Page 9 - Alueviesti_25_2005

Basic HTML Version

Keskiviikko kesäkuun 22. 2005

Terveyttä pihapiiristä

"Terveyttä pihapiiristä" on Alueviestin juttusarja, joka kertoo ympäril-

lämme luonnossa kasvavista hyödyllisistä kasveista. Mihin kaikkeen niitä

voi käyttää ja mihin ne auttavat, näitä asioita meille valottaa vammalalai-

nen luontaisterapeutti Taina Möller Vammalasta.

Kaunis kataja on monikäyttöinen

Valikoidessamme mie-

lessämme kasveja omiin

käyttötarkoituksiimme,

teemme sen tietenkin

kasvin ulkonäön perus-

teella. Sen pitää olla peh-

meä, mehukas, nopea-

kasvuinen, houkutteleva,

helppo käsitellä, kaunis

jne. Kataja on vähän

hankala näiltä ominai-

suuksiltaan, paitsi että se

on kaunis ainakin minun

mielestäni.

Katajan vaikutuksesta

terveyteemme kertoo Vir-

pi Raipala-Cormier kirjas-

saan Luontoäidin kotiap-

teekki, että "Culpepper to-

tesi 1600-luvulla, ettei ol-

lut vaivaa, johon kataja ei

tehoaisi."

SaksalainenKneippsuo-

sitteli "verenpuhdistuk-

seen" katajanmarjakuuria,

joka toteutettiinseuraavasti

: ensimmäisenä päivänä

pureskellaan 4 marjaa, toi-

sena 5, jatkaen viidenteen-

toista päivään, jolloin mar-

jojen lukumäärää vähenne-

tään päivittäin yhdellä 4

:ään marjaan asti.

Katajastakäytetäänmar-

jat ja versot. Marjoista ke-

rätään kypsät siniset, joita

voi kerätä ympäri vuoden,

mutta jotka ovat parhaim-

millaan syksyllä.

Kuivatetut marjat sisäl-

tävät 30-40 % sokeria, 10

% hartsia, eteerisiä öljyjä

ja valkuaisaineita ym.Ver-

sojen vitamiinipitoisuus on

suurin keväällä.

Katajan pitkäaikainen

käyttö ärsyttää munuaisku-

dosta, eikä sitä suositella

munuaistulehdusta sairas-

taville. Sitä ei suositella

myöskään raskaana olevil-

le. Katajaa, kuten muita-

kin rohtoja pitäisi käyttää

kuuriluonteisesti.

Kansanlääkinnässäkata-

jaa käytetään lisäämään sa-

pen- ja mahahappojen eri-

tystä, sekä virtsan eritys-

tä. Se hoitaa suolistoa an-

tiseptisesti ja tulehduksia

parantaen. Sitä käytetään

reumaattisten ja iskiaski-

pujen lievitykseen ja pois-

tamaan turvotuksia. Etee-

rinen öljy lisää keuhkoput-

kien rauhasten eritystä,

pehmentää sitkeää limaa ja

helpottaa sen lohkeamista.

Hoitoja annetaan ulkoisesti

ja sisäisesti.

Ruoanlaitossa marjoja

käytetään maustamaan ja

kapriksen vastikkeena.

Sisäiseeen käyttööön

tehdään kuivatuista tai tuo-

reistamarjoista teetä taiuu-

tetta. Esim. 10 g kuivattu-

ja ja murskattuja katajanmar-

joja haudutetaan 2 dl kuumaa

vettä 2 tunnin ajan. Uute siivi-

löidään ja sitä otetaan ruoka-

lusikallinen 3-4 kertaa päiväs-

sä.

Katajanmarjasiirappi

Marja keitetään pienessä ve-

simäärässä, vesi siivilöidään

erilleen ja marjat keitetään vie-

lä toisessa vedessä. Molemmat

vesierät yhdistetään ja keite-

tään kokoon.Täten saatua saa-

tua nestettä ovat ruotsalaiset

käyttäneet pulukan makeutta-

miseen: poulukat pulloon ja

katajasiirappia päälle.

Katajakalja

3 dl katajanmarjoja

1 kup. sokeria

1/2 rkl humalankäpyjä

7 l vettä

Keitetään 10 min. ja jäähdyte-

tään 40 asteeseen, lisätään 1

rkl hiivaa (vesitilkkaan seko-

tettu), annetaan käydä pari päi-

vää. pullotetaan ja säilytetään

viileässä.

Katajanmarjajuoma

Valmistetaan kuten edelli-

nen, mutta ilman humalaa.

Kaniinipaisti

Tätä reseptiä voidaan var-

maan soveltaa muihinkin liha-

paisteihin. Kaniini ei kuulu

kovinkaan useaan ruokapöy-

tään.

kkp = kahvikuppi

1 kkp etikkaa

1 1/2 kkp kaljaa

2 rkl survottuja

katajanmarjoja

10 surv. valkopippuria

1 rkl hakattua sipulia

1 tl suolaa

Kaniini liotetaan tässä ma-

rinadissa 3-4 päivää, sitten kui-

vataan ja paistetaan.

Tämä resepti on lainausToi-

vo Rautavaaran kirjasta " Mi-

hin kasvimme kelpaavat ".

Vuonna 1941 hän oli saanut

tehtäväkseen kansanhuoltomi-

nisteriöltä kirjoittaa kirjan

luonnonkasviemme käyttö-

mahdollisuuksista. Sota vai-

keutti kirjan julkaisemista, se

tapahtui vuosina 1942 ja -43.

Kirjassa on monipuolisesti oh-

jeita myös eläinten ravintoti-

lanteen parantamiseksi ja hoi-

toon. Mielenkiintoiseksi ja tär-

keäksi tämän kirjan tekee se,

että pula-ajan raaka-aineista

kootut ohjeet ovat nykyäänkin

helposti toteutettavissa, eikä

tarvitse tuskailla kuten nykyi-

sissä resepteissä, että mistä nyt

tuon tai senkin tykötarpeen

keksisi. Katajan nuorista

versoista voi myös haudut-

taa teetä, jossa on runsaasti

C-vitamiinia ja on vatsa-

ystävällisempi kuin mar-

joista tehty.

Katajaa käytetään mo-

nissa yrttiuutteissa , joita

valmistetaan ja myydään

erilaisiin vaivoihin. Sen

nesteitä poistavien ominai-

suuksien vuoksi käyttö-

kohteet ovat esim. reu-

maattiset sairaudet, lihas-

kivut, turvotus ja laihdu-

tuksen tukihoito.

Ulkoisesti käytettynä

katajasta tehdään kylpyjä.

Kylvyt auttavat lihasrasi-

tuksen jälkeistä palautu-

mista ja poistavat turvotus-

ta. Ihonhoidossa katajalla

on tulehdusta poistava vai-

kutus. Kylpyjä voidaan

tehdä myös vain osakyl-

pynä ( käsi-, jalka-, istu-

makylpy ). Katajavihtaa-

kin jotkut kuulemma käyt-

tävät tai ainakin oksaa sii-

tä saunareissulla.

Korvatulehduksien hoi-

toon on katajasta tehty öl-

jyä. Akuutti tulehdus vaa-

tii lääkärissäkäynnin, sen-

sijaan korvaa hoitamalla

voidaan estää kroonistumi-

nen ja esim. 3 viikkoa lää-

kekuurin jälkeen aloittaa

hoito. Jos korvakipuun liit-

tyy nuhaa, myös se pitäisi

hoitaa pois tai jos on nu-

haa pitäisi enneltaehkäise-

västi myös hoitaa korvia.

Tämä koskee erityisesti

pieniä lapsia.

Katajanmarjaöljy

" Ljudmila Rumjantse-

va: Kasvilääkintäopas "

Korvien hoitoon käytet-

tävää katajaöljyä valmis-

tetaan katajanmarjoista.

Puoliksi leikatut katajan-

marjat kaadetaan astiaan ja

peitetään esim. kylmäpu-

ristetulla oliiviöljyllä, seos

lämmitetään esim. mikro-

aaltouunissa 70-asteiseksi

ja astia suljetaan kannella.

Lämmittäminen toistetaan

kolmena peräkkäisenä päi-

vänä. Tämän jälkeen öljy

erotetaan marjoista siivilää

vasten puristamalla. Hoi-

toöljyä voi tiputtaa 3-4 tip-

paa yöksi mol. korviin.

Koska kataja vaikuttaa

keuhkoihin limaa irrotta-

vasti, siitä tehtyä uutetta

voi inhaloida eli höyryhen-

gittää ja tippoja voi lisätä

löylyveteenkin.

Katajainen kansamme

on todellakin ansainnut tä-

män monipuolisen kasvin.

Vammalan kaupungin

asukkaat saavat vastaisuu-

dessa "huojennusta" esi-

merkiksi museon pääsy-

maksuun viedessään sin-

ne vieraita. Kaupunginhal-

litus päätti asiasta maa-

nantain kokouksessa.

Käytäntö, jonka yksityis-

kohtainen selvittäminen an-

nettiin vapaa-aikalautakun-

nan tehtäväksi, perustuu ko-

koomuksen valtuutettu Jari

Anderssonin ensimmäisenä

allekirjoittamaan valtuusto-

aloiitteeseen, joka kuuluu

näin:

"Vammalassa toimii niin

kaupunginomistuksessaole-

via museoita kuin yksityi-

siäkin vastaavanlaisia toimi-

joita. Museo ja muut koh-

teet ovat näkemisen ja näyt-

tämisen arvoisia paikkoja.

Nykytilanne on se, että käyt-

täjä maksaa joka kerrasta si-

säänpääsymaksun. Tilan-

teessa, jossa kuntalainen toi-

mii isäntänä ulkopaikkakun-

talaisille vieraille, on tilan-

ne sama. Myös isäntäväen

on maksettava maksu joka

käyttökerrasta vaikka olisi-

vat nähneet esim. tietyn

näyttelyn jo toistamiseen.

Tämä saattaa jopa rajoittaa

aktiivisuutta toimia tällais-

ten vierailuiden isäntänä.

Isäntänä toimiva

saa ilmaisen

lipun museoon

Vierailuja, jotka kuitenkin

olisivat tärkeitä kyseisille

museoille tai yrityksille.

Esitämme, että selvite-

tään mahdollisuus seuraa-

vanlaisen käytännön luomi-

seen. Kun kuntalainen mak-

saa tiettyyn museoon tai vas-

taavaan laitokseen vuoden

aikana yhden pääsymaksun,

pääsee hän toimiessaan isän-

tänä vierailleen sisään mak-

sutta. Tämä lisännee paik-

kakuntamme kulttuurilaitos-

ten käyttöä ja näin jokaisel-

le kuntalaiselle tulee mah-

dollisuus toimia aktiivisem-

min isäntänä ja järjestää vie-

railleen tutustumiskäyntejä

useisiin kohteisiin. Selvitys-

temme perusteella asiaan

suhtaudutaan jo nyt laajasti

hyvin myönteisesti".

Valtuustoaloite ei saanut

kannatusta vapaa-aikalauta-

kunnassa eikä sivistyspalve-

lukeskuksen kulttuuritiimis-

sä. Niidenkantaan perustu-

en kaupunginjohtaja esitti

kaupunginhallitukselle kiel-

teistä päätöstä. Kaupungin-

halllitus päätti kuitenkin jä-

sen Pekka Niemelän (kok)

ehdotuksesta yksimielisesti,

että aloitteessa esitetty me-

nettely otetaan käyttöön ja

systeemin luomiseksi asia

palautetaan vapaa-aikatoi-

melle.

Valtakunnallinen verk-

kokriisikeskusTukinet tuli

toimineeksi viisi vuotta

toukokuussa. Toiminnan

aikana on kriisiapuaTuki-

netissä annettu verkon

välityksellä noin 20 000

kertaa.

Tästä määrästä pelkästään

vuonna 2004 tulleet yhtey-

denotot ovat lähes 30 pro-

senttia. Koko toiminnan ajan

verkon kautta apua hakevi-

en määrä on ollut voimak-

kaassa kasvussa.

Tukinet avattiin touko-

kuussa 2000. Palvelu antaa

mahdollisuuden luotettavaan

ja turvalliseen asiointiin krii-

sikeskuksessa myös Interne-

tin avulla: asiakas voi osal-

listua keskusteluryhmiin,

hakea tietoa auttamispalve-

luista tai keskustella yksi-

tyisesti ja luottamuksellisesti

kriisikeskuksen koulutetun

vapaaehtoisen tukihenkilön

tai ammattiauttajan kanssa.

Palvelut ovat asiakkaalle

maksuttomia.Toiminnan ra-

hoittaa Raha-automaattiyh-

distys.

Tukinetissä asioidaan se-

lainohjelmalla. Sähköpostia

ei käytetä yhteydenpidossa.

Kommunikointi tapahtuu

suojatun yhteyden välityk-

sellä, jolloin kaikki tietolii-

kenne asiakkaan ja verkko-

kriisikeskuksen välillä on

salattua. Myös palvelussa

vastaajina toimivat käyttä-

Tukinet auttanut

jo 20 000 kertaa

Vammalakin mukana

vät suojattua tietoliikenne-

yhteyttä.

Verkkoauttaminen on vii-

den toimintavuoden aikana

vakiintunut yhdeksi kriisit-

yön muodoksi. Verkko on

osoittautunut hyväksi kon-

taktivälineeksi aroissa ja

vaikeissa arkielämän asiois-

sa.

Yleisimpiä verkon kautta

tulevien kriisiyhteydenotto-

jen syitä ovat masennus, eri-

laiset perhe- ja parisuhde-

kriisit sekä muut mielenter-

veydenongelmat.Asiakkais-

ta noin kolme neljäsosaa on

naisia.Yhteydenottoja tulee

paljon ulkomailla asuvilta

suomalaisilta, joiden on

asuinmaassaan usein vaikea-

ta saada apua omalla äidin-

kielellä.Asiakkaat käyttävät

henkilökohtaisen kriisiavun

lisäksi runsaasti myös mui-

taverkkokriisikeskuksen tar-

joamiapalveluja:etusivuvie-

railuja toiminnan aikana re-

kisteröity n. 250 000 kertaa.

Asiakkaat ovat kirjautuneet

palveluun n. 140 000 ker-

taa.

Tukinetin toiminnasta

vastaavat Tukinet-kriisikes-

kukset. Verkkoauttamista

tehdään yhdeksällä paikka-

kunnalla eri puolilla Suomea

Tukinet-kriisikeskuksissa, ja

mukana on mm. Vammalan-

Huittisten seudun Mielenter-

veysseura ry, kriisikeskus

Tukitalo, Vammala.

Lännen Tehtaat Oyj:n

hallintoneuvosto valitsi

16. kesäkuuta pitämässään

kokouksessa yhtiön hallin-

toneuvoston puheenjohta-

jaksi edelleen Tom Lilje-

strömin ja varapuheenjoh-

tajaksi Juha Nevavuoren.

Harri Eela, Aappo Kon-

tu, Matti Lappalainen, Han-

nu Simula, Soili Suonoja ja

Tom v. Weymarn valittiin

uudelleen hallitukseen. Hal-

lituksen puheenjohtajana jat-

kaa Tom v. Weymarn ja va-

rapuheenjohtajana Hannu

Simula.

Kerttula Apetit

Kalan johtoon

Apetit Kala Oy:n hallitus

on valinnut yhtiön toimitus-

johtajaksi Lännen Tehtaiden

Apetit-yksikön johtajanAnt-

ti Kerttulan. Kerttula jatkaa

Lännen hallinto-

neuvostoon ei

tullut muutoksia

edelleen Apetitin johtajana.

Muutoksen tavoitteena on

uudistaa toimintatapoja ja

ottaa käyttöön Apetitin joh-

tamisjärjestelmä.

Antti Räsänen omistaa

edelleen 49 % Apetit Kala

Oy:n osakkeista ja jatkaa

Apetit Kala Oy:n hallituk-

sen jäsenenä. Lännen Teh-

taiden jaAntti Räsäsen vuosi

sitten toteuttaman osake-

vaihdon yhteydessä sovit-

tiin, että Antti Räsänen jat-

kaa siirtymäajan järjestelyn

tuloksena muodostuneen

Apetit Kala Oy:n toimitus-

johtajana. Kuluneen vuoden

aikana on Lännen Tehtaiden

Kesäpöytä-kalatuotteet ja

Kuopion Kalatukku Oy:n

Kalatori-tuotteet yhdistetty

Apetit-tuotemerkin alle.

Yhtiöstä on muodostunut

selvä markkinajohtaja kes-

keisissä kaupparyhmissä.

Pro Patria -leirikurssi ko-

koontuu neljättä kertaa

Karkun evankelisella opis-

tollaVammalassa. Leiri al-

kaa maanantaina 27.6. ja

päättyy

keskiviikkona

29.6. Leirin järjestävät

Maaseudun Sivistysliiton

Tampereen opinto- ja kult-

tuuriyhdistys ja Pro Pat-

ria -järjestö.

Maanantain ohjelma on

yhteiskuntapainotteinen.

Tuolloin kansanedustaja

Pertti Salovaara tuo edus-

kuntaterveiset,maakuntaval-

tuuston varapuheenjohtaja

Elina Kimpanpää kertoo

Lounais-Pirkanmaan seutu-

kunnasta ja maakunta-asia-

Pro Patria -leiri

jälleen evankelisella

miesJouniKoskelamaakun-

nista ja niiden asemasta. Sa-

lovaaran esitys keskustelui-

neen on kello 14.00-15.30.

Maanantain kirkkoilta pide-

tään Pyhän Olavin kirkos-

sa. Mukana on muun muas-

sa mieskuoro Viestiveljet.

Tiistaina kurssi keskittyy

erilaisiin sota-ajan muiste-

luihin. Keskiviikkona on

pääesiintyjänä eversti Matti

Lukkari, joka alustaa Man-

nerheim-ristin ritareista ja

1970-luvun "vaaranvuosis-

ta".

Kurssileirionmaksullinen

täyshoitoleiri. Siihen voi

osallistua myös vain päivä-

kävijänä. Kurssileirin isän-

tänä toimii Paavo Närvänen.

Satakunnan ammattikor-

keakoulu (SAMK) on saanut

Euroopan komission Diplo-

ma Supplement (DS) -tun-

nustuksen tutkintotodistuk-

sen kansainvälisen liitteen

ansiokkaasta laatimisesta ja

käyttämisestä.

Liite kertoo millaisen kor-

keakoulututkinnon henkilö on

suorittanut. Ilman sitä suoma-

lainen todistus ei kansainväli-

sillä markkinoilla välttämättä

saa ansaitsemaansa arvostus-

ta, koska koulutusjärjestelmät

ovat erilaisia.

EU:n komissio arvioi kor-

keakoulujen todistusliitteitä ja

antaa virallisen tunnustuksen

niille, jotka ovat laatineet liit-

teensä kriteerien mukaisesti.

SAMK sai nyt tunnustuksen

samalla kertaa seitsemän muun

suomalaisen korkeakoulun

kanssa. Yhteensä Euroopassa

on tällä hetkellä 58 DS-tun-

nustuksen saanutta korkeakou-

lua.

Parantaa opiskelijan

asemaa

Luotettava kansainvälinen

seloste parantaa opiskelijan

asemaa, koska hänen ei enää

tarvitse käännättää todistustaan

vieraille kielille ulkomaille läh-

tiessään.

-Englanninkielisestä liittees-

tä käy ilmi tutkinnon sisältö,

luonne ja asema koulutusjär-

jestelmässä. Tämä on hyvin

tärkeää tietoa esimerkiksi kan-

sainvälisille työnantajille. Sitä

voi hyödyntää myös ulkomai-

siin jatko-opintoihin haettaes-

sa, sanoo opintoasiainpäällik-

kö Matti Isokallio.

SAMKissa tutkintotodistuk-

sen liite on annettu kaikille tut-

kinnon suorittaneille jo vuo-

desta 2003 lähtien automaatti-

sesti. Nyt myönnetystä tunnus-

tuksesta on Isokallion mieles-

SAMK:lle tunnustus

kansainvälisestä

todistuksen liitteestä

tä hyötyä SAMKille korkea-

kouluna.

- Tunnustus parantaa SAM-

Kin asemaa kansainvälisenä

toimijana. Se tekee meistä luo-

tettavamman yhteistyökump-

panin ja edistää koulutuksen

ja tutkintojen tunnettavuutta.

Uusia mahdollisuuksia

korkeakoulujen

yhteistyöhön

Kansainvälisten asioiden

päällikön Jari Heiniluoman

mukaan tunnustus helpottaa

esimerkiksi yhteisten opinto-

jaksojen kehittämistä yhdessä

muiden eurooppalaisten kor-

keakoulujen kanssa.

- SAMK satsaa lähivuosina

tiiviinyhteistyönkehittämiseen

ulkomaisten avainkumppanei-

den kanssa. Tarkoituksena on

kehittää laadukasta, kansain-

välistä tutkintokoulutusta ja

samaan aikaan palvella Sata-

kunnan elinkeinoelämän kan-

sainvälistämistä täydennyskou-

lutuksen ja t&k -toiminnan

avulla.

-Toisaalta ulkomaisten opis-

kelijoiden on entistä helpom-

pi tulla SAMKiin vaihtoon tai

tutkinto-opiskelijaksi, sillä he

tietävät, että korkeakoulun

opintosuoritusten sisältö on

myös muita maita ajatellen sel-

keä, Jari Heiniluoma sanoo.

Tällä hetkellä Satakunnan

ammattikorkeakoulussa opis-

kelee yli 70 ulkomaista tutkin-

to-opiskelijaa. 3-12 kuukauden

pituisiin Erasmus-vaihtoihin ja

vastaaviin lähtee vuosittain

noin 120 SAMKin opiskelijaa

ja suurin piirtein saman ver-

ran vaihto-opiskelijoita tulee

SAMKiin. Eniten vaihto-opis-

kelijoita on viime vuosina tul-

lut Alankomaista, Belgiasta,

Ranskasta, Saksasta, Iso-Bri-

tanniasta, Italiasta ja Venäjäl-

tä.

Page 10

Page 8

1,2,3,4,5,6,7,8 10,11,12,13,14,15,16,17,18,19,...24