Page 7 - Alueviesti_25

Keskiviikko kesäkuun 22. 2005

7

Ay

HAUTAMUISTOMERKIT

PEIPOHJAN KIVIVEISTÄMÖ OY

P

E

I

P

O

H

J

A

N

K

I

V

I

V

E

I

S

T

Ä

M

Ö

TEHDAS:Kokemäki

puh.02-6317 500,0440 317 530

www.peikivi.fi

Vammalan seudulla

Teitä palvelee:Oiva Peltola,puh.0400 552 042

Hautauspalvelut

Ajattelemisen aihetta

HAUTAKIVET

• valmistukset

• kaiverrukset

• kultaukset

-kivitaulut

Kivihuolto Nykänen

Kokemäki, puh. (02) 546 0025

VAMMALAN KAUPUNGINKIRJASTON

AUKIOLOAJAT KESÄLLÄ 2005

Pääkirjasto

maanantai-perjantai klo 10-19

lauantai, kesä-elokuu kiinni

Huom. poikkeukselliset aukioloajat:

Perjantai 1.7. klo 10-16

Lauantai 2.7. 10-14

Kirjastoauto

liikennöi koko kesän. Aikatauluja saatavana

kaikista toimipisteistä sekä kirjaston sivuilta osoitteesta:

http://www.vammala.fi/asukas/kirjasto/kirjastoauto.tmpl

Karkun kirjasto:

maanantai klo 13-19

torstai klo 13-19

heinäkuunajanauki vain maanantaisin

Sammaljoen kirjasto

maanantai klo 17-19

tiistai klo 17-19

18.7.-14.8. kiinni

Stormin kirjasto

keskiviikko klo 16-19

heinäkuun ajan kiinni

Tyrväänkylän kirjasto

1.6.-17.8. kiinni

Tervetuloa kirjastoon

siltaremontista huolimatta!

YLIMÄÄRÄINEN TORIPÄIVÄ

Vammalan torilla järjestetään ylimääräinen toripäivä 23.6.2005

klo 7.00-14.00.

Vammalassa 20.6.2005

Tekninen palvelukeskus

VAMMALAN KAUPUNGINVALTUUSTON

KOKOUS

pidetään Sylvään koulun auditoriossa, maanantaina 27.6.

2005 kello 18.15

Kokouksen esityslista on nähtävänä ilmoitustaululla kaupun-

gintalolla 21.6.2005 lukien.

Tämän kokouksen tarkastettu pöytäkirja on nähtävänä hal-

lintokeskuksessa kaupungintalolla 5.7.2005 kello 9-15.

Käsiteltävät asiat

70 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

71 Pöytäkirjan tarkastajien valinta

72 Vammalan kaupungin tilinpäätös vuodelta 2004

73 Tarkastuslautakunnan vuoden 2004 arviointikertomus

74 Ympäristönäkökohtien huomioiminen Vammalan

kaupungin hankinnoissa koskeva valtuustoaloite

Vammala 21. kesäkuuta 2005

Jari Andersson

kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

Juhannus on saanut nimensä miehestä ni-

meltä Johannes Kastaja. Hän oli Jeesusta puol-

ta vuotta vanhempi ja tämän serkku. Näin ollen

Johannes Kastajan päivä osuu vuoden valoi-

simpaan ajankohtaan kun taas joulu, Jeesuksen

syntymäjuhla, sijoittuu vuoden pimeimpään ai-

kaan. Harvapa kuitenkin tulee ajatelleeksi, että

juhannuksella olisi ylipäätään mitään kirkollis-

ta merkitystä. Käytännössähän suomalainen ju-

hannuksen vietto on kovin kaukana kirkollises-

ta.

Johannes Kastaja tunnettiin voimakkaasta

herätyssaarnastaan ja sen sovellutuksesta yksi-

tyisen ihmisen ja yhteiskunnan arkielämään. Hän

vaati sisäistä parannusta, jotta kansa olisi val-

mis ottamaan vastaan Jumalan lähettämän Va-

pahtajan. Tämän parannuksenteon tuli näkyä

yhteiskunnallisena oikeudenmukaisuutena.

Herätys on merkillinen ja salattu asia. Se ei

ole ihmisen vallassa ja kuitenkin ihmisen tulee

toimia herätyksen eteen ja edistää herätyksen

ilmapiiriä. Mutta herätystä ei voi synnyttää eikä

saada aikaan suunnittelulla, komiteamietinnöl-

lä, herätysviikolla eikä millään muullakaan. Ju-

mala itse synnyttää sen valitsemiensa välikap-

paleiden kautta.

Herätys on ihanaa ja vaikeaa. Se jakaa ih-

misiä ja kirkkokuntia. Erityisesti vanhojen ja

vakiintuneiden kirkkokuntien tai elämäänsä tyy-

tyväisten järjestöjen on ollut vaikea kohdata elä-

vää herätystä. Herätys kun ei noudata kirkollis-

ta virkamiesbyrokratiaa eikä kulje kirkollisten

komiteoiden, tuomiokapitulien tai piispainko-

kousten päätösten mukaisesti. Se nostattaa mie-

hiä ja naisia hengellisiksi isiksi ja äideiksi ohi

vakiintuneiden virkaportaiden ja vähät välittää

titteleistä ja oppiarvoista. Herätys tuo muka-

naan uutta elämää, tuoretta lähestymistapaa

osallistua lähimmäisen hätään, palavaa innos-

tusta

Jeesuksesta kertomiseen ja halua levittää hyvä

sanoma kaikkialle maailmaan. Mikäli perintei-

set kirkkokunnat ja vakiintuneet järjestöt eivät

ole avoimia uudelle Jumalan työlle on vaarana,

että herätyksen siunaukset menevät näiden ohi.

Liian usein on näin käynyt ja herätys on ajettu

ulos valtakirkoista tai työnnetty juuri ja juuri

siedettävänä ilmiönä niiden merkityksettömille

reuna-alueille. Herätyksen dynamiikkaan kui-

tenkin kuuluu, ettei mikään yhteiskunnallinen,

poliittinen tai kirkollinenkaan voima pysty sitä

pysäyttämään.

Johannes Kastajan peloton esiintyminen ja

Juudean erämaassa edennyt herätyksen aalto

on hyvä esikuva, jota meidänkin tulisi tavoitella

ja toivoa. Ehkä Jumala armossaan voi vielä an-

taa Suomen kansallekin uusia herätyksen ja hen-

gellisen virvoituksen aikoja.

Theofilus

Juhannus

Toukokuussa alkanutta

uutta eläketukea ja elä-

ketuen perustein myön-

nettävää vanhuuseläket-

tä on Kelalta hakenut

noin 4000 pitkäaikaistyö-

töntä.Tukeen oikeutettu-

4000 hakenut eläketukea

ja vanhuuseläkettä

Juhannuspäivää viete-

tään tänä vuonna Suo-

messa lauantaina 25. ke-

säkuuta.Tuolloin muiste-

taan Johannes Kastajan

syntymää ja julistusta.

Juhannusta vietetään

myös yöttömän yön, va-

lon ja keskikesän juhla-

na. Samalla se on Suo-

men lipun päivä.

Juhannus on vanha ään-

tämismuoto Johanneksesta,

nimi tarkoittaa ”Jumala on

armollinen”. Lisänimi Kas-

taja juontaa hänen toimin-

tansa keskeisestä osasta,

ihmisten kastamisesta. Jo-

hannes Kastaja julisti Juma-

lan armollista hyvyyttä, pe-

lastusta ja syntien anteek-

siantamista. Johannes oli

Juhannuksena muistetaan

Johannes Kastajaa

Jeesuksen edelläkävijä ja val-

misti tietä Jeesuksen julistuk-

selle ja opetukselle.

Juhannusta on vietetty kris-

tikunnassa 400-luvun alkupuo-

lelta lähtien sekä itäisessä että

läntisessä perinteessä. Sen

ajankohta perustuu käsityk-

seen, jonka mukaan Johannes

syntyi kuusi kuukautta ennen

Jeesusta. Juhlan raamatullinen

lähtökohta on Luukkaan evan-

keliumin ensimmäisessä luvus-

sa, jossa enkeli ilmoittaa Jee-

suksen syntymän (Luuk. 1: 26,

36). Pelastushistoriallisesti ju-

hannus viittaa seuraavaan jou-

luun. Nykyisin juhannusta vie-

tetään kesäkuun 19. päivää

seuraavana lauantaina.

Suomessa ensimmäinen

maininta juhannuksesta kristil-

lisenä merkkipäivänä löytyy

Suomalaisten herätys-

liikkeitten kirkolliset ke-

säjuhlat kokoavat tuleva-

na kesänä yli 100 000 sa-

nankuulijaa. Lisäksi väriä

kirkollisiin kesätapahtu-

miin tuovat valtakunnal-

liset kirkkopäivät, pyhiin-

vaellustapahtumat, kirk-

kojen musiikkitarjonta,

nuorten gospelkonsertit

ja monet muut tilaisuu-

det. Hengellistä virvoitus-

ta haetaan kesällä juhla-

teltassa,

juhlakentän

penkkiriveillä tai vaikka-

pa tiekirkoissa.

Kaikki viisi luterilaisen

kirkon sisällä toimivaa he-

rätysliikettä viettävät kesä-

juhliaan perinteisesti, oman

ilmeensä mukaisesti. Liik-

keillä on esimerkiksi omat

laulukirjansa. Kesäjuhlien

tunnukset nousevat Raama-

tusta ja liittyvät keskeisiin

uskonkohtiin. Eri liikkeit-

ten juhlille voi vapaasti

osallistua, vaikka ei olisi-

kaan liikkeen jäsen. Juhlat

käynnistyvät kesäkuussa ja

painottuvat heinäkuulle.

Vanhin suomalaisista he-

rätysliikkeistä on rukoile-

vaisuus. Liike syntyi 1700-

luvulla Liisa Eerikintyttä-

ren hurmoskokemuksesta ja

levisi Varsinais-Suomessa.

Rukoilevaisuus on nyttem-

min jakaantunut kahteen

haaraan, joilla kummallakin

Yli 200 000 mukana

kirkon kesäjuhlissa

on omat juhlat, Eurassa 15.-

17.7. ja Kiukaisissa 16.-17.7.

Liikkeen aktiiveja on enää

muutama tuhat.

Vanhoillislestadiolaisten

Suviseuroihin Perhoon 1.-4.7.

odotetaan tänä kesänä peräti

80 000 seuravierasta. Teema-

na on "Usko tulee kuulemises-

ta". Väestä on suuri osa lapsia

ja nuoria. Siionin laulut kai-

kuvat massatilaisuuksissa ja

majapaikkana ovat asuntovau-

nut. Vanhoillislestadiolaisilla

on myös suuria maakunnalli-

sia seuroja. Jakaantuneen liik-

keen muilla haaroilla kuten

Rauhan Sanalla on omat kesä-

juhlansa. Lestadiolaisuuden

perusti Lars Levi Laestadius

1800-luvulla.

Toiseksi suurimmat ovat

körttien eli heränneitten He-

rättäjäjuhlat Saarijärvellä 8.-

10.7. Körttien hengellinen isä

Paavo Ruotsalainen vaikutti

1700-1800-luvuilla. Saarijär-

velle odotetaan 30 000 juhla-

vierasta. Juhlissa julkistetaan

liikkeen laulukirjan Siionin

virsien lisävihko. Ohjelmarun-

gon muodostavat veisuu ja seu-

rapuheet.

Evankelinen herätysliike

viettää Evankeliumijuhlaa

Kannuksessa 1.-3.7. varautu-

neena 15 000 kävijään. Ohjel-

massa on raamattutunteja, seu-

roja, lähetysjuhlia, konsertteja

ja messuja. Liikkeen keskus-

järjestö SLEY on yksi kir-

kon virallisista lähetysjär-

jestöistä. Evankelisuuden

perustaja Fredrik Gabriel

Hedberg vaikutti 1800-lu-

vulla.

Niin sanottu viides he-

rätysliike syntyi vähitellen

viime sodan jälkeen. Sitä

edustavat mm. Kansan Raa-

mattuseura, Suomen Raa-

mattuopisto ja Kansanlähe-

tys sekä monet muut jär-

jestöt. Useat viidesläisistä

järjestöistä ovat luterilaisen

kirkon virallisia lähetysjär-

jestöjä. Kansanlähetyspäi-

ville Poriin 1.-3.7. odote-

taan 8000 juhlavierasta.

Teemana on "Hoitava rak-

kaus". Kansanlähetyksen

Nuorten kesä -tapahtumaan

4.-7.8. tulee arviolta 5000

nuorta.

Kansan Raamattuseuran

kesäohjelmaan kuuluvat

mm. Sanan suvipäivät, jot-

ka pidettiin Nokialla viime

viikonvaihteessa. KRS jär-

jestää perinteisesti myös

Heinäveden kirkastusjuhlat

29.-31.7.

Lähetysjärjestöjen suu-

rimmat kesäjuhlat olivat

Suomen Lähetysseuralla

Vammalassa 10.-12.6.

Hengellisten kesäjuhlien

kauden päättää Suomen

Raamattuopiston Hengelli-

set syventymispäivät Hel-

singissä elokuun lopulla.

Mannerheimin Lasten-

suojeluliiton Lasten ja

nuorten puhelin päivys-

tää vuoden jokaisena päi-

vänä. Kesällä päivystys-

ajat ovat seuraavat: 20. -

23.6. joka päivä kello 16

- 20

Juhannusaattona ja ju-

hannuspäivänä 24. - 25.6.

kello 13 - 16 ja 26.6. - 7.8.

joka päivä kello 16 - 20

Lasten ja nuorten puhe-

limen numero on 0800

120400. Puhelu on soitta-

jalle maksuton.

Lasten ja nuorten netti

www.lastenjanuortennetti.net

Lasten ja nuorten

puhelin päivystää

kesälläkin joka päivä

päivystää myös kesällä nor-

maalisti.

Maanantaista 8.8. alka-

en Lasten ja nuorten puhe-

lin päivystää maanantaista

perjantaihin kello 14-20 ja

lauantaisin ja sunnuntaisin

kello 17-20.

ja arvioitiin olevan yhteen-

sä 3900. Saapuneista hake-

muksista on tähän mennes-

sä ratkaistu noin 70 prosent-

tia ja eläketuki tai van-

huuseläke on myönnetty

noin 2600 henkilölle.

Laki eräiden pitkäaikai-

sesti työttöminä olleiden

henkilöiden eläketuesta tuli

voimaan 1.5.2005. Lain tar-

koituksena on siirtää jouk-

ko erittäin pitkään työttömyy-

setuuksia saaneita henkilöitä

työmarkkinatuelta eläketuelle

ja eläkkeelle. Tuki turvaa ker-

taratkaisuna näille pitkäaikais-

työttömille vähintään kan-

saneläkkeen suuruisen py-

syvän toimeentulon. Eläke-

tuella olevan henkilön ei

enää tarvitse ilmoittautua

työnhakijaksi työvoimatoi-

mistoon. Eläketukeen oi-

keutettu saa myös vanhuus-

eläkkeen normaalia aikai-

semmin jo 62 vuoden iässä

ilman varhennusvähennys-

tä.

Kyselyjä eläketuesta on

tullut Kelaan huomattavasti

enemmänkuinhakemuksia,

sillä tuen ehdot ovat hyvin

tiukat, eikä läheskään kai-

killa pitkään työttöminä ol-

leilla ole oikeutta eläketu-

keen.

1300-luvulta. Se on suuri

kansanjuhla ainoastaan

Pohjoismaissa; useimmissa

muissa maissa juhannus ei

merkitse luonnonvuosikier-

rossa sellaista huipentumaa

kuin pohjolassa.

Juhannuksena seurakun-

nallinen toiminta painottuu

etenkin leirikeskuksiin.

Niissä pidetään juhannus-

hartauksia ja vietetään aat-

toiltaa. Juhannus ei kuulu

kirkkovuoden suuriin pelas-

tushistoriallisiin juhliin,

mutta sen muut sisällöt vah-

vistavat juhlan merkitystä.

Juhannuksena alttari-

kukkina on luonnonkukkia.

Päivän liturginen väri on

valkoinen.

0800 120400

Page 7 - Alueviesti_25_2005