Page 7 - Alueviesti_29

Torstai heinäkuun 21. 2005

7

Ajattelemisen aihetta

HAUTAKIVET

• valmistukset

• kaiverrukset

• kultaukset

-kivitaulut

Kivihuolto Nykänen

Kokemäki, puh. (02) 546 0025

Ay

HAUTAMUISTOMERKIT

PEIPOHJAN KIVIVEISTÄMÖ OY

P

E

I

P

O

H

J

A

N

K

I

V

I

V

E

I

S

T

Ä

M

Ö

TEHDAS:Kokemäki

puh.02-6317 500,0440 317 530

www.peikivi.fi

Vammalan seudulla

Teitä palvelee:Oiva Peltola,puh.0400 552 042

Hautauspalvelut

aikuiset 27 e, lapset 7-14 v 20 e ja

lapset 1-7 v 5 e. Hintaan sisältyy

ruoka, kahvi ja matka. Särkännie-

men sisäänpääsy- ja laitemaksut

eivätsisällyhintaan.Retkestävas-

taavat Hilkka ja Kimmo Koivisto.

Ilm. kirkkoherranvirastoon puh.

02-8382100.

Tiekirkkopäivystyksessä vapaita

aikoja.Tervetuloamukaanpäivys-

täjäksi.Otayhteyttäkirkkoherran-

virastoon p. 02-8382100 tai Aila

Isotaloon 050-5189584.

KASTETTU:

Sofia Fredrika Simula.

AVIOON AIKOVAT:

Tomi Joona Hermanni Virén ja

LottaJuhantytärMäkitalo,molem-

mat Säkylän srk:sta.

KUOLLUT:

Laila Impi Anneli Perttuli 80 v.,

JenniKerttuMariaLainepää 79 v.

Tulevan sunnuntain saarnateksti kes-

kittyy Jeesuksen kertomaan vertaukseen

isännästä, joka on lähdössä pitkälle mat-

kalle ja joka jakaa palvelijoilleen raha-

summia, joilla heidän olisi asioitava hä-

nen poissa ollessaan. Palvelijat saavat ra-

haa hieman eri määrän mutta tehtävä on

sama. Isännän lähdettyä jotkut palvelijat

toimivat saamillaan varoillaan mutta yksi

palvelija panee rahat talteen asioimatta

niillä. Kun isäntä aikojen kuluttua saa-

puu on ärahat kiertämäänä panneilla pal-

velijoilla hyviä uutisia. Sen sijaan sillä

palvelijalla, joka vain laittoi rahat tal-

teen, ei ollut paljoakaan hyvää kerrotta-

vaa isännälle. Hän saattoi antaa takai-

sin vain saamansa alkuperäisen määrän,

ei edes pankkikorkoja ollut kertynyt.

Isäntä kehui palvelijoita, jotka ovat

toimineet saamillaan varoilla ja palkit-

see heidät mutta nuhteli tuota yhtä pa-

haksi ja laiskaksi ja antoi myös tuomion

kelvottomasta taloudenhoidosta.

Isäntä on tietenkin Jumala, palvelijat

olemme me, rahat merkitsevät niitä lah-

joja, tehtäviä, vastuualueita ja kykyjä, joita

meille on annettu. Näitä käytetään joka-

päiväisessä elämässä yhtä lailla kuin seu-

rakuntaelämässäkin ja kaikki punnitaan

eräänä päivänä Jumalan edessä.

Jumala kysyy siis uskollisuutta meille

annettujen lahojen, kykyjen ja tehtävien

hoidossa. Kysymys ei siis ole siitä, kuin-

ka paljon olemme saaneet vaan siitä, mitä

ja kuinka teemme sillä, mitä olemme saa-

neet. Asioi siis Jumalan kunniaksi sillä,

mitä olet saanut sillä sinua ei vedetä tilil-

le muiden lahjoista ja kyvyistä, vain omis-

tasi.

Jumalan antamia lahjoja kykyjä voi

näet käyttää myös väärin tai olla käyttä-

mättä ollenkaan. Voimme myös sanoa, että

itse elämä on Jumalan suuri lahja. Saa-

tamme elää koko elämäämme kuin tuo pal-

velija, joka ei asioinut saamillaan rahoil-

la isäntänsä taloudenhoidon edistämiseksi

ja menestykseksi. Miten ja kenen kunni-

aksi ja hyväksi käytämme elämän suurta

lahjaa? Tätä kysyy tulevan sunnuntain ker-

tomus.

Theofilus

Uskollisuus Jumalan

lahjojen hoitamisessa

Turun arkkihiippakunnan

tuomiokapituli on todennut

kaikki seitsemän Turun piis-

paehdokasta vaalikelpoisiksi.

Keskiviikkona pitämässään

istunnossa tuomiokapituli

arpoi ehdokkaille äänestys-

numerot.

Turun tuomiorovasti, teolo-

gian tohtori Rauno Heikola sai

numeron 3, Upsalan tuomioro-

vasti, teologian tohtori Tuulik-

ki Koivunen Bylund numeron

8, Ulvilan kirkkoherra, teologi-

an tohtori Kari Mäkinen nume-

ron 7, Kankaanpään kirkkoher-

ra, rovasti Keijo Rainerma nu-

meron 2, Suomen Lähetysseu-

ran johtaja, teologian tohtori

Seppo Rissanen numeron 5,

Raumanseurakunnankappalai-

nen, teologian tohtori Seppo

Sattilainen numeron 6 ja Kaa-

rinan kirkkoherra, rovasti, pap-

pisasessoriPirjoVahtolanume-

ron 4.

Istunnossaan tuomiokapitu-

li hyväksyi piispanvaalia var-

tenperustettujenvalitsijayhdis-

tysten perustamisasiakirjat eh-

dokashakemuksineen. Upsalan

tuomiorovastille Tuulikki Koi-

vunen Bylundille tuomiokapi-

tuli myönsi erivapauden Suo-

men luterilaisen kirkon jäse-

nyyttä koskevasta kelpoisuus-

vaatimuksestapiispanvaalin toi-

mittamisen ajaksi. Koska tuo-

miokapituli myönsi aiemmin

Koivunen Bylundille oikeuden

toimia pappina Suomessa, hän

täyttää kelpoisuusehdon, jonka

mukaan ehdokkaan on oltava

pappi tai oikeutettu toimitta-

maan pappisvirkaa Suomen

evankelis-luterilaisessa kirkos-

sa.

Turun arkkihiippakunnan

piispanvaali toimitetaan torstai-

na 8.9.2005 kello 13. Äänestys

toimitetaan arkkihiippakunnan

kaikissa kymmenessä rovasti-

kunnassa samanaikaisesti lää-

ninrovastien johdolla. Mikäli

kukaan ehdokkaista ei saa en-

simmäisellä kierroksella yli

puolta annetuista äänistä, jär-

jestetään toinen kierros kahden

eniten ääniä saaneen kesken

torstaina 29.9.2005 klo 13.

Vaalin tulos lasketaan lopul-

lisesti tuomiokapitulissa, joka

vahvistaa tuloksen ja antaa val-

takirjan piispan virkaan eniten

ääniäsaaneelle.Turunarkkihiip-

pakunnan uusi piispa vihitään

virkaansa Turun tuomiokirkos-

sa ja hän aloittanee virassaan

vuoden 2006 alussa.

Piispan virkaa ei voi hakea

eikäehdokkaaksivoi ilmoittau-

tua.Oikeusasettaaehdokaspiis-

panvaaliinonvalitsijayhdistyk-

sellä, jonka muodostaa vähin-

tään kymmenen vaalissa ääni-

Piispaehdokkaille

äänestysnumerot

valtaista henkilöä. Riittävän

suuren valitsijayhdistyksen jä-

senmäärän katsotaan toteutta-

van sitä periaatetta, että ehdo-

kas itse ei ole pyrkimässä piis-

paksi,vaanhänetkutsutaanvir-

kaan.

Turun arkkihiippakunnan

piispanvaalissaonyhteensä840

äänioikeutettua, joistapuoleton

pappeja ja lehtoreita ja puolet

seurakunnittain valittuja maal-

likkovalitsijoita. Maallikoiden

lukumäärään sisältyvät hiippa-

kunnan kahdeksan kirkollisko-

kousedustajaa, tuomiokapitulin

maallikkojäsen sekä lakimies-

asessori. Maallikkovalitsijat on

valittu keväällä ennen piispan-

vaalin ehdokasasettelun alka-

mista.

Piispanvaalin ehdokkaat on

asetettu etukäteen vuodesta

2001. Ennen vuotta 1997 oli

käytössä menettely, jossa hiip-

pakunnassa järjestetyn vaalin

perusteella tuomiokapituliasetti

kolmepappiaehdokassijoille ja

presidentti nimitti piispan hei-

dän joukostaan. Vuosina 1997-

2001 oli käytössä välivaiheena

koevaali, jollaselvitettiinehdok-

kaiden kannatusta. Vuonna

2000 piispojen nimittäminen

siirtyi presidentiltä kirkolle.

Tuomiokapituli päätti lähet-

täämyösäänestysohjeet läänin-

rovasteille.Äänestys toteutetaan

tuomiokapitulin painattamilla

äänestyslipuilla.

Piispanvaali toimitetaansul-

jetuin lipuin. Kunkin äänestä-

jänonäänestettäväyhtäehdok-

kaaksi asetettua pappia, jonka

äänestäjä katsoo kirkon vaali-

järjestyksen mukaisesti "juma-

lanpelon, opin ja kyvyn puo-

lesta kelvollisimmaksi" avoin-

naolevaanvirkaan.Äänestämi-

nen on mahdollista myös pos-

titse. Vaalitilaisuudessa ei eh-

dokkaista sallita enää keskus-

telua.

Tätä nykyä Suomessa on

yhdeksän luterilaistahiippakun-

taa, joistauusineliEspoonhiip-

pakunta on toiminut vuoden

2004 alusta. Turun arkkihiip-

pakuntaonSuomenvanhinhiip-

pakunta, joka keskiajalla kattoi

alueellisestikokosilloisenSuo-

men.

Suomen luterilaisessa kir-

kossa on kymmenen piispan

virkaa. Turun arkkihiippakun-

taan perustettiin vuonna 1998

arkkipiispan viran rinnalle toi-

nen piispan virka helpottamaan

arkkipiispan työtaakkaa.Tehtä-

vät on jaettu siten, että arkki-

piispa vastaa kokonaiskirkolli-

sista ja ulkomaisista tehtävistä

sekä paikallisella tasolla Turun

ja Naantalin rovastikunnista.

Turun piispa huolehtii puoles-

taan arkkihiippakunnan muista

rovastikunnista.

Suomalaiset rukoilevat

tänään yhtä aktiivisesti ja

uskovat jonkinlaisen juma-

lan olemassaoloon yhtä

paljon kuin vielä kaksi-

kymmentä vuotta sitten.

Samaan aikaan usko kir-

kon opettamaan Jumalaan

on kuitenkin laskenut 15

prosenttiyksikköä, juma-

lanpalveluksiin osallistuu

14 prosenttiyksikköä vä-

hemmän ja kirkkoon kuu-

luviaonkuusiprosenttiyk-

sikköä vähemmän kuin

kaksi vuosikymmentä sit-

ten.

Suomalaistenuskonnolli-

suutta luonnehtii vähäinen

julkinen osallistuminen,

mutta eurooppalaista keski-

tasoaaktiivisempiyksityinen

uskonnonharjoitus. Aktiivi-

sesti rukoilevien osuus suo-

malaisista onkin eurooppa-

laista keskitasoa korkeam-

pi:kuneurooppalaisista joka

kolmas ilmoittaa,etteirukoi-

le koskaan, suomalaisista

vain joka viides ei rukoile

koskaan. Sen sijaan uskon-

nollisten tilaisuuksien veto-

voima on Suomessa keski-

määräistä heikompi.

Tiedot käyvät ilmi Kir-

kon tutkimuskeskuksen tuo-

reesta tutkimuksesta Religi-

on in Finland - Decline,

change and transformation

of

Finnish

religiosity.Teoksen pohjana

on vuonna 2003 ilmestynyt

tutkimus suomalaisesta us-

konnollisuudesta Moderni

kirkkokansa, jota on päivi-

tetty vuoteen 2004 asti ulot-

tuvalla uudella tutkimustie-

dolla.Tutkimuksenovat teh-

neet Kirkon tutkimuskes-

kuksen johtaja, TT Kimmo

Kääriäinen, sekä tutkijatTT

Kati Niemelä ja FT Kimmo

Ketola Kirkon tutkimuskes-

kuksesta.

61 prosenttia uskoo

ylösnousemukseen

Vaikka suomalaisten us-

konnollisuus sinänsä ei ole

Suomalainen rukoilee,

vaikka ei osallistu

merkittävästi heikentynyt, kir-

kon edustama perinteinen us-

konnollisuusonmenettänytase-

maansa. Tähän viittaa se, että

keskeistenkristillistenuskomus-

ten kannatus on laskenut vuo-

desta 1999 vuoteen 2003.

Jeesukseen Jumalan poika-

na uskovien määrä laski tänä

aikana 77 prosentista 68 pro-

senttiin. Kun Jeesuksen ylös-

nousemusta piti vähintään to-

dennäköisenä69prosenttiasuo-

malaisista vuonna 1999, vuon-

na 2003 siihen uskoi 61 pro-

senttia. Vuonna 2003 suoma-

laisista 59 prosenttia piti uskoi

Jumalan luoneenmaailman,kun

vuonna 1999 niin uskoi vielä

68prosenttia.Viimeistä tuomio-

ta piti vuonna 1999 vähintään

todennäköisenä 60 prosenttia

suomalaisista ja 50 prosenttia

vuonna 2003. Vakaasti näihin

oppeihin uskoo keskimäärin

kolmannes suomalaisista.

Suomen evankelis-luterilai-

sen kirkon jäsenluvut ovat las-

keneet hitaasti mutta tasaisesti

koko sotien jälkeisen ajan. Ny-

kyisellään luterilaiseenkirkkoon

kuuluu 83,7 % väestöstä. Use-

at tutkimustulokset viittaavat

jäsenmäärän laskun johtuvan

ainakin osin siitä, että kirkkoa

ei koeta omaksi.

"Kirkon jäsenistön keskuu-

dessa voidaan havaita selkeä

taipumus nähdä kirkko ja seu-

rakunta etäisenä ja itselle vie-

raana, vaikkakin se on selkeäs-

ti vähäisempää kuin muissa

pohjoismaissa", toteaa tutkija

Kimmo Ketola.

Kolme syytä kuulua

kirkkoon

Useimmille tärkeinkosketus-

kohta kirkkoon ovat kirkolliset

toimitukset.Vuonna2003mah-

dollisuus kirkolliseen hautaan

siunaamiseen, kasteeseen ja

avioliittoon vihkimiseen olivat

suomalaisille kolme tärkeintä

syytä kuulua kirkkoon.

"Perinteinen uskonnollisuus

vaikuttaa eniten perhe- ja sek-

suaalieettisiin käsityksiin: us-

konnollisesti aktiiviset ihmiset

suhtautuvat muita jyrkemmin

muun muassa alaikäisenä

harjoitettuun seksiin ja sa-

tunnaisiin sukupuolisuhtei-

siin", sanoo Ketola.

Kirkollisten toimitusten

vankkasuosioeikuitenkaan

sido suomalaisten moraali-

käsityksiä.Seksuaalieettiset

kysymyksetsekäelämänal-

kuun ja loppuunkutenabort-

tiin ja eutanasiaan liittyvät

kysymykset ovatkin niitä,

joissasuomalaistenkäsityk-

set ovat kaikkein voimak-

kaimminmuuttuneetvapaa-

mielisemmiksi viimeisten

kahdenkymmenen vuoden

aikana.

Erityisesti nuoriin, alle

35-vuotiaisiin, kaupunkilai-

siin miehiin perinteinen us-

konnollisuus ei näytä veto-

avan. Yleensä miehet ovat

kaikilla uskonnollisuuden

mittareilla vähemmän us-

konnollisiakuinnaiset.Mo-

net näistä tekijöistä näyttä-

vät viittaavan siihen, että

yksilökeskeisyys sopii huo-

nosti yhteen perinteisen us-

konnollisuuden kanssa.

"Siellä missä yhteisölli-

set arvot ovat voimakkaam-

pia,kutenvanhemmissa ikä-

luokissa, maaseudulla sekä

yleisesti ottaen naisten kes-

kuudessa, myös perinteinen

kristillisyys on vahvempaa.

Pääkaupunkiseudulla joka

toinen ilmoittaa kannatta-

vansa mieluummin monien

uskontojen opetusten opis-

kelua kuin yhdessä uskossa

pysymistä,kun taasmaaseu-

dullasitämieltäon jokanel-

jäs", kuvaa Ketola.

Tutkimus perustuu laa-

jaan empiiriseen tutkimus-

aineistoon suomalaisten ja

eurooppalaistenuskonnolli-

suudesta ja arvoista. Tär-

keimmänaineistonmuodos-

taa laaja eurooppalaisten ar-

vomaailmaa kartoittanut

World Values 2000 -kysely-

aineisto, jota on täydennet-

ty useiden vuosien aikana

kerätyillä kirkon tilastoilla

sekämuillakyselyaineistoil-

la. (KT)

Elias Lönnrotin puinen

kotikirkko täyttää 250 vuotta

Sammatin kirkko viettää

tänäkesänä250-juhlavuot-

ta. Ensi sunnuntaina kir-

kossa pidetään juhlajuma-

lanpalvelus, jossa saarnaa

Espoon piispa Mikko Heik-

ka.

Sammatin kirkko on van-

himpiaympärivuotisestikäy-

tössäoleviapuukirkkojaSuo-

messa. Se tunnetaan myös

Elias Lönnrotin kotikirkko-

na. Sammatin puukirkko on

rakennettu 1754-1755. Sitä on

korjattu 1800-luvulla useam-

paan kertaan. Kirkko on muo-

doltaan torniton pitkäkirkko.

EliasLönnrot lahjoittikirkkoon

AdolfvonBeckerinmaalaaman

alttaritaulun, joka esittää Kris-

tuksen paluuta. Kirkkoon mah-

tuu 350 henkilöä. Sammatin

kirkko on myös tiekirkko. Ka-

levalan kokoaja sekä suomen

kielen ja lääkintähuollon kehit-

täjä Elias Lönnrot järjesti Sam-

matin kirkkoon jumalanpalve-

luksia ja toimi saarnan luki-

jana säännöllisesti 1860-lu-

vulla, kun seurakunnan kap-

pelioikeudet oli peruttu.

Lönnrot osallistui eläkepäi-

villään myös virsikirjan uu-

distukseen. Virsikirjasta löy-

tyy noin 70 hänen kääntä-

määnsä tai kirjoittamaansa

virttä. Elias Lönnrot syntyi

9.4.1802 ja kuoli 19.3.1884

Sammatissa. Sammatin hau-

tausmaallaonLönnrotinhau-

tamuistomerkki. (KT)

Sastamala Gregoriana alkaa jälleen

Sastamala Gregoriana

- Vammalan vanhan mu-

siikin päivät - alkaa ensi

sunnuntaina 24. heinä-

kuuta teemalla "Zefiro

torna - Kesän tuulet pa-

laavat". Konsertit pide-

tään Sastamalan keskiai-

kaisessa kirkossa.

Kymmenettä kertaa jär-

jestettävän festivaalin ava-

jaiskonsertissa esiintyvät

tapahtuman monivuotiset

vieraat Evelyn Tubb, sopraa-

no ja Michael Fields, luuttu.

Konsertissa laulavat myös sop-

raanoAnsy Boothroyd ja Kari

Kaarna, basso.

Tapahtuman yhteydessä pi-

detään myös vanhan vokaali-

musiikin mestarikurssi sekä

gambakurssi, joiden opettaji-

na ovat Evelyn Tubb, Michael

Fields ja David Hatcher.

Festivaalin konserteissa

tunnelmat vaihtuvat Bachista

Vivaldiin ja gregoriaanises-

ta laulusta Piazzolaan. Fes-

tivaalin päätöskonsertissa

sunnuntaina Lauluyhtyeet

Cetus Noster ja Köyhät Ri-

tarit esittävät otteita Pyhän

Henrikin keskiaikaisesta li-

turgiasta.

Päätöskonsertti on ylei-

sölle ilmainen. Sen tarjoaa

Vammalan seurakunta kir-

kon 850-juhlavuoden kun-

niaksi.

Page 7 - Alueviesti_29_2005