Page 11 - Alueviesti_25

Keskiviikko kesäkuun 22. 2005

11

Oppisopimus kehittyy ja

kasvaa koulutusmuotona

koulutuksen aloittavista, mikä

tarkoittaa noin 6 000 aloitta-

jaa.

Vaikka näihin tavoitteisiin ei

päästy vielä tällä suunnittelu-

kaudella, niin oppisopimusten

määrä tule kasvamaan vuosi

vuodelta ja tämä tulee vaikut-

tamaan myös ammatillisen

oppilaitosten koulutustarjon-

taan lähivuosina.

Karkun kotitalous- ja sosi-

aalialan oppilaitos on hyvä esi-

merkki kehittyvästä ammatil-

lisesta oppilaitoksesta. Oppi-

laitos tarjoaa jo nyt runsaasti

myös oppisopimusopiskelijoil-

le tarkoitettua perustutkintoon

tai ammattitutkintoon valmis-

tavaa koulutusta. Heidän ope-

tusjärjestelynsä palvelevat erit-

täin hyvin myös oppisopimus-

opiskelijoita. Lisäksi heidän

tuottamansa palvelut työpaik-

kaohjaajakoulutuksessa, ovat

helpottaneet työpaikkaohjaaji-

en toimintaa myös oppisopi-

musopiskelijoiden ohjaukses-

sa, lisää Moisio.

Myös yrittäjille

oppisopimus-

koulutusta

Vuoden 1999 alusta lukien

lainsäädännön muutos on mah-

dollistanut yrittäjien ja itsenäis-

ten ammatinharjoittajien oppi-

sopimuskoulutuksen omassa

yrityksessään. Oppisopimus

voidaan tehdä kaikkiin perus-,

ammatti- ja erikoisammattitut-

kintoihin. Koulutuksen järjes-

täjä ja yrittäjä tekevät sopimuk-

sen oppisopimuskoulutuksen

järjestämisestä. Yrittäjien op-

pisopimuskoulutus ei perustu

työsuhteeseen eikä sen perus-

teella voida maksaa yrittäjälle

itselleen koulutuskorvausta.

Sen sijaan koulutuskorvausta

voidaan maksaa toiselle yrityk-

selle, joka huolehtii koulutus-

tehtävän hoitamisesta. Muilta

osin yrittäjien oppisopimus-

koulutuksessa noudatetaan sa-

moja säännöksiä kuin tavan-

omaisessakin oppisopimukses-

sa.

Yrittäjien oppisopimuskou-

lutus on käynnistynyt ripeästi

ja meilläkin yrittäjien kanssa

solmittuja sopimuksia on jo

kymmeniä, kertoo oppisopi-

mussihteeri Terhi Suontaka.

Oppisopimus

änään

Oppisopimusopiskelu on

monipuolista opiskelua työn

ohessa.

Terhi Suontaka (keskellä ), Merja Vahela ja Ilpo Moisio palvelevat kaikissa oppisopimus-

koulutukseen liittyvissä asioissa.

Vammalan seudun aikuis-

koulutus elää kiireistä aikaa,

sillä oppisopimusten kysyn-

tä ylittää tarjonnan.Vamma-

lan oppisopimustoimiston

lisäkoulutuspaikat tälle vuo-

delle täyttyivät jo toukokuus-

sa.Viime vuonna aikuiskou-

lutus toteutti yli 70 000 op-

pilastyöpäivää.

Vammalan seudun oppiso-

pimustoimisto on saanut lisät-

tyä lisäkoulutuksen oppilas-

paikkojaan viime vuosina yli

50 uudella oppilastyövuodel-

la, mutta oppisopimusten ky-

syntä on kasvanut suuremmak-

si kuin seutukunnalle myön-

netyt oppisopimuskoulutuspai-

kat, toteaa aikuiskoulutusjoh-

taja Ilpo Moisio. Seutukun-

tamme yritykset solmisivat

Moision arvion mukaan välit-

tömästi noin 30 uutta oppiso-

pimusta, josVammalan seudun

oppisopimustoimisto vain vah-

vistaisi oppisopimukset. Oppi-

sopimusten merkittävään kas-

vuun, Moisio löytää kolme

päätekijää. Tehostunut tiedot-

taminen, joka on tapahtunut

seudullisen Tutka-hankkeen

avulla. Hankkeen tavoitteena-

han on kouluttaa kaikki 30-59

-vuotiaat, joilta puuttuu amma-

tillinen tutkinto.

Oppisopimus on ollut kes-

keisinkoulutusväylä, jotaVam-

malan seudun aikuiskoulutus-

osasto on hankkeessa toteut-

tanut. Toiseksi Moisio nimeää

oppisopimuskoulutuksen laa-

dullisen kehittymisen. Koulu-

tuksen järjestäjät ovat kehittä-

neet tarjoamistaan oppisopi-

muskoulutusohjelmistaan laa-

dullisesti parempia ja ai-

kuisopiskelijoille ja työantajille

paremmin sopivia kokonai-

suuksia. Kolmanneksi Moisio

nimeää työnantajien myöntei-

set kokemukset. Opetushalli-

tuksen tekemän kyselytutki-

muksen perusteella, seutukun-

nan yritykset pitävät oppiso-

pimuskoulutusta hyvin toimi-

vana ja tehokkaana väylänä

kehittää työntekijöidensä am-

mattitaitoa ja osaamista. Tut-

kimuksen mukaan, Vammalan

seudun oppisopimustoimiston

palvelujen laatu on huomatta-

vasti koko maan keskiarvojen

paremmalla puolella lähes kai-

kissa mittauksen kohteena ol-

leilla osa-alueilla. Vaikka tu-

lokset olivat hyviä, tiedän, että

meillä on paljon vielä kehitet-

tävää jokaisella toimintamme

osa-alueella. Erityisesti halu-

amme panostaa ja kehittää

opiskelijoidemme henkilökoh-

taisen oppimisohjelman raken-

tamisessa ja työpaikkaohjauk-

sessa. Tähän tulee parannus

ensi syksynä, sillä saamme li-

sää asiatuntijoita osastomme

käyttöön, lupaa Moisio. Toi-

mintamme on laajentunut niin,

että minulla enää noin kaksi

tuntiayhtäoppilastakohtikoko

vuoden aikana, toteaa Moisio.

Kehittämissuunnitelman

tavoitteet lisäävät

oppisopimuksia

Valtioneuvoston vuosille

1999-2004 hyväksymän kehit-

tämissuunnitelman mukaan

oppisopimuskoulutusta kehite-

tään vaihtoehtoisena toisen as-

teen ammatillisen koulutuksen

väylänä sekä työelämässä toi-

mivan henkilöstön ammatilli-

sen lisäkoulutuksen muotona.

Oppisopimuskoulutuksen

asemaonkoulutusjärjestelmäs-

sä viimeisen vuosikymmenen

aikana vahvistunut. Oppisopi-

muskoulutuksessa olevien

opiskelijoiden määrä on 1990-

luvun kuluessa nelinkertaistu-

nut. Vuonna 2000 vuotuisia

opiskelijoitaoliperuskoulutuk-

sessa 13 000 ja lisäkoulutuk-

sessa 12Ê900. Tavoitteeksi oli

asetettu ammatillisen perustut-

kinnon aloittavien määrän nos-

taminen jo vuoden 2001 aika-

na noin 10 %:iin kaikista toi-

sen asteen ammatillisen perus-

Oppisopimuskoulutus ei ole

pelkkää teoriaa vaan mahdol-

lisuus yhdistää teoriaopinnot

käytännön työssä oppimiseen.

Työpaikalla pääsee käytännös-

sä opiskelemaan tulevaa am-

mattiaan.

Oppisopimuksessa määritel-

lään sen voimassaoloaika, koe-

aika, opetussuunnitelman tai

tutkinnon peruste ja palkkauk-

sen perusteet. Koulutukseen

sisältyy myös opiskelijan hen-

kilökohtainen opiskeluohjel-

ma. Meidän opiskelijoidemme

henkilökohtaiset opiskeluoh-

jelmat laaditaan yleensä lähi-

opetusta antavan oppilaitoksen

asiantuntijoiden avustuksella.

Tällä haluamme varmistaa

mahdollisimman hyvän henki-

lökohtaistamisen ja jo opitun

tunnustamisen, toteaa Suonta-

ka.

Sopiva työpaikka on koulu-

tuksen edellytys ja opiskelijalla

on oltava mahdollisuus harjoi-

tella käytännössä ammattia.

Työnantajan tärkeimpiävelvol-

lisuuksia on huolehtia opiske-

lijalle tutkintoon ja ammattiin

soveltuvista monipuolisista

työtehtävistä. Opiskelijan teh-

tävänä on hoitaa työtehtävän-

sä annettujen ohjeiden ja laa-

tuvaatimusten mukaisesti ja

osallistua tietopuoliseen ope-

tukseen. Opiskelijaa koskevat

pääsääntöisesti samat säännöt

kuin muitakin työntekijöitä, Se

onmonipuolistaopiskelua työn

ohessa. Oppisopimus on jous-

tava koulutusmuoto, joka ot-

taa huomioon niin nuoren kuin

aikuisenkin tarpeet ja tutkin-

toihin johtavissa koulutuskis-

sa noudatetaan Opetushallituk-

sen hyväksymiä opetussuunni-

telman tai tutkinnon perustei-

ta, kertoo Moisio.

Opiskelusta palkkaa ja

opintososiaalisia etuja

Oppisopimusonmääräaikai-

sen työsopimuksen kaltainen

sopimus ja työpaikalla tapah-

tuvan oppimisen aikana työn-

antaja maksaa työehtosopi-

muksen mukaista palkkaa ja

järjestää käytännön opetuksen.

Tietopuolisen opetuksen ai-

kanaopiskelijammevoivatsaa-

da päivärahaa 14 e/teoriaope-

tuspäivä ja perheavustusta 16

e / teoriaopetuspäivä.

Lisäksi voimme maksaa kor-

vausta matkakustannuksista

sovitulla tavalla ja majoitus-

korvausta 5 e/ teoriaopetuspäi-

vä, jos koulutus järjestetään

koti- tai oppisopimuspaikka-

kunnan ulkopuolella, kertoo

oppisopimussihteeri

Terhi

Suontaka.

Yrityksen tarpeisiin

koulutettua työvoimaa

Oppisopimus on edullinen

mahdollisuus kouluttaa työvoi-

maa yrityksen tarpeisiin. Uu-

distettu oppisopimuskoulutus

ottaa huomioon entistä parem-

min yrityksen tarpeet. Koulu-

tuksen hankkiminen on entis-

tä joustavampaa ja taloudelli-

sesti tuettua. Työnantaja saa

valtion varoista koulutuskor-

vausta työpaikalla annettavan

koulutuksen järjestämisestä.

Koulutuskorvauksen määrä

sovitaan erikseen jokaista op-

pisopimusta varten ennen so-

pimuksen hyväksymistä.

Työnantaja voi lisäksi hakea

työllistämis- tai yhdistelmätu-

kea silloin, kun tarkoituksena

on tehdä oppisopimus työttö-

män työnhakijan kanssa. Työ-

voimatoimisto harkitsee työl-

listämistuen euromäärän.Tuen

määrään vaikuttaa työnhakijan

työttömyyden kesto sekä am-

mattitaidon ja työkokemuksen

puutteet. Tarkempia tietoja saa

työvoimatoimistoista, kertoo

Moisio.

Vexve Oy:ssä oppisopimuksella suoritetaan mm. koneista-

jan ammattitutkintoja ja hitsaajamestarin erikoisammatti-

tutkintoja.

Suuri egoisti seikkailee

Sarkia-näyttämöllä

Elämän ehtoon kynnyksellä tulee aika mitata elämän todelliset ansiot. Nöyrtyykö mies,

joka on pitänyt itseään aina keisarina? Napinvalajaa esittää Piritta Ruutikainen.

- Peer Gyntin rooli on iso ja vaativa, mutta hirmuisen

mielenkiintoinen, toteaa Pauli Kylväjä, joka esittää näy-

telmässä vanhempaa Peer Gyntiä.

Henrik Ibsenin 1860-

luvulla kirjoittama näytel-

mä "Peer Gynt" on innos-

tanut äetsäläistä Romu-

lan Taiteellista Teatteria

tänä kesänä. Näytelmä saa

ensi-iltansa Sarkia-näyttä-

möllä 28.6 ja sitä esitetään

seitsemän kertaa. Sen ohjaa

Sami Vehmersuo.

-Peer Gynt on haasteellinen

ohjattava. Henkilökohtaisesti

en edes pidä kepeistä kansan-

komedioista, Sami Vehmersuo

selvittää näytelmän valintaa.

Peer Gyntiä hän luonnehtii

näytelmäksi, jossa kesäteatte-

rin keveyteen yhdistyy kunnon

tarina, joka kenties saa katse-

lijatkin syvällisiin ajatuksiin.

Vehmersuon mukaan näytel-

mä oli varsin helppo sijoittaa

Sarkia-näyttämölle. -Täällähän

on jo valmiina norjalainen

vuonomaisemakin, hän toteaa

hymyillen.

Ohjaajan mukaan Peer Gynt

on komediallinen tragedia ih-

misen sitkeästä itseensä taker-

tumisesta ja vaikeudesta mää-

rittää elämäntehtäväänsä. Ta-

rina alkaa Norjasta. Suurten

egoistien perikuva Peer Gynt

seikkailee viriileistä nuoruuden

päivistä vanhaksi mieheksi eri-

laisten maailman ja mielen tar-

joamien houreiden pyörteissä

antamatta lainkaan periksi

omasta itsestään. Peer polttaa

siltoja takanaan ja on muuten-

kinvarsinhämmentäväpersoo-

na. Rahaakin on, tosin kyseen-

alaisin keinoin hankittua.

Norjasta matka jatkuu Ma-

rokkoon, Egyptiin ja lopulta

palataan jälleen Norjaan.

Elämän ehtoon kynnyksellä

tulee kuitenkin aika mitata elä-

män todelliset ansiot. Nöyrtyy-

kö mies, joka on pitänyt itse-

ään keisarina tilanteessa kuin

tilanteessa?

Vehmersuon mukaan Peer

Gynt ei ole pikkulasten teatte-

ria, vaan hän pitää sitä sovel-

tuvana lähinnä yläasteikäisis-

tä ylöspäin.

Ensi-iltansa Peer Gynt saa

28.6. ja sen jälkeen sitä esite-

tään 29.6. sekä 1., 2., 3., 5.,

ja 6.7. kello 19.

Maija Latva

Jos kesämökki myydään ir-

taimistoineen, kauppahinnasta

kannattaa erottaa irtaimiston

osuus, muistuttaa Veronmaksa-

jain keskusliiton verovinkki.

Erottelu alentaa sekä myyjän

että ostajan veroja.

Ostaja joutuu maksamaan 4

prosentin varainsiirtoveron ra-

kennuksen ja tontin kauppahin-

nasta. Jos kauppakirjassa ei ole

eroteltu irtaimiston osuutta, va-

rainsiirtovero maksetaan koko

kauppahinnasta.

Kesämökin myyjä joutuu

maksamaan 28 prosenttia ve-

roa luovutusvoitosta, joka syn-

tyy, jos myyntihinta ylittää

mökin ostohinnan tai rakennus-

kustannukset. Jos mökki on

omistettu vähintään 10 vuotta,

voidaan vaihtoehtoisesti vähen-

tää hankintameno-olettamana

40 prosenttia myyntihinnasta.

Veroa ei sen sijaan mene ta-

vanomaisen koti-irtaimiston

myynnistä silloinkaan, vaikka

siitä saataisiin voittoa, jos voitto

ei ylitä vuodessa 5Ê000 euroa.

Tämän vuoksi myyjäkin hyö-

tyy siitä, että irtaimiston osuus

erotetaan rakennuksen ja maa-

pohjan kauppahinnasta. Jos ve-

roilmoituksessa tai veroehdo-

tuksessa myyjä ilmoittaa kiin-

teistön myyntihinnaksi koko

kauppahinnan, hän joutuu mak-

samaan veroa myös irtaimiston

osuudesta.

Erota irtaimiston

hinta kesämökin

kauppahinnasta

Page 11 - Alueviesti_25_2005