15
Keskiviikko 24.10.2018
•
•
Veli-Matti Saksi
SAKSI
TUT
Sastamalan kaupunki on vesistörikas-
ta seutua. Runsaat järvet antavat ih-
misille virkistystä ja silmäniloa. Erityi-
sesti Lieko-, Rauta- ja Kulovesi kiehto-
vat. Kaupungin yksi painopiste onkin
vesistöissä, joita halutaan hyödynnet-
tävän etenkin matkailussa. Se vain on
hieman vaikeaa, sillä innokkaita ja ve-
sistön mahdollisuuksiin uskovia yrittä-
jiä on vähän. Toki kalastusta viedään
eteenpäin, mutta se ei riitä.
Kaupungit ovat iät ja ajat kehittyneet
usein vesien äärelle, aika paljon jokive-
sien. Kaupungit ovat laajentuneet ve-
sien molemmin puolin, kun on raken-
nettu siltoja avittamaan ihmisten liik-
kumista. Sastamalassa on kaupun-
gin ytimessä, Vammalassa, yksi silta
yli kauniin virran. Vammaskosken sil-
ta on palvellut kaikkea liikennettä jo
pitkään. Siltaa on remontoitu ja leven-
netty, mutta riittääkö se? Voisiko kuvi-
tella, että vankalla lobbaustyöllä saa-
taisiin valtio mukaan hankkeeseen, jo-
ka jättäisi Vammaskosken sillan vain
moottoriliikenteelle ja aivan lähistöl-
le pystytettäisiin kävely- ja pyöräilysil-
ta. Se voisi olla nykyajan hengen mu-
kaan puinen riippusilta. Näin jalankul-
kijat ja pyöräilijät voisivat entistä tur-
vallisemmin ylittää virran,
Päänvaivaa tuottavista silloista Kilpi-
nokan sillan valtiovalta on jo ilmeises-
ti unohtanut. Meillä on kuitenkin ko-
mealla paikalla uljas, tosin nyt rappeu-
tunut, Keikyän riippusilta. Se on pait-
si tärkeä kulkuväylä, niin myös nähtä-
vyys. Pahasti näyttää siltä, että riippu-
sillasta voi tulla pitkäaikainen harmi.
Perusremonttiin on vaikea saada yh-
teistyökumppaneita. Siksi avaimet ovat
Sastamalan kaupungin käsissä.
Sen strategiassa painotetaan rohkeaa
uudistumista. Nyt olisi paikka hyödyn-
tää vesistöä ja uudistaa Keikyän riip-
pusilta. Satoja tuhansia euroja varmas-
ti menee, mutta jälki ja seuraamukset
voisivat hyvinkin kuitata kassan hupe-
nemisen.
Eihän tuo vanha Äetsän puoli, saati
Keikyä, varsin paljon ole saanut Sasta-
malan aikana. Enemmänkin menettä-
nyt. Keikyän riippusillan ehostaminen
vuosikymmeniksi eteenpäin olisi jopa
melkoinen kulttuuriteko kirjapääkau-
pungilta.
Ja talvi tulee jälleen. Talvirenkaitten ai-
ka on piakkoin, ettei musta jää yllätä.
Sillatkin tuottavat
päänvaivaa vesistöjen
Sastamalalle
•
•
Laura Haavisto
Huittislaiset koulut osal-
listuivat viime keskiviik-
kona Satakunnan kuntien
ruokapalveluiden ja Sikses
parasta -hankkeen järjes-
tämään lähiruokapäivään.
Lounaaksi tarjottiin sa-
takuntalaisista raaka-ai-
neista kokattua lähiruo-
kaa. Pellonpuiston keitti-
össä oppilaille valmistet-
tiin lihamureketta, peru-
noita, kastiketta, salaattia
ja tuoretta leipää.
Erityisesti tuore leipä
teki vaikutuksen yhdessä
ruokaileviin
Aino Haka-
laan
,
Maija Helmiseen
,
Melina Peasleyyn
,
Roosa
Martikaiseen
ja
Julia Wik-
maniin
.
”Tavallisesti tarjolla on
aina vain näkkäriä, tämä
pehmeä leipä on tosi kiva
lisä ateriaan”, Martikainen
kehuu.
”Normaalissa ruoka-
listassa ei ole mureketta-
kaan, joten tämäkin on
meille erityinen juttu. To-
della hyvältä maistuu, voi-
si jäädä vaikka ihan pysy-
väksi lisäksi listaan”, Wik-
man pohtii.
n
NUORET
naiset pitä-
vät lähiruokateemaa hy-
vänä ideana. Kaikki kerto-
vat suosivansa suomalaista
myös kotona.
”Emme panosta niin-
kään paikallisuuteen, vaan
enemmänkin kotimaisuu-
teen”, Hakala sanoo.
”Me kyllä haetaan ka-
nanmunat naapurista”,
Peasley huomaa.
Perustelut kotimai-
suuden ylivertaisuudel-
le osoittavat, että Pellon-
puiston koulussa opiske-
lee tiedostavia ja vastuul-
lisia nuoria.
”Koska suomalainen
ruoka tukee suomalaista
työtä”, Peasley sanoo.
”Ja kotimainen ruoka
maistuu paljon paremmal-
ta”, Martikainen lisää.
Hakala muistuttaa, et-
tä on tärkeää tietää, mistä
ja millaisista olosuhteista
ruoka on tullut.
”Ulkomailla valvonta ei
ole yhtä tarkkaa kuin Suo-
messa.”
n
MYÖS
tavallisten kou-
lupäivien lounas saa tyttö-
viisikolta vähintään hyvän
arvosanan.
”Todella korkeatasois-
ta. Meillä on paljon kas-
visvaihtoehtoja ja ruoka
on todella monipuolista”,
Hakala tiivistää.
”Ravitsevaa ja se on eri-
tyisen hyvä, että meillä
on useampia salaattivaih-
toehtoja”, Helminen täy-
dentää.
Useammankin koulu-
lounassuosikki on chili
con carne, mutta Peasley
pitää erityisesti uunimak-
karasta ja muusista.
”Hernekeitto ja pinaat-
tikeitto ovat sellaisia, mit-
kä voisi jättää pois listalta”,
Wikman pohtii.
”Tai ainakin niistä pitäisi
jotenkin saada ruokaisam-
pia. Muutenkin oppilaiden
toiveita voisi kuunnella vä-
hän enemmän, sillä listalla
roikotetaan ihan turhaan
paria sellaista ruokaa, joi-
ta kukaan ei syö”, Hakala
jatkaa.
”Tällaisia lähiruokapäi-
vän tapaisia kokeiluja voi-
si olla useamminkin, sil-
lä ruokalista kaipaa vähän
uudistusta. Välttämättä
ruokien ei tarvitsisi pysyä
kuukaudesta ja vuodesta
toiseen ihan samana, vaan
voisi testata jotain ihan
uuttakin”, Peasley lähet-
tää terveisiä ruokalistasta
vastaavalle taholle.
Nuorilla naisilla on kui-
tenkin myös kiitoksiakin
jaettavakseen. Tänä syk-
synä pöytiin ilmestyneet
maustepurkit ovat lisän-
neet ruokailun mielekkyyt-
tä huomattavasti.
”Se on tosi hieno juttu,
että pääsee itsekin vaikut-
tamaan ruoan makuun.”
n
KOULUTERVEYSKY-
SELYN
tulokset osoitta-
vat, että moni yläkoulu-
ikäinen nuori jättää aamu-
palan syömättä, eikä ruo-
ka maistu kaikille koulus-
sakaan.
Aamupalan syömisen
suhteen haastateltava vii-
sikko jakautuu kahtia.
Kolme ei jättäisi aamupa-
laa väliin mistään hinnas-
ta, kaksi käyttää aamulla
jokaisen mahdollisen mi-
nuutin nukkumiseen ja
saapuu ensimmäiselle tun-
nille tyhjällä vatsalla.
”Lounaalla pärjää kou-
lupäivän ajan hyvin, kun-
han syö riittävästi”, Haka-
la sanoo.
Koulun jälkeen välipala
mastuu vain osalle, mut-
ta toisen lämpimän ateri-
an nauttivat kaikki.
n
HUITTISTEN
kaupun-
gin ruokapalvelupäällikkö
Auli Nousiainen
kertoo,
että kaupungin ruokatar-
vikkeet kilpailutetaan Po-
rin hankintatoimen kaut-
ta. Ruokatoimittajiksi on
päässyt joitakin paikallisia
toimijoita, joten lähiruo-
kaa syödään usein myös
tavallisina koulupäivinä.
”Esimerkiksi pakastevi-
hennekset tulevat Apetitil-
ta, mikä tarkoittaa että her-
neet ovat huittislaisilla pel-
loilla kasvaneita.”
Lähes jokaisella aterial-
la nautittavan ruokaperu-
nan kaupunki on kilpai-
luttanut itsenäisesti ja se
saapuu pöytään
Arto Met-
sämäen
tilalta Huittisten
Vampulasta.
”Sesonkiluontoisesti
pystymme ottamaan pai-
kallisilta tuottajilta myös
esimerkikisi vihanneksia
ja marjoja.”
Keskiviikon lähiruoka-
päivän lihamurkekkeen
jauheliha oli Kivikylästä ja
paljon kehuja saanut lei-
pä Kylänpään leipomos-
ta, myös aterialla tarjottu
maito tuli lähituottaja Sa-
tamaidolta.
Lähiruokaa - kyllä kiitos!
▶
▶
Huittisten kouluissa herkuteltiin viime viikolla lähialueen raaka-
aineista valmistetulla ruoalla.
TEEMAPÄIVÄ
””
Kotimainen ruoka maistuu
paljon paremmalta.
Aino Hakala, Maija Helminen, Melissa Peasley, Roosa Marttinen ja Julia Wikman olivat kaikki
tyytyväisiä Pellonpuiston koululla viime viikolla tarjottuun lähiruoka-annokseen.
