alla ja Postia

pappi Jaakobille saivat yli 700

000 katsojaa.

-Ilman tällaisia elokuvia ei-

vät elokuvateatterit suurten

kaupunkien ulkopuolella pysy

hengissä, toteaa Suomen Fil-

mikamari ry:n toimitusjohta-

ja Tero Koistinen.

Hänen mukaansa on taval-

lista, että kotimaisten elokuvi-

en katsojaosuus on hyvin kor-

kea pienillä paikkakunnilla.

Suomen 20 katsotuinta elokuvaa 2009

ja katsojamäärät:

1. Ice Age 3

390 753

2. Harry Potter ja puoliverinen prinssi

346 170

3. Rööperi

256 307

4. Up – kohti korkeuksia

218 552

5. Enkelit ja demonit

200 835

6. Slummien miljonääri

187 156

7. Kunniattomat paskiaiset

181 152

8. Twilight – uusikuu

180 641

9. Bolt

162 250

10. Twilight – houkutus

155 289

11. Haarautuvan rakkauden talo

143 930

12. Avatar

132 741

13. Kielletty hedelmä

115 147

14. 2012

113 644

15. Kauhea kankkunen

111 214

16. Möröt vs. muukalaiset

107 372

17. Täällä pohjantähden alla

101 152

18. Postia pappi Jaakobille

97 265

19. Yes Man

93 931

20. Madagascar 2 (ensi-ilta 2008)

93 530

Bio Sastamalan

katsotuimmat

vuonna 2009

1.

Postia pappi

Jaakobille

2.

Ice Age 3

3.

Niko - lentäjän

poika

4.

Rööperi

5.

Harry Potter ja

puoliverinen

prinssi

6.

Viiru ja Peso-

nen - muisti

pätkii

7.

Haarautuvan

rakkauden talo

8.

Ralliraita

9.

Möröt vastaan

muukalaiset

10.

Kielletty hedel-

mä

Postia pappi Jaakobille oli Bio Sastamalan katsotuin elokuva viime vuonna.

Estradilla Markus Törmälä ja FBI-beat

Huittisissa vietetään komeasti

kehitysvammaisten päivää

Alueviesti

Parin viime vuoden aikana

Suomessa on vietetty kehitys-

vammaisten nimikkoviikkoa

joulukuun ensimmäisellä vii-

kolla. 3.12. on kansainvälinen

vammaisten päivä, joten tee-

ma-viikkon ajoittaminen ko.

ajankohtaan onkin luontevaa.

-Viime vuonna kehitys-

vammaisten viikon teemak-

si haluttiin nostaa henkinen

hyvinvointi, mistä onkin hy-

vä muistuttaa aikana, jolloin

maan laajui- sesti kamppail-

laan rahan riittämättömyyden

ja sen mukanaan tuomien on-

gel- mien kanssa kehitysvam-

maisten ihmisten palveluja

järjestettäessä, toteaa Marit-

ta Tuominen Huittisten Seu-

dun Kehitysvammaisten Tu-

ki Ry:stä.

Henkistä hyvinvointia tu-

kee hyvin toimivat peruspal-

velut vammaisen ihmisen elä-

mässä. Kun asuminen, hoiva

ja tuki sekä virkistystoiminta

ovat tarpeita vastaavalla tasol-

la, voi myös psyyke hyvin.

Huittisten Seudun Kehitys-

vammaisten tukiyhdistyksessä

on haluttu vaalia pitkää perin-

nettä viettää kehitysvammais-

ten päivää tammikuun viimei-

senä sunnuntaina. -Ajankoh-

ta on sopiva kokoontua viet-

tämään ikiomaa juhlapäivää,

kun joulu kaikkine touhui-

neen on jo jäänyt taa ja arki

alkanut. Ollaanpa tätä juhlaa

vietetty kotoisasti oman väen

kesken tai isommalla porukal-

la vieraita kutsuen, on juhlassa

aina poikkeuksellinen tunnel-

ma, Tuominen kertoo.

Tänä vuonna juhlaan kut-

suttiin esiintyjiksi paikka-

kunnan omat tähdet, Törmä-

län pojat. Markus Törmälä ja

FBI-beat on suosittu tanssiyh-

tye, mutta konserttilavalla hei-

tä näkee harvemmin.

-Tiettävästi ensimmäinen

ja tähän mennessä ainoa kon-

serttiesiintyminen heillä oli

viisi vuotta sitten Huittisissa,

kun kehitysvammaisten tuki-

yhdistys vietti 25-vuotis- juh-

laansa. Silloin Risto Ryti-sa-

lissa oli paikalla runsaasti se-

kä vanhoja että uusia faneja,

Tuominen muistelee.

Tapahtumasta jäi läsnäoli-

joille niin hyvä mieli, että tilai-

suus pää- tettiin uusia. Tämän

vuotista konserttia aikaistet-

tiin parilla viikolla aiotusta

ajankohdasta, koska Markus

Törmälä yhtyeineen aloittaa

lomailun ennen tammikuun

puoltaväliä. Mutta vielä en-

nen poikien ansaittua lomaa,

Huittisissa kajahtaa komeas-

ti ”Jäi susta jälki sydämeen” ja

muut hitit.

Markus Törmälä ja FBI-beat esiintyy kehitysvammaisten päivän konsertissa Huittisis-

sa 10.1.2010 kello 15 Risto Ryti-salissa.

Joulukuu oli

luminen ja kylmä

Ilmatieteen laitoksen mu-

kaan joulukuu oli keskimää-

räistä kylmempi suurimmas-

sa osassa maata. Vain Lapis-

sa keskilämpötila oli lähel-

lä pitkän ajan keskiarvoa tai

hieman sen yläpuolella.

Joulukuun keskilämpöti-

la oli maan etelä- ja lounais-

osassa sekä länsirannikolla

noin -2…-6, maan keskiosas-

sa ja Oulun läänissä -6…-10

ja Lapissa -10…-12 astetta.

Joulukuun keskilämpötila oli

maan etelä- ja keskiosassa se-

kä Oulun läänissä noin 1…2

astetta keskimääräistä alem-

pi. Lähinnä Länsi-Lapissa

joulukuu oli noin asteen ta-

vanomaista lauhempi, muu-

alla Lapissa oltiin lähempänä

pitkän ajan keskiarvoja.

Joulukuu alkoi vielä var-

sin lauhana ja kuukauden

ylin lämpötila, +7,0 astetta,

mitattiinkin heti ensimmäi-

senä päivänä Helsingin Rau-

tatientorilla. Pian sää kuiten-

kin muuttui kylmemmäksi ja

keskimääräistä kylmempää

säätä riitti aina kuukauden

loppupuolelle saakka. Joulu-

kuun alin lämpötila, -34,0 as-

tetta, mitattiin 27. päivä Ina-

rin Kirakkajärvellä.

Sademäärät

tavanomaista

pienempiä

Joulukuun sademäärät olivat

hieman tavanomaista pienem-

piä lähes koko maassa. Eniten

satoi etelärannikon tuntumas-

sa sekä maan kaakkoisosassa,

missä sademäärät olivat 40 -

60 millimetriä. Muualla Suo-

messa sademäärät vaihtelivat

noin 20 ja 40millimetrin välil-

lä, Pohjois-Lapissa sademäärät

jäivät kuitenkin 10 ja 20 milli-

metrin välille.

Lunta oli joulukuun lo-

pussa suurimmassa osassa

maata 25 - 40 senttimetriä.

Maan lounaisosassa sekä Itä-

Suomen pohjoisosassa lunta

oli hieman vähemmän ja toi-

saalta Lapissa ja Koillismaal-

la hieman enemmän.

Maan eteläosassa ja pai-

koin maan länsiosassa lunta

on noin 10 - 20 senttimetriä

tavallista enemmän, kun taas

Itä-Suomen pohjoisosassa

lunta on saman verran keski-

määräistä vähemmän. Muu-

alla Suomessa lumitilanne

on pitkän ajan keskiarvoihin

nähden varsin tavanomai-

nen. Eniten lunta oli kuu-

kauden viimeisenä päivänä

Kittilän Kenttärovalla, mis-

sä lumensyvyys oli 63 sent-

timetriä.

Metsäorganisaatioita

käydään uudistamaan

Alueviesti

Metsätalouden edistämisorga-

nisaatioiden kehittämishanke

on saanut työnsä päätökseen

ja ehdottaa yksimielisesti met-

säkeskusten ja metsänhoitoyh-

distysten laajaa uudistusta, jo-

ka edistää kilpailua ja tehostaa

palveluja metsänomistajille ja

metsäelinkeinolle.

Alueellisista metsäkeskuk-

sista ja osasta Metsätalou-

den kehittämiskeskus Tapio-

ta muodostetaan yksi valta-

kunnallinen valtionapuorga-

nisaatio. Alueellista toimintaa

toteuttavat asiakaslähtöiset

alueyksiköt. Mahdollisuudet

Tapion muiden osien yhdistä-

miseenMetsäntutkimuslaitok-

sen kanssa selvitetään, samoin

kehittämistoimintojen yhtiöit-

tämistä.

Kilpailun lisäämiseksi met-

säkeskusten liiketoiminta eriy-

tetään julkisista hallintotehtä-

vistä. Myös metsänhoitoyh-

distysten liiketoiminta ja met-

sänhoitomaksulla rahoitettava

toiminta eriytetään entistä sel-

keämmin.

Muutoksia varten peruste-

taan lainsäädäntöhanke. Sen

lisäksi metsänhoitoyhdistys-

ten varojen käyttöä täsmenne-

tään valtioneuvoston asetuk-

sella sekä esimerkiksi metsän-

hoitoyhdistysten kirjanpitoa,

metsänhoitomaksuvarojen

käytön julkisuutta ja ajankäy-

tön seurantaa koskevilla toi-

menpiteillä.

Uusi metsäkeskuslaki lau-

suntokierroksineen pyritään

valmistelemaan ensi vuoden

aikana niin, että uusi organi-

saatio voisi käynnistyä vuo-

den 2012 alusta. Osa metsän-

hoitoyhdistyksiä koskevista

toimenpiteistä voidaan toteut-

taa jo tätä ennen.

Suomen metsänhoidon hy-

vä taso perustuu paljolti met-

säkeskusten, Tapion ja met-

sänhoitoyhdistysten vuosi-

kymmenten aikana tekemään

pitkäjänteiseen työhön. Met-

säkeskukset hoitavat metsäla-

kien valvontaa ja metsänpa-

rannusrahoitusta sekä kehittä-

vät metsätaloutta ja metsäelin-

keinoja. Ne saavat valtionapua

49 miljoonaa euroa ja liiketoi-

minnan tuloja 47 miljoonaa

euroa vuodessa.

Henkilöstöä on runsaat

1000 henkilöä.

Metsänhoitoyhdistyksiä

on 113 ja ne palvelevat yk-

sityismetsänomistajia käy-

tännön metsänhoitotöissä ja

puukaupassa. Ne saavat toi-

mintaansa 27 miljoonaa eu-

roa metsänhoitomaksuvaro-

ja. Niiden liiketoiminta on

noin 150 miljoonaa euroa ja

palveluksessa on kaikkiaan

1100 henkeä ja 750 metsä-

työntekijää.

Hoitaja sairaalle

lapselle verovapaasti

Jos työnantaja järjestää tilapäi-

sesti hoitajan työntekijän sai-

raalle lapselle, hoidosta ei syn-

ny veronalaista etua siltä osin,

kun työntekijällä olisi oikeus

hoitovapaaseen täysin palk-

kaeduin.

Tilapäisenä pidetään sa-

man sairaustapauksen osalta

enintään neljän päivän pituista

hoitojaksoa, kerrotaan Veron-

maksajain laatimassa verovin-

kissä. Jos työnantaja kustantaa

lapsen hoidon pidemmäksi

ajaksi, hoitokustannukset yli-

meneviltä päiviltä ovat veron-

alaista palkkaa työntekijälle.

Palkanmaksuvelvollisuus

sairaan lapsen hoidon ajalta

voi perustua työehtosopimuk-

seen tai työntekijän ja työnan-

tajan keskinäiseen sopimuk-

seen tai työnantajan noudat-

tamaan käytäntöön.

Vuosittain noin 3000

suomalaista vaihtaa nimeä

Tyytymättömyys omaan etu-

nimeen saa vuosittain kolmi-

sentuhatta suomalaista muut-

tamaan nimeään. Väestörekis-

terikeskuksen mukaan viime

vuonna etunimensä muutti

reilut 3200 suomalaista.

Nimensä saa muuttaa yhden

kerran ilman perusteluita pel-

källä ilmoituksella. Jos nimensä

haluaa muuttaa toistamiseen,

täytyy muutos perustella maist-

raatille, ja yleensä myös nimi-

lautakunta ottaa asiaan kantaa.

Suurin syy muuttaa nimeä

toistamiseen on katumus, sil-

lä alkuperäinen nimi halutaan

takaisin.

Page 19 - Alueviesti_01_2010