Page 4 - Alueviesti_29

Torstai heinäkuun 21. 2005

4

Vammala•Huittinen•Äetsä•Punkalaidun•Vampula•Mouhijärvi•Suodenniemi•Kiikoinen•Kauvatsa•Kokemäki•Köyliö•Säkylä

Jakelulevikki

30.775

kpl

Alueviestillä

tavoitat kaikki!

LAATU-

LEHTI!

K

A

U

P

U

N

K

I

L

E

H

T

I

E

N

L

I

T

O

N

J

Ä

S

E

N

29

Kaupunkilehtien Liitto ry.n jäsen. ISSN 1236-0619

TOIMITUS:

Päätoimittaja

Erkki Petman,

03-514 1416, ilt. 0500-235 725

Toimittaja

Maija Latva,

03-514 1416, ilt. 050-555 6290

ILMOITUSMYYNTI:

Mainospäällikkö

MattiTolonen,

03-514 1416 tai 0500-769 261

TOIMISTO:

Hopunkatu 1

38200VAMMALA

MA-PE klo 8.00-16.00

JULKAISIJA:

Kustannusliike

Aluelehdet Oy

SIVUNVALMISTUS:

Keskuskuva Ky, Offset

Vammala

PAINOPAIKKA:

Allatum Oy, Pori

Lehden voi tilata jakelualuei-

den ulkopuolelle Suomessa

!

29,00/vuosikerta,

!

9,00/3 kk.

Mikäli lehden

jakelussa on

häiriöitä, ottakaa

yhteys postiin

Vammala, Mouhijärvi,

Suodenniemi, Kiikoinen

Toimitus, konttori, myynti

%

03-514 1416

TELEFAX 03-511 3097

E-MAIL:

Toimituksen aineisto:

alueviesti.toimitus@kopteri.net

Ilmoitusaineisto:

alueviesti.ilmoitukset@kopteri.net

ILMOITUKSET TIISTAIHIN

KLO 12 MENNESSÄ

Puhelimitse vastaanotettuun ilmoituk-

seen mahdollisesti tulevista virheistä ei

lehti vastaa.

Muiden virheiden osalta lehden vastuu

rajoittuu korkeintaan ilmoitushintaan.

Toimitus ei vastaa sitoumuksetta lähe-

tetystä toimitusaineistosta; käsikirjoi-

tuksista, valokuvista tai ääninauhoista

eikä säilytä taipalautaniitä lähettäjälle.

Huittinen, Äetsä, Kauvatsa

Punkalaidun,Vampula

POSTIN PUHELINPALVELU

p. 0200 71000

ILMOITUSHINNAT alv 0%

JSN

Kaupunkilehtien Liitto on mukana

hyvän lehtimiestavan vaalinnassa

ja sananvapauden puolustamisessa.

Liitto on yksi Julkisen Sanan

Neuvoston taustayhteisöistä.

Hintoihin lisätään alv. 22 %.

Tekstisivut

väri-ilmoitus

!

1,00 /pmm

!

1,20 /pmm

Takasivu

väri-ilmoitus

!

1,20 /pmm

!

1,45 /pmm

Etusivu

väri-ilmoitus

!

1,30 /pmm

!

1,60 /pmm

POSTIN PUHELINPALVELU

p. 0200 71000

Muutosturvan piiriin

kuuluvat voivat ilmoit-

tautua työllistymisohjel-

maan elokuun ensim-

mäiseen päivään men-

nessä, jos heidän työ-

suhteensa on päättynyt

helmikuun 16. päivänä

2005 tai sen jälkeen.

Samalla he voivat hakea

työllistymisohjelmaan

liittyvää

korotettua

työttömyysturvaa eli

työllistymisohjelmali-

sää.

Työttömyysetuutta

myönnetään takautuvasti

kolmen kuukauden ajalta

hakemuksen vireille tulon

jälkeen. Pidemmältä ajal-

ta ei etuutta myönnetä il-

man erityisen painavaa

syytä.

Työllistymisohjelma

on työvoimatoimiston vir-

kailijan kanssa tehtävä

yksilöllinen työnhaku-

suunnitelma, ja se laadi-

taan irtisanomisaikana

mahdollisimman pian ir-

tisanomisen jälkeen. Oh-

Keväällä irtisanotut voivat hakea

työllistymisohjelmaan 1.8. saakka

jelma voidaan tehdä muutos-

turvaan kuuluvalle, joka on

ilmoittautunut työttömäksi

työnhakijaksi työvoimatoi-

mistoon. Suunnitelmalla au-

tetaan irtisanottua etsimään

työtä jo irtisanomisaikana ja

sen päätyttyä.

Työllistymisohjelmassa

sovitaan omatoimisesta työn-

hausta ja sen tukemisesta

sekä julkisen työvoimapalve-

lun palveluista. Työllistymis-

ohjelman tekoa voi pyytää

viimeistään 30 päivän kulu-

essa työsuhteen päättymises-

tä.

Muutosturvan piiriin kuu-

luvat henkilöt, jotka on irti-

sanottu tuotannollisin tai ta-

loudellisin perustein, joiden

määräaikainen työ on päät-

tynyt tai jotka ovat itse irti-

sanoutuneet vähintään 200

päivää kestäneen lomautuk-

sen jälkeen.

Työllistymisohjelmaa ha-

kevalta, jonka työsuhde on

päättynyt taloudellisin tai

tuotannollisin

perustein,

edellytetään lisäksi, että

irtisanominen on tehty

16.2.2005 tai sen jälkeen.

Muutosturva edellyttää

myös, että irtisanotulla on

vähintään kolmen vuoden

työhistoria yhden tai use-

amman työnantajan kans-

sa. Määräaikaisessa työ-

suhteessa olleella irtisa-

notulla tulee olla työhis-

toriaa saman työnantajan

palveluksessa vähintään

36 kuukautta viimeisten

42 kuukauden aikana.

Muutosturva tuli voi-

maan 1. päivänä heinä-

kuuta. Lisää tietoa muu-

tosturvan toimintamallis-

ta sekä siihen liittyvistä

työllistymisvapaasta,

työllistymisohjelmasta ja

työllistymisohjelmalisästä

saa työvoimatoimistoista.

Korotetun työttömyys-

turvan maksamisesta saa

lisätietoa myös Kansan-

e l ä k e l a i t o k s e l t a

(www.kela.fi)

ja Työttö-

myyskassojen yhteisjär-

jestöltä (

www.tyj.fi)

.

Väärennettyjä seteleitä

viimevuotista vähemmän

kotasoisista tulostinväären-

nöksistä hyvätasoisiin paina-

malla tehtyihin rahoihin.

Suomen Pankin mukaan

aitoja euroseteleitä on erit-

täin vaikea jäljitellä.

Rahan käyttäjät voivat

yrittää selvittää seteleidensä

aitoutta ilman laitteitakin

tunnustelemalla ja katsomal-

la rahaa valoa vasten.

Koko euroalueella löytyi

alkuvuonna lähes 300 000

Opetusministeriö on

asettanut Länsi-Suomen

lääninhallituksen käyttöön

120 000 euroa yleisten kir-

jastojen asiakaspäätteisiin,

tietoliikenneyhteyksiin ja

täydennyskoulutukseen.

Avustusta saavat mm.

Vammalan, Punkalaitu-

men ja Mouhijärven kir-

jastotoimet.

Avustuksen tavoitteena

on lisätä kansalaisten asia-

kaspääteyhteyksien saata-

vuutta, edistää julkishallin-

non sähköistä asiointia ja

verkkopalvelujen käytön

osaamista sekä kehittää

opastavan henkilöstön osaa-

mistasoa.Avustus on tarkoi-

tettu ensisijaisesti pieniin

kuntiin,kirjastoautoihinsekä

haja-asutusalueille.

Keväällä 2004 valmistu-

neessa Länsi-Suomen läänin

peruspalvelujen arviointira-

portista ilmenee, että läänin

kirjastoissa on 0,77 asiakas-

konetta tuhattaasukastakoh-

ti. Kirjastopoliittisessa oh-

jelmassa kirjastoille on ase-

Kirjastojen päätteisiin

ja tietoliikenneyhteyksiin

valtiolta 120 000 euroa

tettu tavoitetasoksi vähin-

täänyksiasiakaskone tuhatta

asukasta kohti.Tähän tavoit-

teeseen Länsi-Suomen lää-

nin kirjastoista yltää vain 36

prosenttia. Toimipisteistä

72,5 % käyttää lähiverkkoa/

laajakaistayhteyttä, mutta

tietoliikenneyhteydet puut-

tuvat kokonaan lähes 15

%:sta toimipisteitä, joista

suurin osa on kirjastoauto-

ja.

Hakemuksia tuli Länsi-

Suomen läänin kunnista

kaikkiaan 92, joista 15 ruot-

sinkielistä. Hakemusten yh-

teissumma oli 571 567 eu-

roa. Mukana oli huomatta-

van paljon pienten kuntien

hankkeita.Avustusta myön-

nettiin 76 hankkeelle, joista

14 ruotsinkielistä. Läänin-

hallitus pitää erityisen tär-

keänä pienten kuntien tuke-

mista asiakaspäätteiden han-

kinnassa.

Varsinais-Suomessa on

kirjastoja, joissaasiakaspäät-

teitä ei ole ollut lainkaan tai

joissa niiden määrä on alle

0,5/1000 as.

Suomalaisetmatkustavat

kesälomallaanvuositoisen-

sa jälkeen samoihin koh-

teisiin.Matkailunedistämis-

keskuksen (MEK) tilastojen

kärjessä ovat jo pitkään ol-

leet Linnanmäki, Särkän-

niemi, Suomenlinna ja

Temppeliaukion kirkko.

Suomeen matkustavia ul-

komaalaisiakiinnostavateri-

tyisesti Helsinki ja Lappi.

Helsingissämoni turistihyp-

pää kiertobussiin ja tutustuu

matkalla kirkkoihin, Senaa-

tintoriin ja Sibelius-monu-

menttiin. Myös vesibussiret-

ket ovat suosittuja niin ulko-

maalaisten kuin suomalais-

tenkin keskuudessa, Helsin-

gin matkailu- ja kongressi-

toimistosta kerrotaan.

- Designmuseon kävijä-

määrä kasvoi viime vuonna

60 prosenttia ja tästäkin vuo-

desta on tulossa hyvä. Suo-

malainen design kiinnostaa

ulkomaalaisia, matkailu- ja

kongressitoimiston yhteys-

päällikkö Tuulikki Becker

kertoo.

Kesälomiaan Suomessa

viettävätvenäläisetovat ihas-

tuneet järvi-Suomeen jaKai-

nuuseen, jotka tarjoavat hy-

vät puitteet mökkeilyyn.

-Etelä-Euroopasta tulevat

matkailijat suuntaavat usein

katsomaan Lapin luontoa.

Siltiesimerkiksiranskalaisis-

ta 44 prosenttia jää Helsin-

kiin, markkinatutkija Jari

Mäkinen Matkailunedistä-

miskeskuksesta kertoo

Kirkot kiinnostavat

Halpalennot Saksasta ja

BritanniastaTampereelleovat

Mekinmukaanselvästi lisän-

neetulkomaalaisten innostus-

tapiipahtaaSuomessaviikon-

lopun yli.

- Suomi avautuu matkai-

lijoillepikkuhiljaa.Sittenkun

on Helsinki ja Lappi nähty,

lähdetään katsomaan muita

kaupunkeja ja ajelemaan

ympäriSuomea,Mäkinenus-

koo.

Suosituimmat

matkailukohteet

edelleen samat

Linnanmäen suosio suo-

malaisten ykköskohteena on

kiistaton.Vakiokävijätpalaa-

vat huvipuistoon joka kesä.

Samoin on Särkänniemen ja

Suomenlinnan kohdalla. Ai-

noa muutos suosikkikohtei-

den kärjessä viime vuosilta

on Uspenskin katedraalin

nousu viidenneksi ohi Kor-

keasaaren eläintarhan.

- Temppelinaukion kirk-

ko on kärkipään kohteista ai-

noa, jossakäyselvästienem-

män ulkomaalaisia kuin suo-

malaisiamatkailijoita.Kirkot

yleensäkin ovat vakionähtä-

vyyskohteita ympäri Suo-

men. Suomenlinna on myös

sellainen paikka, että se kiin-

nostaa ulkomaalaisia.

Vahva eurovie

venäläisiä turisteja

Ulkomaalaisten turistien

osuusonkasvanutviidentois-

ta viime vuoden aikana 2,5-

kertaiseksi. Viime vuonna

Suomessarekisteröitiin2200

000ulkomaalaistenyöpymis-

tä. Viime vuonna turistien

määräpysyisuunnilleenedel-

lisvuoden lukemissa.

- Lontoon pommi-iskut

saattavat hieman vaikuttaa

amerikkalaisten innostukseen

matkustaaEurooppaan,mutta

tuskin niillä on matkailuun

suurta vaikutusta pidemmäl-

lä aikavälillä, Mäkinen us-

koo.

Rukan hiihtokeskus nousi

viime vuonna koko maan ti-

lastossa sijalta 12 seitsemän-

neksi.Hiihtokeskusten järjes-

telmällinen kehittäminen al-

kaa Mäkisen mukaan tuottaa

tulosta.

- Mikään kohde ei mie-

lestäni ole erityisesti menet-

tämässä suosiotaan.Tosin ti-

lanne venäläisten kanssa on

vähän kiikun kaakun. Euron

korkea kurssi vähensi mat-

kustamistaSuomeen ja lisäksi

Venäjältä järjestetään paljon

halpojavalmismatkojaTurk-

kiin ja Egyptiin. Ne vähentä-

vät hieman venäläisten intoa

matkustaa Suomeen.

Suomessa tavattiin tä-

män vuoden alkupuolis-

kolla noin 550 väärennet-

tyä euroseteliä. Paljastu-

neiden

väärennysten

määrä näyttää olevan lie-

vässä laskussa viime vuo-

desta, jolloin koko vuon-

na löytyi noin 1 350 vää-

rennöstä.

Eniten väärennösten

joukossa oli 50, 100 ja

200 euron seteleitä. Ra-

hojen laatu vaihteli heik-

väärennettyä euroseteliä

eli suunnilleen saman ver-

ran kuin viime vuonna

vastaavana aikana.

Selvästi suosituin vää-

rennyskohde oli viisi-

kymppinen, joita oli jo

kaksi kolmesta väären-

nöksistä.

Kaikkiaan eurosetelei-

tä on liikkeellä noin yh-

deksän miljardia kappa-

letta.

Jäähdyttää voi myös perinteisesti

Energiatietoa jakava

Motiva kehottaa verkko-

sivullaan viilentämään

huoneita viisaasti. Moti-

van mukaan huoneiden

jäähdytys on taloudelli-

sinta hoitaa perinteisillä

keinoilla. Esimerkiksi ver-

hojen ja kaihtimien käyt-

tö on hyvä ja halpa tapa

suojautua auringon paah-

teelta.Tuulettaa pitää var-

jon puolelta ja yöaikaan.

Tarpeettomat sähkölait-

teet on muistettava sam-

muttaa.

Sähkölaitteet lämmittä-

vät huomattavasti sekä

asuntojen että toimistojen ti-

loja. Lamput, erityisesti ta-

valliset hehkulamput, ovat

suuri lämmönlähde. Pienes-

säkin asunnossa voi olla

kymmeniä lamppuja, joiden

tuottama lämpökuorma saat-

taa olla satoja tai jopa tuhan-

sia watteja.

Monissa nykyajan sähkö-

laitteissa virta on koko ajan

päällä. Laite sammuu kun-

nolla vasta irrottamalla vir-

tajohto pistorasiasta. Vaikka

yksittäinen laite tuottaa le-

potilassa lämpöä vain muu-

taman watin, laitteiden yh-

teenlaskettu lämmöntuotan-

to on huomattava. Esimer-

kiksi tietokoneet, tulosti-

met, monitorit, modeemit

ja laturit kannattaa irrot-

taa sähköverkosta, jos nii-

tä ei tarvita.

Huonokuntoisesta kyl-

mälaitteesta saattaa hel-

teellä tulla teholämmitin,

joka tekee yksiöstä sau-

nan. Lämpötilan noustes-

sa kylmälaite puhkuu

lämpöä, koska sisuksen

pitäminen viileänä vaatii

helteellä paljon tehoa.

Hellepäivä on hyvä hetki

sulattaa jääkaappi tai pa-

kastin.

Kihlakunnan rikosvuosi oli

kutakuinkin edellisen kaltainen

Tämän vuoden ensim-

mäisen kuuden kuukau-

den poliisin tilastojen

mukaan Vammalan kih-

lakunnassa ei ole tapah-

tunut merkittäviä muu-

toksia. Kaikkien rikos-

ten määrä oli alkuvuonna

1579 (vuonna 2004 1577) ,

rikoslakirikosten määrä

1089 (1101), joista omai-

suusrikoksia 320 (378),

henkeen ja terveyteen koh-

distuneita 56 (63) ja liiken-

nerikoksia 627 (575).

Liikennerikosten osalta

on huomioitavaa, että

törkeitä rattijuopumuk-

sia on alkuvuonna ollut

30, kun vastaava luku

vuonna 2004 oli 50.

Ajoin joitakin vuosia sitten Helsingissä

kännykkäkolarin, tai ainakin osaksi kän-

nykkäkolarin, sillä puhellessani ajoin päin

punaisia valoja risteykseen ja päin toista

autoa. Kaikki johtui siitä, että vanhana

helsinkiläisenä olin maalle palattuani

muuttunut maalaiseksi jälleen. Uusiutu-

nut, kuten voisi hienosti sanoa.

Vammaskosken sillan molemmissa päis-

sä on nyt liikennevalot. Niitä osataan tek-

nisesti käyttää, mutta osa autoilijasta ei

ymmärrä niiden merkitystä. Päin punaista

ajetaan törkeästi. Pahin tapaus, jonka olen

nähnyt, oli kun jo pysähtyneen jonon kol-

mas auto koukkasi etummaisten ohitse

päin punaisia sillalle.

Kiertoliittymissä käyttäytyminen, var-

sinkin Erottajalla, on samanlaista. Liiken-

nemerkki kertoo yksiselitteisesti, että älä

pysähdy kiertoliittymään, mutta ei tunnu

tämäkään ohje menevän perille. Ympyrä

on tukossa ja täynnä sillalle pyrkiviä. Ym-

pyrän kautta muualle yrittävät seisovat

jumissa Marttilankadulla ja Liekolanka-

dulla pitkään ja turhaan. Suojateitä ei

myöskään kunnioiteta, vaan odotellaan

autolla suojatien päällä ja jalankulkijat

odottavat. Kun jono sillalla nytkähtää, ym-

pyrään tulee lisää muista piittaamatto-

mia autoilijoita.

Vammalaan on toivottu vuosien mit-

taan muutamia kertoja liikennevaloja.

Turha toive, ei niitä osattaisi kuitenkaan

käyttää. Ei ainakaan, ellei nykyisiä rik-

kojia aleta johdonmukaisemmin sakottaa.

Erkki Petman

Punaisista

valoista

Page 4 - Alueviesti_29_2005