14
          
        
        
          Keskiviikko elokuun 26. 2015
        
        
          Sinun sivusi
        
        
          
            ▶
          
        
        
          
            HÄÄPALSTA
          
        
        
          
            ▶
          
        
        
          
            YLEISÖLTÄ
          
        
        
          
            ▶
          
        
        
          
            SEURAKUNTATIETOJA
          
        
        
          
            Ilmaise mielipiteesi Alueviestissä, lähetä postia 
          
        
        
        
          
             tai PL 101, 38201 Sastamala
          
        
        
          Vuodet ovat vierineet,
        
        
          Eira viettää 70-vuotispäivää
        
        
          7.9.2015
        
        
          Tervetuloa juhlistamaan merkkipäivääni
        
        
          kotiimme
        
        
          
            Satakielenkatu 3, Sastamala
          
        
        
          ,
        
        
          klo 13 alkaen aina iltamyöhään saakka.
        
        
          Eira ja Pertti Mäkitalo
        
        
          Mahdolliset muistamiset kuntolomatililleni
        
        
          FI75 1198 3500 1009 57
        
        
          
            
              Pihasta tehtiin vanhukselle surmanloukku
            
          
        
        
          
            
              Mopo keulii
            
          
        
        
          Tämä on rivitalo jonka
        
        
          pihasta tehtiin, voi sanoa
        
        
          tarkoituksella, kaukalo.
        
        
          Pelkään tulevia talvia
        
        
          ja niiden mukana tuomaa
        
        
          liukkautta. Täytän ensi
        
        
          kuussa 87v, eikä vaimo-
        
        
          nikaan ole nuori. Vaik-
        
        
          ka sanotaan että vanhus-
        
        
          ten olisi paras asua koto-
        
        
          naan koko elämänsä, mi-
        
        
          kä onkin hyvä. Miksi se
        
        
          tehdään tahallisesti vai-
        
        
          keaksi?
        
        
          Pihan tasaus olisi mak-
        
        
          sanut vain yhden auto-
        
        
          kuormallisen hiekkaa.
        
        
          Nytkin olisin valmis mak-
        
        
          samaan sen hiekan yksin
        
        
          jolla pihan saisi tasattua.
        
        
          Osaltani asfaltointi mak-
        
        
          soi yli 4 300 euroa.
        
        
          Pelkään talven liukkaut-
        
        
          ta. Kukaan ei enää kuun-
        
        
          tele eikä ymmärrä vanho-
        
        
          ja ihmisiä. Juuri tuli presi-
        
        
          dentti Tarja Halosen haas-
        
        
          tattelu. Hän sanoi, että
        
        
          olisi opittava ymmärtä-
        
        
          mään vanhuksia.
        
        
          Kysyn mitkä ovat ne
        
        
          syyt ettei Papintie 2:n B
        
        
          talon pihaan voitu tehdä
        
        
          samanlaisia kaatoja kuin A
        
        
          talon pihaan? Tekstiviesti-
        
        
          nä tuli ilmoitus isännöitsi-
        
        
          jältä, että kaadot ovat lain
        
        
          mukaiset.
        
        
          Eihän se nuorta ehkä
        
        
          satu, vaikka kaatuu. Van-
        
        
          huksilla luut ovat jo hau-
        
        
          raat. Onko kenelläkään
        
        
          vastuuta, vai painetaan-
        
        
          ko asia vihreän veran alle?
        
        
          
            Eino Määttänen
          
        
        
          Muistolan koulun naa-
        
        
          purissa asuva kaveri ky-
        
        
          seli kuuluuko meille n.
        
        
          432 m päässä koulusta
        
        
          asuville meteliä koulun
        
        
          pihalta.
        
        
          Kyllä kuuluu ja hyvin.
        
        
          Paikalliset Evil the Knevil
        
        
          -jäljitelmät käyvät ruoski-
        
        
          massa menopelejään puo-
        
        
          liltaöin. Kumi ja bensa
        
        
          palaa ja meteli on käsittä-
        
        
          mätön. Nämä tulevaisuu-
        
        
          den ”toivot” eivät ilmei-
        
        
          sesti huomaa, että koulun
        
        
          naapurit saattavat herätä
        
        
          aamulla töihin ja haluai-
        
        
          sivat nukkua. Varsinkin
        
        
          se 600 kuutioisella rässivä
        
        
          sankari, joka käy tunnin
        
        
          verran joka yö samaan ai-
        
        
          kaan, voisi vaihtaa paik-
        
        
          kaa. Rekkarit vaan muis-
        
        
          tiin ja eteenpäin tiedoksi.
        
        
          Pojat kyllä sanoivat saa-
        
        
          neensa luvan koulun reh-
        
        
          torilta ajella pihassa. Us-
        
        
          koisikohan tuota? Kou-
        
        
          lun seinissä on valvonta-
        
        
          kamerat ja myös niistä on
        
        
          hyvä tarkistella asiaa.
        
        
          Ja vielä tiedoksi mopoil-
        
        
          le, mopoautoille, prätkille
        
        
          ja jopa autoille: Näillä ajo-
        
        
          neuvoilla ei saa ajaa pyö-
        
        
          rätiellä!
        
        
          Jos kohtaamme pyörä-
        
        
          tiellä, U-käännytys on var-
        
        
          ma. Turvallista matkaa.
        
        
          PS: Pelikaverini alle
        
        
          kymmenenvuotias tytär
        
        
          Viivi oli tullut itku kur-
        
        
          kussa kotiin ja kertonut,
        
        
          että oli joutunut väisty-
        
        
          mään pyörällään ojaan,
        
        
          kun joku paikallinen sur-
        
        
          manajaja ”Onni Suuro-
        
        
          nen” oli ajanut melkein
        
        
          päälle. Perhana!
        
        
          
            Essi Itte
          
        
        
          
            Äidin muistolle
          
        
        
          
            Annikki Maria Laitila
          
        
        
          
            o.s. Lehtinen
          
        
        
          
            s. 24.4.1929
          
        
        
          
            k. 3.8.2015
          
        
        
          Äitimme, joka lapsena
        
        
          kutsui itseään nimellä An-
        
        
          nikki vauva Tussale, syn-
        
        
          tyi Kiikoisten Jaaranky-
        
        
          lässä Elli ja Frans Lehtisen
        
        
          perheeseen. Äidillä oli pa-
        
        
          ri vuotta vanhempi isove-
        
        
          li nimeltään Risto. Äidin
        
        
          ollessa kuudenikäinen,
        
        
          hänen oma äitinsä kuo-
        
        
          li keuhkokuumeeseen. Isä
        
        
          Frans meni uusiin naimi-
        
        
          siin, mutta äitipuoli suh-
        
        
          tautui lapsiin varsin kyl-
        
        
          mästi ja ynseästi.
        
        
          Tuli jatkosota ja isä lähti
        
        
          rintamalle. Sille tielle hän
        
        
          myös jäi 31.7.1941.
        
        
          Lapsista tuli sotaorpo-
        
        
          ja, mistä johtuen äiti sai-
        
        
          kin syksyllä 2014 sotaor-
        
        
          pojen tunnusmerkin. Äi-
        
        
          ti ja velipoika Risto joutui-
        
        
          vat muuttamaan kodistaan
        
        
          pois. Risto pääsi Honkis-
        
        
          tonmaahan Marjajärven
        
        
          rantaan maataloon rengik-
        
        
          si, mutta äiti kävi vielä sin-
        
        
          nikkäästi kansakoulun lop-
        
        
          puun vaikeista olosuhteis-
        
        
          ta huolimatta, asuen tätin-
        
        
          sä luona. Koulun loputtua
        
        
          hän oli 13 vuotias, hän
        
        
          pääsi myös samaan maa-
        
        
          taloon pikkupiiaksi ja siel-
        
        
          lä hän viettikin nuoruu-
        
        
          tensa päivät. Tällöin elä-
        
        
          mä alkoi näyttää hieman
        
        
          valoisammalta.
        
        
          
        
        
          
            SODAN JÄLKEEN
          
        
        
          
            HÄN
          
        
        
          tutustui rintamal-
        
        
          ta palanneeseen kiikoslai-
        
        
          seen Laitilan Heimoon ja
        
        
          he avioituivat 1947. Lapsia
        
        
          syntyi muutaman vuoden
        
        
          välein kaiken kaikkiaan vii-
        
        
          si. Isä-Heimo ajoi kuorma-
        
        
          autolla maitoa meijeriin ja
        
        
          myöhemmin sorakuopilta
        
        
          rompoolia. Äiti hoiti kar-
        
        
          jan ja kasvatti meidät lap-
        
        
          set, ompeli vaatteet ja te-
        
        
          ki kotityöt. Vuonna 1970
        
        
          hän meni vieraalle töihin
        
        
          laukkuompelimoon. Myö-
        
        
          hemmin 70-luvun lopulla
        
        
          laukkujen ompelu vaihtui
        
        
          hitsaustöihin Potilan ko-
        
        
          nepajalla.
        
        
          
        
        
          
            ÄITI OLI KÄTEVÄ
          
        
        
          kä-
        
        
          sistään ja halusi aina ko-
        
        
          keilla jotain uutta. Harvas-
        
        
          sa ovat ne käsityöteknii-
        
        
          kat, joita hän ei olisi ko-
        
        
          keillut. Niinpä hän ryhtyi
        
        
          erilaisten käsityöpiirien
        
        
          vetäjäksi Vammalan opis-
        
        
          tossa ja toimi myös Vam-
        
        
          malan opiston, Kiikoisten
        
        
          osaston johtajana. Villa-
        
        
          Marian seinät ja pöydät al-
        
        
          koivat täyttyä äidin teke-
        
        
          mistä käsitöistä. Näin Vil-
        
        
          la-Mariasta tulikin käsitöi-
        
        
          den näyttelytalo, jossa kä-
        
        
          vi parhaina aikoina monia
        
        
          kymmeniä ellei satoja vie-
        
        
          railijoita. Äiti keitteli kah-
        
        
          vit ja isä jutusteli lupsa-
        
        
          kasti vierailijoiden kanssa.
        
        
          Isän kuoltua Villa-Marian
        
        
          toiminta alkoi pikkuhiljaa
        
        
          hiipua ja muutaman vuo-
        
        
          den kuluttua loppui koko-
        
        
          naan.
        
        
          Keväällä 2011 äidin
        
        
          muutoin niin rautaiseen
        
        
          terveyteen alkoi tulla vai-
        
        
          voja. Vaivat paljastuivat
        
        
          vakavaksi syöväksi. Hän
        
        
          ei epäröinyt hetkeäkään,
        
        
          vaan lähti taisteluun syö-
        
        
          pää vastaan, varautuen pa-
        
        
          himpaan. Kaikesta huoli-
        
        
          matta hän jatkoi elämään-
        
        
          sä positiivisella ja luotta-
        
        
          vaisella mielellä. Saman
        
        
          vuoden toukokuussa hä-
        
        
          nelle tehtiin iso leikkaus
        
        
          ja siitä jo muutaman päi-
        
        
          vän kuluttua hän seura-
        
        
          si sairaalassa innostunee-
        
        
          na, kun Mikael Granlund
        
        
          teki ilmaveivimaalin jää-
        
        
          kiekon MM-kisoissa. Leik-
        
        
          kauksen jälkeen alkoivat
        
        
          syöpähoidot ja ne tepsivät
        
        
          niin, että hän sai elämäl-
        
        
          leen jatkoaikaa. Tämän
        
        
          ajan hän käytti seuraten
        
        
          lastensa ja yhdentoista
        
        
          lastenlapsensa touhuja.
        
        
          Oli onnellinen ja ylpeä
        
        
          isomummu viidestätois-
        
        
          ta lastenlastenlapsestaan.
        
        
          Äiti opetteli vanhuusiällä
        
        
          netin käytön, katseli sieltä
        
        
          uutisia ja haki ruokaohjei-
        
        
          ta, hän osasi myös Skypet-
        
        
          tää. Hän tykkäsi matkus-
        
        
          tella ja nautti auringosta.
        
        
          Vielä lokakuussa 2013 hän
        
        
          sai toteuttaa suuren haa-
        
        
          veensa, päästä etelänmat-
        
        
          kalla liitovarjon kyytiin
        
        
          meren ylle.
        
        
          
        
        
          
            VIIME KESÄNÄ TULI
          
        
        
          ikävä tieto syövän uusiu-
        
        
          tumisesta. Leikkaus ei tul-
        
        
          lut enää kysymykseen ja
        
        
          syöpähoidotkin osoittau-
        
        
          tuivat ongelmallisiksi. Äiti
        
        
          jaksoi sairaudestaan huo-
        
        
          limatta olla positiivinen
        
        
          ja elämäänsä tyytyväinen.
        
        
          Hän seurasi päivänpoltta-
        
        
          via asioita, uutisia, urhei-
        
        
          lua ja kuunteli paljon mu-
        
        
          siikkia. Pikkuhiljaa voimat
        
        
          alkoivat vähetä ja kipuja-
        
        
          kin varmasti oli, mutta
        
        
          niistä hän usein vaikeni.
        
        
          
        
        
          
            KOLME VIIKKOA EN-
          
        
        
          
            NEN
          
        
        
          kuolemaansa hän
        
        
          lähti viimeisen kerran ko-
        
        
          distaan Kiikoisjärven kau-
        
        
          niista rantamaisemista sai-
        
        
          raalaan tutkimuksiin. Elät-
        
        
          teli toiveita vielä kuntou-
        
        
          tumisesta ja kotiin paluus-
        
        
          ta. Hänessä paloi vahva
        
        
          elämänliekki. Teki käve-
        
        
          lyretkiä reippaasti sairaa-
        
        
          lan käytävillä, mutta ki-
        
        
          vut alkoivat kuitenkin ot-
        
        
          taa vallan.
        
        
          
        
        
          
            VIIME HYVÄSTEJÄ
          
        
        
          
            JÄTTÄESSÄMME
          
        
        
          näim-
        
        
          me edessämme valoisan ja
        
        
          kiitollisen äidin. Viimeise-
        
        
          nä elinpäivänään hän vie-
        
        
          lä jaksoi ilostua nuorim-
        
        
          man lapsenlapsensa pa-
        
        
          luusta opintomatkaltaan
        
        
          maapallon toiselta puo-
        
        
          lelta ja sitten olikin aika
        
        
          päästää irti. Irti tästä iha-
        
        
          nasta elämästä - johonkin
        
        
          vielä ihanampaan!
        
        
          Kiitollisuudella muista-
        
        
          en, lapset
        
        
          
            ÄIDIN MUISTOLLE
          
        
        
          
            Kuva: Arttu Arojoki.
          
        
        
          
            Heli o.s. Hukkanen ja Santtu-Matti Kimpanpää vihitty
          
        
        
          
            1.8.2015 Tyrvään kirkossa.
          
        
        
          
            KÖYLIÖ
          
        
        
          
            Kastettu:
          
        
        
          Aleksi Johannes Tapionpoika Sa-
        
        
          ha, Tuiskulasta.
        
        
          
            Avioliittoon vihitty:
          
        
        
          Nikolai Vihtori Rantila ja Jonna
        
        
          Kirsikka Huhtavaara, molemmat
        
        
          Köyliön Seurakunnasta.
        
        
          
            Su 30.8.
          
        
        
          klo 10 Lähimmäisen
        
        
          päivän messu Järvisalissa: ”Lä-
        
        
          himmäinen”, Vuola, Jokitalo, Ko-
        
        
          ho. Palveluvuorossa diakoniatyö.
        
        
          Kirkkokahvit. Maksuton kirkko-
        
        
          kyyti kaikenikäisille: Jortikka p.
        
        
          0400-225250, Touru p. 0500-
        
        
          791717. Klo 18 Englanninkieli-
        
        
          nen jumalanpalvelus Järvisalissa.
        
        
          Vuola, Jokitalo.
        
        
          
            EURAN
          
        
        
          
            HELLUNTAISEURAKUNTA
          
        
        
          
            To 27.8.
          
        
        
          klo 19.00 kiitoksen ja
        
        
          rukouksen ilta
        
        
          
            Su 30.8.
          
        
        
          klo 11.00 jumalanpalve-
        
        
          lus, Sanna Piirainen
        
        
          
            Ma 31.8.
          
        
        
          klo 8.00 aamurukous-
        
        
          hetki
        
        
          
            Ti 1.9.
          
        
        
          klo 11.00 päivärukous-
        
        
          hetki
        
        
          
            SÄKYLÄ
          
        
        
          
            KASTETTU:
          
        
        
          Villiam Aarre Mikael Sukari
        
        
          
            KUOLLUT:
          
        
        
          Kaino Kaarina Pihlava, 89v.
        
        
          
            To 27.8.
          
        
        
          klo 17 Lapsikuoron
        
        
          syyskausi alkaa! Lapsikuoron
        
        
          harjoitukset seurakuntatalolla
        
        
          klo 17-17.45, Pelkonen. Klo 18
        
        
          Kirkkokuoron harjoitukset ja sau-
        
        
          nailta Pihlavan saunalla, Pelkonen
        
        
          
            Su 30.8.
          
        
        
          klo 15 Uuden puhal-
        
        
          linorkesterin ensimmäiset harjoi-
        
        
          tukset srk-talolla. Kaikki entiset
        
        
          ja nykyiset puhallinmusiikin har-
        
        
          rastajat ovat tervetulleita mukaan!
        
        
          Pelkonen. Klo 18 Sanajumalan-
        
        
          palvelus kirkossa. Isotalo, Pelko-
        
        
          nen,  tekstinlukija Sari Seppälä
        
        
          
            Ma 31.8.
          
        
        
          klo 13 Vauvakahvila
        
        
          Pytingillä maanantaisin klo 13-
        
        
          15.00. Klo 17.30 Naisten sauna-
        
        
          ilta Pihlavassa
        
        
          
            Ti 1.9.
          
        
        
          klo 10 Perhekerho Pappi-
        
        
          lassa tiistaisin klo 10-11.30.
        
        
          
            Retket:
          
        
        
          Retkelle ilmoittautuneet, lähtö
        
        
          28.8. klo 7.30 Kirkkoaukiolta.
        
        
          Uikkarit mukaan, jos löytyy ki-
        
        
          va ranta.
        
        
          
            Kerhot:
          
        
        
          Seurakunnan kerhot alkavat vko
        
        
          36.
        
        
          Maanantaisin vauvakahvila Py-
        
        
          tingillä klo 13-15. Tiistaisin per-
        
        
          hekerho Pappilassa klo 10-11.30.
        
        
          Moision päiväkerho maanantai-
        
        
          sin ja torstaisin klo 9-12. Pap-
        
        
          pilan päiväkerho keskiviikkoisin
        
        
          ja torstaisin klo 9-12. 3 vuotiai-
        
        
          den kerho Pytingillä perjantaisin
        
        
          klo 10-12