Page 8 - Alueviesti_29_2005

Basic HTML Version

Torstai heinäkuun 21. 2005

Timo Roos

Asiasta

ja sen

vierestä

Viime viikon Kotimaa-

lehdessä Herättäjä-Yhdis-

tyksen toiminnanjohtaja

pastori Simo Juntunen

määritteli tämän ajan mie-

lestäni osuvasti. Hän sa-

noi, että "me elämme ih-

missuhteitten sotkuilla

herkuttelevaa aikaa." Lau-

sumallaan hän viittasi

sensaatiolehdistöömme.

Ja näin se juuri on. Mutta

ei siitä pidä yksinomaan

iltapäivälehtiämme ja eri-

laisia kovin keveitä viik-

kolehtiämme syyttää. Nä-

kyvillä paikoilla olevat ih-

miset ovat siihen antaneet

aihetta. Ja kovin monet

ns. julkkikset ovat julki-

suuteen keinoista piittaa-

matta pyrkineetkin.

Tällaisia uutisia luki-

essani ajattelen monen

muun lailla tuollaisten ko-

huperheiden lasten kohta-

loa tai sen syyttömän van-

hemman tuntoja. Pastori

Juntusen kiteytys ajastam-

me on raadollinen mutta

ikävä kyllä oikea.

X X X

Tämän jutun alku oli

kovin masentava. Lienee

siis aihetta siirtyä toiseen-

laiseen maailmaan. Hel-

singissä alkavat kohta-

puoliin

yleisurheilun

MM-kisat. Se on hintava

tapahtuma. Toivottavasti

ennenaikainen on huoli

siitä, että maksumiestäkin

joudutaan vielä kysymään.

77 vuotta sitten olympia-

kisakaupungissa Hollannin

Amsterdamissa maksuhuolia

oli. Ilmoittihan maan halli-

tus jo etukäteen, ettei se osal-

listu olympiakisojen rahoi-

tukseen. Onneksi Hollanti oli

rikas maa ja sen yritystoi-

minta siinä kunnossa, että

tukea tuli siltä taholta. Tie-

tenkin siinä toivossa, että ki-

soihin sijoitetut rahat palaa-

vat korkoa kasvaneina takai-

sin.

Niin ei tainnut kuitenkaan

käydä, ja eniten siitä syytet-

tiin saksalaisia. Näiden va-

raan kun oli laskettu paljon.

Olympialainen asunnonväli-

tystoimistokin oli käyttöön-

sä varannut 50 000 huonet-

ta. Vaan suurin osa niistä jäi

käyttämättä ja jo varatuista-

kin huoneista jäi vuokria saa-

matta. Asukkaat kun eivät il-

mestyneetkään kisakaupun-

kiin.

Erityisen kiukkuisia Ams-

terdamissa olivat ruokalan-

pitäjät. Sakemannit näet tu-

livat aamujunilla kisapaikalle

omin eväin, söivät ne stadi-

onilla ja palasivat iltajunilla

takaisin. Kaikkein suurin

pettymys taisi olla jalkapal-

lo-ottelu Saksa-Uruguay.

Katsomossa istui noin 20 000

ihmistä, enin osa saksalaisia,

mutta paikkakunnan ravinto-

loitsijoiden mukaan näiden

kulutus rajoittui vain

muutamaan sataan olutla-

siin.

Tällaisia kokemuksia

emme Suomelle emmekä

Helsingille tietenkään toi-

vo. Olympialaisiahan ny-

kymuodossa Suomella ei

ole vara edes haaveilla

tänne. Ellei sitten urhei-

leva maailma ota niska-

lenkkiä bisnesmiehistä ja

palauta takaisin sitä vuo-

den 1952 Helsingin olym-

pialaisten olympiahenkeä,

jota vieläkin maailmalla

kaiholla muistellaan.

X X X

Kesä meillä on juh-

laisaa aikaa ja kunnon

juhliin kuuluvat komeat

puheet. Hämeenlinnassa-

kin palokunta juhli vajaat

sata vuotta sitten 40-vuo-

tista taivaltaan kaupun-

ginpuistossa koko päivän.

Ehtoolla oli ravintolassa

vielä juhla kutsuvieraille,

joita oli tullut Turkua

myöten. Turun palomes-

tari piti iltajuhlassa 16 eri

puhetta, joista jokainen

päättyi eläköön-huutoon.

Se oli tapana siihen ai-

kaan muuallakin ja erityi-

sesti juuri Turussa. Oli-

han siellä kerrankin hy-

vän puheen päälle huudet-

tu tuo eläköön peräti 9

kertaa. Se puhe oli pidet-

ty vainajille.

Kirkon kesäleireille

kerääntyy tänäkin kesä-

nä kymmeniä tuhansia

7-14-vuotiaita varhais-

nuoria. Käytännössä lä-

hes jokaisella seurakun-

nalla on omat leirinsä.

Leirit tarjoavat vauhdik-

kaan, turvallisen ja ra-

kentavan vaihtoehdon

lomiaan viettäville kou-

lulaisille.

Leireillä on monesti jo-

kin teema; vaihtoehtoina

ovat esimerkiksi liikunta,

seikkailu- ja vaellusleirit

sekä kättentaitoihin liitty-

vät leirit. Useimmiten lei-

rit ovat sekaleirejä, jois-

sa on mukana sekä tyttö-

jä että poikia. Tytöille ja

pojille järjestetään leire-

jä myös erikseen. Useis-

sa seurakunnissa on isä-

Kirkon

kesäleireillä

tuhansia

varhaisnuoria

poika- ja äiti-tyttö- leirejä.

Nykyisin telttaleirit ovat

jääneet vähemmistöön. Mo-

nesti leirit pidetään leirikes-

kuksissa. Leirejä järjestetään

pitkin kesää. Niiden hinnat

vaihtelevat

muutamasta

kymmenestä eurosta noin

sataan euroon. Kesän ohella

leirejä pidetään myös muina

vuodenaikoina.

Leirit jaetaan usein siten,

että 7-10- ja 11-14-vuotiail-

le järjestetään omat kokoon-

tumisensa. Pienempien leirit

ovat yleensä kestoltaan 2-3

vuorokautta ja varttuneem-

pien varhaisnuorten 3-5 vuo-

rokautta. Joissain seurakun-

nissa järjestetään myös päi-

vän mittaisia leirejä. Varsi-

naisten seurakuntaleirien

ohella partiolla on omaa lei-

ritoimintaa. Seurakunnat toi-

mivat monesti partiolip-

pukuntien taustayhteisö-

nä.

Kirkollisia varhais-

nuorten leirejä on pidetty

1930- luvulta lähtien.

Suomen Poikien ja Tyttö-

jen Keskus, PTK ry, ke-

hittää ja toteuttaa kristil-

listä varhaisnuorisotyötä

luterilaisessa kirkossa.

PTK:n leirejä pidetään tä-

näkin kesänä perinteiseen

tapaan Partaharjulla ja

Saariselällä. Kirkossa lei-

rejä järjestävät myös useat

muut järjestöt sekä hiip-

pakunnat ja rovastikun-

nat. Tänä vuonna pidetään

hiippakunnallisia leirejä.

Ensi vuonna järjestetään

rovastikunnallisia leirejä.

PTK järjestää seuraavan

valtakunnallisen suurlei-

rinsä vuonna 2007.

-Viime vuonna ukonil-

man aiheuttamia vahin-

koja korvattiin usean mil-

joonan euron edestä, ker-

too korvauslakimies Kari

Ketven If Vahinkovakuu-

tuksesta.

Kotona vahingoilta väl-

tytään parhaiten irrottamal-

la kodin sähkölaitteet ver-

kosta. Pelkkä sähkövirran

katkaisu ei siis riitä. Myös

Ukkosenilmalla

ylijännitevahinkoja

korvattiin kolme kertaa

palovahinkoja enemmän

lankapuhelimen seinäpistoke

on syytä irrottaa.

Salama voi aiheuttaa sähkö-

ja puhelinverkkoon ylijännit-

teen, joka rikkoo verkkoon lii-

tettyjä kodinkoneita ja -laittei-

ta.

Alttiimpia ylijännitevahin-

goille ovat televisiot, tietoko-

neet, faxit, videot ja puhelimet,

mutta myös jää- ja pakastin-

kaapit saattavat rikkoutua.

- Ukkosen aiheuttamat pa-

lovahingot korvataan koti- ja

maatilavakuutukseen sisälty-

västä palovakuutuksesta. Yli-

jännitteen aiheuttamia rikkou-

tumisvahinkoja sen sijaan kor-

vataan vain laajasta kotivakuu-

tuksesta. (esim. ylijännitteen

aiheuttamat television ja tie-

tokoneen rikkoutumiset). Uk-

kosilmalla ylijännitevahingot

ovat yli kolme kertaa yleisem-

piä kuin ukkosilmalla synty-

neet palovahingot. - Kos-

ka atk- laitteet ovat herk-

kiä vahingoittumaan, eivät-

kä vakuutukset pääsääntöi-

sesti kata tiedostovahinko-

ja, kannattaa tiedostoista

ottaa varmuuskopiot sään-

nöllisen välein. Kopiointi

on halpa ja helppo keino

suojata joskus hyvinkin ar-

vokkaat tiedostot laite- ja

ohjelmistovahinkojen va-

ralta, täsmentää Ketven.

Päättäjien ja kuntalaisten

yhteistyössä parantamista

Kuntapäättäjille teh-

dyn kyselyn mukaan

kuntapäättäjien ja kun-

talaisten yhteistyössä on

edelleen parantamisen

varaa. Kunnanvaltuusto-

jen ja -hallitusten pu-

heenjohtajista noin 45

prosenttia piti yhteyttä

kuntalaisiin toimivana,

kunnanjohtajista hie-

man yli puolet.

Yhteys ja yhteistyö

päättäjien ja äänestäjien

välillä vaihteli merkittä-

västi erikokoisissa kun-

nissa valtuustokaudella

2001 - 2004. Suurissa

kunnissa etäisyys äänes-

täjiin korostui, pienem-

missä kunnissa yhteistyö

oli sujuvampaa.

Kuntapäättäjien mu-

kaan yhteistyö kunnanval-

tuustojen kanssa sen si-

jaan toimii hyvin. Myön-

teisimmin yhteistyön su-

juvuuteen suhtautuivat

valtuustojen puheenjohta-

jat ja kunnanjohtajat, noin

86 prosenttia vastaajista.

Hallitusten puheenjohta-

jista yhteistyöhön luotti

76 prosenttia vastaajista.

Valtuustojen ja halli-

tusten puheenjohtajien

eriävät mielipiteet tulivat

esiin myös arvioitaessa

yhteistyötä kunnanhalli-

tuksen kanssa. Yhteistyö-

tä piti erittäin toimivana

94 prosenttia hallituksen

puheenjohtajista, valtuus-

tojen puheenjohtajista 82

prosenttia.

Kuntakokoluokittain

tarkasteltuna mielipiteis-

sä ei ollut merkittäviä ero-

ja. Varauksellisimmat ar-

viot valtuuston yhteistyö-

toiminnasta antoivat kes-

kisuurten, 20 000 - 50 000

asukkaan kuntien puheenjoh-

tajistot ja kunnanjohtajat.

Hallitusyhteistyöhön oltiin

tyytyväisimpiä suurissa kun-

nissa ja erityisesti tyytyväi-

syytensä ilmaisivat hallitus-

ten puheenjohtajat ja kun-

nanjohtajat.

Kyselytuloksista nousee

esille kuntapolitiikan realis-

mi: useamman poliittisen nä-

kökulman yhteensovittami-

nen ei kunnissa ole suinkaan

ongelmatonta.

Kyselyyn

osallistuneet puheenjohtajat

ja kunnanjohtajat arvioivat

yhteistyön sujuvuuden hei-

kommaksi ryhmäpuheenjoh-

tajien kanssa verrattuna mui-

hin yhteistyötahoihin. Kriit-

tisimmin yhteistyöhön val-

tuustoryhmien puheenjohta-

jien kanssa suhtautuivat val-

tuustojen puheenjohtajat,

myönteisimmin puolestaan

kunnanjohtajat.

Eniten kyselyssä kritisoi-

tiin yhteistyötä kunnan po-

liittisten ryhmien kanssa.

Kaikissa vastaajaryhmissä

yhteistyön toimivuuden arvi-

oi erittäin tai melko hyväksi

alle 70 prosenttia vastaajis-

ta. Valtuustojen puheenjoh-

tajista yhteistyötä piti hyvä-

nä kolme vastaajaa viidestä.

Eri kuntapäättäjien näke-

mykset erosivat toisistaan

huomattavasti erikokoisissa

kunnissa.

Kuntakoko vaikutti mer-

kittävästi näkemyksiin kun-

tapäättäjien ja kunnan joh-

tavien viranhaltijoiden väli-

sestä yhteistyöstä. Tyytymät-

tömyys yhteistyön toimivuu-

teen lisääntyi selvästi kun-

takoon mukaan, varsinkin

kun arvioitsijoina olivat val-

tuustojen puheenjohtajat.

Lautakunta- ja seutuyh-

teistyö vaihtelee

kunnittain

Kuntapäättäjien näkemyk-

set jakaantuivat merkittävästi

suhtautumisessa yhteistyö-

hön lautakuntien kanssa. Eri-

tyisesti valtuustojen puheen-

johtajat kokivat yhteistyön

ongelmalliseksi. Kyselyssä

tiedusteltiin mielipiteitä erik-

seen tarkastuslautakunnan

kanssa tehdystä yhteistyöstä

ja muiden lautakuntien yh-

teistyöstä kokonaisuutena.

Tarkastuslautakunnan

kanssa tehtyyn yhteistyöhön

kunnanjohtajat olivat huo-

mattavan tyytyväisiä, peräti

80 prosenttia vastaajista. Val-

tuustojen ja hallitusten pu-

heenjohtajista yhteistyöhön

oli tyytyväisiä noin 60 pro-

senttia vastaajista.

Yhteistyötyytyväisyys

muiden lautakuntien kanssa

oli merkittävästi alhaisem-

paa: valtuustojen puheenjoh-

tajista noin joka kolmas ja

muista vastaajaryhmistä hie-

man yli puolet ilmaisi tyy-

tyväisyytensä. Erityisen

kriittisesti lautakuntayhteis-

työhön suhtautuivat keski-

suurten, 20 000 - 50 000

asukkaan kuntien valtuusto-

jen puheenjohtajat. Yhteistyö

tarkastuslautakuntien kanssa

näytti toimivan paremmin

pienissä tai pienehköissä

kunnissa, kuten myös mui-

den lautakuntien kanssa teh-

ty yhteistyö.

Seudullisten toimijoiden

kanssa tehty yhteistyö jakoi

selvästi kuntapäättäjien mie-

lipiteitä. Merkittävä osa, 80

prosenttia, kuntajohtajista

katsoi seutuyhteistyön toimi-

neen erittäin tai melko hy-

vin. Samaa mieltä johtavista

luottamushenkilöistä oli vain

noin puolet. Seutuyhteis-

työhön tyytyväisimmät

löytyivät 5 000 - 10 000

ja 10 000 - 20 000 asuk-

kaan kunnista.

Yleisesti ottaen etenkin

hallitusten puheenjohtaji-

en ja kunnanjohtajien vä-

linen yhteistyö vaikutti

toimivan hyvin valtuusto-

kaudella 2001 - 2004. Var-

sinainen ongelmakohta

yhteistyön sujuvuudessa

oli vastanneiden mielestä

suhteessa äänestäjiin, li-

säksi yhteistyön toimi-

vuus lautakuntien kanssa

arvioitiin melko heikok-

si.

Työskentelytapojen,

valmistelukäytäntöjen,

työnjakokysymysten, joh-

tajuuden ja yhteistyökult-

tuurin kehittämisellä voi-

daan yhdessä ja erikseen

vaikuttaa siihen, miten

poliittinen ja ammatilli-

nen päätöksenteko kun-

nissa toimii. Ilman eri toi-

mijoiden välistä luotta-

musta ja avoimuutta on

päätöksentekojärjestel-

män kehittäminen vaikea

toteuttaa.

Kuntapäättäjäkysely

osoitettiin kaikkien man-

ner-Suomen kuntien kun-

nanvaltuustojen ja kun-

nanhallitusten puheenjoh-

tajille ja kunnanjohtajil-

le. Postitse toteutettu ky-

sely tehtiin kesällä 2003.

Kyselyyn vastasi kaikki-

aan 684 kuntapäättäjää,

joista kunnanjohtajia 238,

hallituksen puheenjohta-

jia 228 ja valtuuston pu-

heenjohtajia 218 vastaa-

jaa. Kyselyn vastauspro-

sentti oli 53. Kyselyn tu-

lokset ovat yleistettävis-

sä kaikkiin maamme kun-

tiin.

www.alueviesti.fi

Page 9

Page 7

1,2,3,4,5,6,7 9,10,11,12,13,14,15,16,17,18,...28