Ohittaminen ja
yllätysjarrutus
veivät kolariin
Vammalan jäteasemalta
on varastettu viime viikon
maanantain ja torstain vä-
lillä 12 kg:n vaahtosammu-
tin.
Kaalisaaren uimarannalla
kännykkä keskiviikkona ilta-
päivällä.
Torstain vastaisena yönä
anastettu aluesairaalan pihas-
ta naisten musta 7-vaihteinen
Tunturi -polkupyörä.
Perjantain vastaisena yönä
murtauduttiin Stormissa sahan
huoltotiloihin ja anastettiin
akkuporakone. Poliisi kaipaa
haivantoja alueella yön aika-
na liikkuneista numeroon 03-
5190211
Torstai heinäkuun 21. 2005
9
Tiehallinto muistuttaa
autoilijoita riskistä joutua
hirvieläinonnettomuu-
teen. Hirvikannan pie-
nentäminen on vähentä-
nyt hirvionnettomuuksi-
en määrää huippuvuoden
2001 lukemista.
Tiehallinnon selvityksen
mukaan maanteillä tapah-
tui viime vuonna noin 4500
hirvieläinonnettomuutta.
Myönteisestä kehityksestä
huolimatta hirvikolareita
tapahtuu edelleen selvästi
enemmän kuin vuosikym-
men sitten.
Nopeus lisää riskiä
Kesällä vakavien hirvi-
eläinonnettomuuksien riski
kasvaa hämärien kesäöiden
ja suurempien ajonopeuk-
sien myötä. Mikäli auton
nopeus on yli 90 kilomet-
riä tunnissa, on hirveen tör-
määvän kuolemanriski jopa
yhdeksänkertainenverrattu-
na 80 kilometrin tuntinope-
uteen. Karkeasti voidaan
arvioida, että yli 90 kilo-
metrin tuntinopeudella hir-
veen törmäävä kuolee, 80
kilometrin nopeudella aja-
va loukkaantuu vakavasti ja
65 kilometrin nopeudella
ajava ja turvavyötä käyttä-
vä säilyy vammoitta.
Hirvieläinonnettomuuk-
sien määrä kääntyy hiljai-
sen kevättalven jälkeen voi-
makkaaseen kasvuun, joka
saavuttaa huippunsa loka-
marraskuussa. Onnetto-
muusaltis ajanjakso piteni
viime vuonna toukokuusta
marraskuuhun. Hankalim-
mat kuukaudet ovat perin-
teisesti syksyllä. Onnetto-
Hirviä varottava
myös kesällä
muuksista 66 % ajettiin hämä-
rässä tai pimeällä.
Onnettomuuksissavammau-
tuneiden henkilöluku pieneni
hiukan, menehtyneiden määrä
on pysytellyt pitkään kymme-
nen tienoilla. Henkilövahin-
goista 95 % aiheutui kolaroin-
nista hirven kanssa. Vuoden
2004 hirvieläinonnettomuuksi-
en laskennallinen kustannus
yhteiskunnalle on 155 miljoo-
naa euroa.
Tiehallinnon raportin mu-
kaan eläinkannan pienentämi-
nen on vähentänyt hirvionnet-
tomuuksien määrää vuoden
2001 huippulukemista. Hir-
veen törmättiin 2066 ja peu-
raan 2559 kertaa. Myönteises-
tä kehityksestä huolimatta on-
nettomuuksia tapahtuu edel-
leen selvästi enemmän kuin
vuosikymmen sitten.
Valppaus ja ennakointi
tärkeää
Erityistä varovaisuutta tulee
noudattaa hirvivaarasta varoit-
tavien merkkien vaikutusalu-
eella, mutta hirvet saattavat
ylittää liikenneväyliäyllättävis-
täkin paikoista. Tien lähellä
havaittu hirvi on aina onnetto-
muusriski. Tien jo ylittäneen-
kin eläimen perästä saattaa tul-
la toinen tai jopauseampiaeläi-
miä. Niillä kohdin, missä riis-
ta-aidoissa on aukkoja tai aita
päättyy, kannattaa olla erityi-
sen varovainen.
Tien reuna-alueiden tarkkai-
lu useammankin silmäparin
voimin auttaa havaitsemaan
tielle pyrkivän hirvieläimen.
Hirvi pysyttelee yleensä met-
sän tuntumassa, mutta peuran
ja pienen kauriin voi kohdata
aukeillakin paikoilla.
Vammaskoskensiltatyö-
maalla on kiinnitetty huo-
miota autoilijoihin, jotka
eivät ole malttaneen odot-
taa punaisen liikenneva-
lon vaihtumista vihreäksi.
Sillan liikennevalot voi-
daan rakennustyömaanvaa-
timien toimenpiteiden lisäksi
kytkeä pelastus- ja poliisi-
viranomaisten toimesta pu-
naiselle molemmista ajo-
Noudata punaista
liikennevaloa
siltatyömaalla
suunnista, jotta hälytysajossa
olevat hälytysajoneuvot pääse-
vät mahdollisimman nopeasti
sillan yli. Tämän vuoksi autoi-
lijoiden on muistettava, että lii-
kennevalot eivät ole pitempään
punaisella vahingossa vaan ky-
seessä on tarkoituksellinen lii-
kenteen esto sillalla. Näissä ta-
pauksissa päin punaista valoa
valoa ajava voi vaarantaa myös
viranomaistenhälytystehtävien
hoitamista.
Viisi hehtaaria maastoa
paloi jälleen torstainvastaise-
na yönä Säkylässä Satakun-
nassa. Tuli tuhosi aluskasvil-
lisuutta ja mäntymetsää. Po-
liisi epäilee paloa tahallaan
sytytetyksi.
Porin prikaatin liepeillä Kar-
husuontiellä riehuneesta palos-
ta ilmoitti pelastuslaitokselle
sotilaspoliisi puoli kahden ai-
kaan aamulla.
Päivystävän palomestarin
TuomoPartasenmukaanmaas-
tossa oli kaksi täysin toisistaan
erillistä syttymisaluetta, jotka
Pyromaani sytyttää
metsää Säkylässä
sijaitsivat vajaan kilometrin
päässä toisistaan.
Palo saatiin sammutettua
kuudenaikaanaamulla.Par-
tanen arvioi raivaustöiden
jatkuvan puoleenpäivään.
Sytytetyt kohteet sijaitsivat
parin sadan metsin päässä
edellisestä kohteesta.
Palopaikka sijaitsee sa-
malla alueella, missä roihu-
si muutaman hehtaarin ver-
ran metsää sunnuntaina.
Kokemäen poliisi epäilee,
että molempien palojen sy-
tyttäjät ovat samoja henki-
löitä.
Vammalassa kesäkuussa
ilmi tullut epäilty seksuaa-
lirikos ei johda syyttee-
seen.
Tapaus nousi julkisuuteen,
kun poliisi pyysi yleisöltä
tietoja kiertelevästä taulu-
kauppiaasta, jonka epäiltiin
raiskanneen naisen Vamma-
lassa 18. kesäkuuta.
Nokian kihlakunnansyyt-
täjä Jari Kukko on tehnyt ju-
Taulukauppiasta
ei syytetäkään
raiskauksesta
tussa syyttämättäjättämis-
päätöksen. Kukon mu-
kaan rikoksesta ei löyty-
nyt riittävää näyttöä.
Tauluja kaupitellut ul-
komaalainen mies pidätet-
tiin Porissa 21. kesäkuu-
ta ja vangittiin 23. kesä-
kuuta.
Mies oli vangittuna pari
viikkoa.
Varkauksia
Vammalassa
Kaksi 20-vuotiasta vam-
malalaista naista pahoinpiteli
toisiaan painimalla ja hiuk-
sista repimällä torstaina aa-
muyöstä Marttilankadulla
ravintolan kohdalla. Samoil-
la kohtia kaksi samanikäistä
Naiset pistivät painiksi,
miehet ottivat mallia
mieshenkilöä alkoi painia
autojen välissä niin että
kaatuivat vasten auton
tuulilasia, joka rikkoon-
tui. Lisäksi toista henki-
löautoa potkaistiin oveen,
johon tuli syvä painauma.
Keskiviikkona iltapäivällä
poliisi mittasi henkilöautolle
Satakunnantiellä 60 km/h:n
rajoitusalueella nopeutta 112
km/h.Kuljettajamäärättiinajo-
kieltoon.
Roima vauhti
vei ajokortin
Harjavaltainen 60-vuotias
moottoripyöräilijä menehtyi
silmänräpäyksessä, kun hä-
neen törmäsi henkilöauto,
jonka hallinnan kuljettaja oli
menettänyt toisen, varomat-
tomaan ohitukseen syyllisty-
neen autoilijan vuoksi. On-
nettomuus sattui valtatie kak-
kosella viime perjantaina aa-
mupäivällä.
Onnettomuuspaikkasijaitsee
Huittisten ja Kokemäen rajalla.
Huittisten suuntaan menneestä
autojonosta lähti henkilöauto
ohittamaan muita autoja. Ko-
kemäen suuntaan ajanut henki-
löauto joutui väistämään tätä
ohittavaaautoa jaajautui tämän
Varomaton ohittaja
aiheutti motoristin
kuoleman vt 2:lla
takia tien oikeaan reunaan
osittain pois asfaltilta. Kul-
jettaja menetti auton hallin-
nan ja auto ajautui vastaan-
tulevien kaistalle törmäten
Huittisten suuntaan ajanee-
seenmoottoripyörään ja täs-
tä edelleen tien vasemmalle
puolelle ojaan.
Autossa oli kuljettajan li-
säksi kaksi matkustajaa.
Kaikki kuljetettiin terveys-
keskukseen. Heidän vam-
mansa olivat lieviä.
Huittistensuuntaanajanut
ohittaja ei pysähtynyt pai-
kalle,vaanhänet tavoitettiin
myöhemmin.Alkoholilla ei
osuutta tapahtumiin.
Moottoriveneellä liikkunut
huomalainen mies pyristeli po-
liisiavastaanratsiassaKokemä-
enjoella Huittisissa viime per-
jantaina.
Ruorijuoppo pisti
vastaan Huittisissa
2,5 promillen humalassa
ollut mies saa ruorijuopu-
muksen lisäksi syytteen
myösvirkamiehenvastusta-
misesta.
Jaatsinrannassa olleesta ve-
neestäanastettiin lauantainvas-
taisena yönä polttoainesäiliö.
Myös perämoottoria oli yritet-
Varas vei säiliön
ja soittimen
Karkunkyläntiellä maasto-
autoaohittanuthenkilöauto jar-
rutti yllättäen ohituksen jäl-
keen, jolloin auto kääntynyt
poikittain ajoradalle ja ohitet-
tu auto törmäsi sen kylkeen.
Ajoneuvoihin tuli lieviä vau-
rioita. Onnettomuus sattui lau-
antaina kello 19:n jälkeen
Naista nuijittiin
Aittalahden
puistossa
Kahden naisen ja miehen
seurue pahoinpiteli naistaAit-
talahden puistossa lyömällä
lauantaina kello 22.30:n jäl-
keen. Lisäksi naisen autoa va-
hingoitettiin potkimalla ja hyp-
pimällä sen päällä.
Poliisi tavoitti lauantaina
kello 23.45 Vammalan Heino-
osta pakettiauton, jonka kul-
jettaja puhalsi alkometriin 2,2
promillea. Kuljettaja on paik-
kakuntalaisia.
Yli 2 promillen
rattijuoppo
jäi kiinni
Heinoossa
Murtovaras tunkeutui kah-
teen autoon Äetsän Päätien
varrella tiistaiyönä.
Molemmista autoista rikot-
tiin lasi, minkä jälkeen voro
vei mukanaan sisällä ollutta
tavaraa. Murrot huomattiin jo
yöllä ennen kello kolmea.
Automurtoja
Äetsässä
Kaatunut täysperävaunu
tukki Punkalaitumentien
viime viikon keskiviikko-
na Huittisten Suttilassa.
Onnettomuus tapahtui Pun-
kalaitumentiellä lähellä
Hermanninkankaan risteys-
tä hieman klo 18:n jälkeen.
Vanerilastissa ollut täyspe-
rävaunu kaatui ja kuorma
Kaatunut täys-
perävaunu tukki
tien P-laitumella
levisi maantielle ja ojaan. Ve-
toauto pysyi pystyssä mutta
ajautui osittain pois tieltä. On-
nettomuudessa vältyttiin hen-
kilövahingoilta.
Liikenne ohjattiin onnetto-
muuspaikanohikiertotietänos-
totäiden ajan ja tie saatiin ko-
konaan vapaaksi puolilta öin.
ty irroittaa. Lauantain vastaise-
na yönä murtauduttiin Houha-
järvellä henkilöautoon, josta
anastettiin CD-soitin ja levyjä.
Vanha piharakennus
paloiVampulan Huhtaan-
tiellä tiistai-iltana sytty-
neessä tulipalossa.
Varastokäytössä olevas-
sa rakennuksessa oli aiem-
min päivällä käytetty kul-
Piharakennus paloi
tuhkaksi Vampulassa
mahiomakonetta, minkä vuok-
si kytemään jääneen kipinän
arvellaan olevan palon sytty-
missyynä.
Sammuttajien tehtäväksi jäi
estää palon leviäminen ympä-
ristöön.
Kuntia ei nähdä enää
ensisijaisesti palvelujen
tuottajina vaan palvelu-
jen järjestäjinä, todetaan
KuntaSuomi 2004 -tutki-
muksessa Talousjohtami-
sen kehityspolkuja - Tut-
kimus kuntien talousjoh-
tamisesta 1996-2003.
Kuntien budjetointi, las-
kentatoimi ja kirjanpito
ovat lähentyneet yksityi-
sen sektorin käytäntöjä.
Perinteisen määräraha-
budjetoinnin merkitys toi-
minnan ohjauksessa on vä-
hentynyt, ja palvelutuotan-
non ohjauksessa on siirryt-
ty kohti tavoiteohjausta.
Kuntien talousarviot
ovat valtaosin kehysmäisiä,
ja nettobudjetointi on yleis-
tynyt viimeisen kymmenen
vuoden aikana. Budjettival-
taa on hajautettu valtuusto-
ilta kunnan yksiköille, val-
tuustojen asettaessa kehys-
mäisiä tavoitteita määrära-
hojen käytölle.
Kirjanpitoon liittyväton-
gelmat ovat tarkastelujak-
solla vähentyneet. Kirjan-
pitouudistukset on koettu
pääsääntöisesti tarpeellisik-
si. Kaksi kolmannesta vas-
tanneista talousjohtajista
pitää kuntien alijäämien
kattamisvelvollisuutta tar-
peellisena.
Alijäämän kattamisvel-
vollisuuteen liittyy myös
ongelmia: kunnan palvelu-
rakenteitaeiolemahdollista
muuttaa suunnittelukauden
aikana ja lakisääteiset pal-
veluvelvoitteet on hoidet-
tava. Kolmenkymmenen
otokseen kuuluvan kunnan
tilinpäätöksissäonollutkat-
tamista odottavia alijäämiä,
ja neljällätoista kunnalla on
ollut ongelmia tämän vel-
voitteen täyttämisessä.
Kuntien palvelujen jär-
jestämistavat ovat muuttu-
neet ja muuttumassa. Oman
virastomuotoisen palvelu-
tuotannon asemesta kunnat
ovat perustaneet liikelaitok-
sia ja osakeyhtiöitä, ulkois-
taneet palvelutuotantoa ja
ryhtyneet tekemään yhteis-
työtä muiden kuntien kans-
sa.Tämän monipuolistuvan
kehityksen myötä kunnista
Kunnat ovat muuttuneet
palveluiden tuottajista
palveluiden järjestäjiksi
on tullut johtamisen näkö-
kulmastakatsottunakonser-
neja: johdon tehtävä on saa-
da erilaiset organisaatioyk-
siköt toimimaan tehokkaasti
yhteisten päämäärien puo-
lesta.
Kuntakonsernien johta-
misjärjestelmä on muuttu-
nut viime vuosien aikana:
konserniperiaatteet on en-
tistä useammin vahvistettu
konsernisäännöllä, selkei-
den tavoitteiden asettami-
nen yksiköille on yleisty-
nyt ja kuntien konserneissa
toimivien edustajien valin-
taan on paneuduttu entistä
huolellisemmin. Tämä ke-
hityssuunta vaikuttaa vah-
vistuvan tulevaisuudessa.
Tarkastuslautakuntien
on ollut monissa kunnissa
hankalaa löytää rooliaan ja
asemaansa kunnan organi-
saatiossa. Tällä hetkellä
vain noin neljässä kunnas-
sa kymmenestä tarkastus-
lautakunta toimii kuntalain
idean mukaisesti valtuuston
apuelimenä.Etenkinsuuris-
sa kunnissa politiikan ras-
kassarjalaiset eivät ole eri-
tyisenkiinnostuneita tarkas-
tuslautakunnan jäsenyydes-
tä, osin vaalikelpoisuussää-
döksistä johtuen.Tarkastus-
lautakuntainstituution näh-
dään kuitenkin vahvista-
neen tarkistuksen roolia ja
painoarvoa.Tarkastuslauta-
kuntien arviointikertomuk-
set nähdään pienissä kun-
nissa merkittävämpinä kuin
suurissa kunnissa.
Tutkimuksen myötä on
tehty kuntien talousjohtajil-
le kyselyt vuosina 1996,
1999 ja 2003. Kysely lähe-
tettiin 47 kunnan talousjoh-
tajille, joista yhtä vaille
kaikki vastasivat kyselyyn.
KuntaSuomi 2004 -tut-
kimusohjelma on Kuntalii-
ton, yliopistojen ja tutki-
muslaitosten yhteinen tut-
kimuskokonaisuus. Hank-
keessa analysoidaan kunti-
en kehitystä ajanjaksolla
1995 - 2004.
Ohjelman 47 tutkimus-
kuntaa edustavat mahdol-
lisimmanhyvinsuomalaista
kuntakenttää ja tutkimustu-
lokset ovat yleistettävissä
kaikkiin kuntiin.
Kesämökin ostajan
kannattaa selvittää en-
nen mökin ostoa, kuin-
ka paljon mökistä jou-
tuu maksamaan kiinteis-
töveroa. Kiinteistövero
on vuosittain kiinteistön
sijaintikunnalle makset-
tava vero, jonka suuruus
vaihtelee kunnittain,
muistuttaaVeronmaksa-
jain viikon verovinkki.
Veroihin vaikuttaa eni-
ten tontin arvo ja kiinteis-
töveroprosentin suuruus.
Kunnat määräävät itse
kiinteistöveroprosentin
suuruuden lain sallimissa
rajoissa.
Kiinteistövero laske-
taan tontin ja rakennuk-
sen verotusarvosta. Ra-
kennuksen verotusarvoon
ei sijainti vaikuta, joten
samanlaisen rakennuksen
Kesämökkien
kiinteistöverossa
suuriakin eroja
verotusarvo on periaat-
teessa eri puolella Suo-
mea yhtä suuri. Tontin
verotusarvoon vaikuttaa
sijainti, joten samanko-
koisen tontin verotusarvo
voi vaihdella huomatta-
vasti eri kunnissa ja jopa
saman kunnan alueella.
Kesämökin kiinteistö-
veroprosentti vaihtelee
0,5 ja 1 prosentin välillä.
Vapaa-ajan asunnon vero-
prosentti voi olla suurem-
pi kuin tontin. Jos esimer-
kiksi kesämökkitontin ve-
rotusarvo on 15 000 eu-
roa ja rakennuksen 9 000
euroa, kiinteistövero kal-
liissa kunnassa on 240 ja
halvassa 120 euroa. Kiin-
teistöveron lisäksi mökki-
läinen joutuu maksamaan
mökkikunnalle jätemak-
sua, joka myös vaihtelee
kunnittain.
1,2,3,4,5,6,7,8 10,11,12,13,14,15,16,17,18,19,...28