Page 20 - Alueviesti_49

Torstai joulukuun 8. 2005

20

Äetsässä järjestettiin itse-

näisyyspäivänä kunnan mo-

lemmissa kirkoissa jumalan-

palvelus ja niiden jälkeen

seppeltenlasku ja juhla Sar-

kia-lukiossa. Kunnan terveh-

dyksen esitti valtuutettu, leh-

tori UllaYli-Hongisto ja juh-

lapuheen piti dosentti Heikki

Tala, Suomalaisuuden Liiton

puheenjohtaja.

Juhlassa

esiintyi mm. Keikyän Sota-

veteraanien kuoro.

Juhlan jälkeen Keikyän Kor-

venkävijät lähtivät Keikyän

koululta kynttiläkulkueena san-

karihaudoille ja Kiikan Leiri-

peikot vanhainkodilta sanka-

rihaudoille.

Dosentti Heikki Tala keskit-

tyi juhlapuheessaan suomalai-

seen, suomenkieliseen Suo-

meen ja suomenkielen vaihte-

levaan, ajoin uhanalaiseen ase-

maan Ruotsin ja Venäjän pu-

ristuksessa.

Hän totesi, että itsenäisyy-

temme on varsin nuori – vain

yhden ihmisiän mittainen. Kai-

ken lisäksi itsenäisyytemme on

ollut useampaan otteeseen veit-

sen terällä. Suomalaisuuden

todellinen kiirastuli ja olemas-

saolon oikeutuksen testi olivat

talvisota, jatkosota ja Lapin

sota. Niissä Suomen kansa

osoitti mahdottoman mahdol-

liseksi.

Tala sanoi, että noin 600

vuotta kestänyt Ruotsin vallan

aika merkitsi suomalaisille lo-

puttomia sotia. Iänikuiset so-

dat verottivat jatkuvasti väki-

lukua kulkutautien ja nälänhä-

dän kanssa. Suomi Ruotsin

suurvallan itäisenä osana oli

jatkuvan riiston kohteena.

- Ruotsinvallan aikana ta-

voite oli ruotsinkielistää Suo-

mi. Vuoden 1731 valtiopäivil-

lä Tukholmassa suomalaiset

talonpoikaisedustajat valittivat

virkamiesten puutteellisesta

suomen taidosta. Vaatimukset

suomea osaavista tuomareista

tai edes tulkeista torjuttiin,

Maahanmuuttajien on opittava suomi

mutta merkittävä parannus oli,

että asetukset alettiin julkaista

myös suomeksi.

- Lukutaidon opetus Suo-

messa alkoi 1600-luvulla, mut-

ta koulutus oli ruotsiksi tai la-

tinaksi, joka oli sen ajan maa-

ilmankieli. Niinpä ruotsinval-

lan päättyessä vuonna 1809

koko virkamiehistö, papisto ja

hallinto olivat ruotsinkielistä.

Ruotsinkielisten osuus väestös-

tä oli kuitenkin vain noin 15

prosenttia.

- Suomenmielisyys eli fen-

nomania alkoi vähitellen nos-

taa päätään. Vuoden 1843 kou-

lujärjestykseen saatiin ensim-

mäisen kerran mukaan suomen

kielen opetus. Ensimmäinen

suomenkielinen oppikoulu pe-

rustettiin Jyväskylään vuonna

1858. Me täällä Kokemäenjo-

en varrella saimme omakieli-

sen oppikoulun, Tyrvään Suo-

malaisen Yhteiskoulun, vajaat

puoli vuosisataa myöhemmin

vuonna 1904.

- Ruotsinkielinen eliitti teki

kaikkensa suomen kielen nou-

sun estämiseksi. Venäjän kei-

sari yritti parantaa suomen kie-

len asemaa omien valtapyyteit-

tensä takia ja asetti keväällä

1862 komitean pohtimaan toi-

menpiteitä. Komitean työ oli

yhtä tervanjuontia, joten fen-

nomaanien johtohahmo Johan

Vilhelm Snellman laati kaikes-

sa hiljaisuudessa luonnoksen

kielireskriptiksi eli keisarin

käskykirjeeksi. Kun Aleksan-

teri II tuli Suomeen kesällä

1863, Snellman ojensi 30. hei-

näkuuta Parolassa kirjelmän-

sä keisarille, joka allekirjoitti

käskykirjeen. Sen mukaan suo-

men kielestä piti tulla tasaver-

tainen hallintokieli ruotsin rin-

nalle 20 vuoden siirtymäajan

kuluessa. Ruotsinkielinen vir-

kamiehistö aloitti kuitenkin jar-

rutustaktiikan ja pystyi viivyt-

tämään suomen kielen nousua

yli 40 vuoden ajan. Nyt alkoi-

vat myös venäläistämistoimet

ja kouluihin tuli kansan in-

hoama pakkovenäjä. Vuonna

1900 korkeimman hallinnon

kieleksi määrättiin venäjä. Se-

naatti siirtyi venäjään vuonna

1903. Vuodesta 1914 itsenäi-

syyden alkuun vuoteen 1917

Suomessa oli kolme virallista

kieltä; venäjä, ruotsi ja suomi.

- Vuosi 1906 oli hyvin mer-

kittävä Suomen tulevalle ke-

hitykselle. Ehdottomasti tär-

kein uudistus oli uusi, suoras-

taan vallankumouksellinen

vaalilaki, joka antoi yleisen ja

yhtäläisen äänioikeuden myös

naisille, ensimmäisenä maail-

massa. Poliittinen kenttä alkoi

järjestäytyä ja perustettiinMaa-

laisliitto ja Ruotsalainen kan-

sapuolue. Myös fennomaanit

järjestäytyivät ja Johannes Lin-

nankosken aloitteesta perustet-

tiin Suomalaisuuden Liitto.

Ensi vuonna onkin varsinainen

100-vuotisjuhlien suma. Suo-

malaisuuden hyökyaalto aloitti

voittokulkunsa venäläistämis-

paineiden ja ruotsinkielisen

eliitin jarrutustaktiikan alla.

Suomalaisuuden Liiton perus-

tamispäivä 12. toukokuuta

1906 oli Snellmanin 100-vuo-

tissyntymäpäivä. Silloin toteu-

tui myös Linnankosken ajama

suurnimenmuutto historiaan

lähtemättömästi painuneella

tavalla, sillä 24.800 henkilöä

ilmoitti Suomen Virallisessa

lehdessä muuttaneensa ruotsin-

kielisen sukunimensä suoma-

laiseksi. Kalevalan 100-vuotis-

riemuvuonna 1935 Suomalai-

suuden Liitto järjesti jälleen

suuren sukunimien suomenta-

mistapahtuman, jossa yli

74.000 perhettä vaihtoi ruot-

salaisen nimensä suomenkie-

liseksi. Kaiken kaikkiaan en-

nen sotia noin puoli miljoonaa

perhettä oli ottanut suomenkie-

lisen sukunimen.

- Kun Kaarlo Juho Ståhl-

berg sai tehtäväkseen itsenäis-

tyneen Suomen perustuslain

kirjoittamisen, hän kirjoitti ai-

noaksi viralliseksi kieleksi suo-

men. Taloudellisesti ja koulu-

tuksellisesti vahva ruotsinkie-

linen eliitti vaati kuitenkin ruot-

sia toiseksi kansalliskieleksi,

ja neljänteen versioon se vih-

doin kirjattiin. Suomi toimi

edelleen vahvasti ruotsin kie-

lellä. Esimerkiksi yliopisto-

opetus oli pääosin ruotsinkie-

listä, vaikka ylioppilaiden

enemmistö oli jo suomenkie-

listä. Nuori lakimies Urho Kek-

konen tuli Suomalaisuuden

Liiton puheenjohtajaksi vuon-

na 1930 hänelle ominaisella

runnaustaktiikalla ja nyt alkoi

tapahtua. Ylioppilaat lähtivät

kaduille vaatimaan Helsingin

yliopiston suomalaistamista ja

tuloksena oli nyrkkitappelui-

ta. Lopulta vuonna 1937 saa-

tiin laki Helsingin yliopistos-

ta, vaikka laki ei ketään tyy-

dyttänytkään.

Tala totesi, ettei Suomea ole

vielä rakennettu valmiiksi. -

Maahanmuutosta on tulossa

polttava kysymys. Vain muu-

tama vuosikymmen sitten on-

gelmana oli maastamuutto, tä-

Keikyän sotaveteraanien kuoro.

Itsenäisyysjuhla pidettiin Sarkia-lukiolla.

Dosentti Heikki Tala edellytti maahanmuuttajilta suomen

kielen oppimista onnistuneen kotouttamisen edellytykse-

nä.

Alueviestin ilmoituksista löydät alueen parhaimmat

tarjoukset ja mukavimmat tapahtumat

Otamme suurennuslasin alle osan jostakin ilmoituksesta ja

Teidän tehtävänne on kertoa meille kenen ilmoituksesta

on kysymys. Oikein vastanneiden kesken arvomme

yllätyspalkinnon.

Tämän viikon ilmoittaja on:

Vastaajan nimi:

Osoite:

Lähetä vastauksesi postitse viikon sisällä

Alueviesti, PL 101, 38201 Vammala.

Huom! Mikäli haluat ilmoittaa Aluetorilla voit

lähettää kupongin täytettynä tämän mukana

samassa kuoressa samalla postimaksulla.

ALUEVIESTIÄ KANNATTAA LUKEA!

Viikon 48 ilmoitusten

tunnistamiskilpailussa

voitti:

Oikea vastaus:

Hius Duo

Palkinto on noudettavissa

HiusDuosta Vammalasta.

Henna Pietilä

Vammala

Pukintie 2

Suomen

Dosentti Heikki Tala:

Kunnan tervehdyksen esitti valtuutettu Ulla Yli-Hongisto.

nään Suomessa mietitään

kuinka paljon ja mistä maista

haluamme tänne työvoimaa

oman väestömme nopeasti

ikääntyessä. Jos Suomi todel-

lakin tarvitsee satoja tuhansia

maahanmuuttajia, keskeiseksi

kysymykseksi nousee kotout-

taminen. Siinä jälleen ylivoi-

maisesti tärkein asia on suo-

men kielen oppiminen. On sel-

vää, että maassa tulee elää

maan tavalla alkuperäisväes-

tön kulttuuri hyväksyen omaa

kulttuuriaan vaalien.

- Juhlapuheissa on tapana

todeta, että elämme suurten

muutosten, jopa mullistusten

aikaa. Kaiken tämän keskellä

on kuitenkin yksi pysyvä arvo,

ja se on suomalaisuus, suomen

kieli ja suomalainen kulttuuri.

Tämä on maailman ainoa suo-

menkielinen maa ja sellaisena

toivon sen myös säilyvän, sa-

noi dosentti Heikki Tala.

Jatkoa sivulta 17

- J. L. Runeberg sai aika-

naan kansallisrunoilijan sta-

tuksen. Runoilija tuskin it-

sekään aavisti, mikä merki-

tys hänen eräillä runoillaan

tai runokokoelmillaan on

Suomen kansan identiteetin,

jopa yleisen historiakäsityk-

sen kannalta. Erityisesti

"Vänrikki Stoolin tarinat"

palveli vuosikymmeniä kan-

sallisia päämääriä; se kohotti

kansan taistelutahtoa ehkä

enemmän kuin sotilaskoulu-

tus, ainakin laveammalti.

Teoksen vastaanotto johti

odottamattomiin seurauk-

siin, nimittäin jälleen saatiin

todistus siitä, että historiaa

voidaan käyttää tiettyä tar-

koitusta varten. Suomen his-

torian vaikeimpina aikoina

on tarvittu myyttejä sanka-

reista, jotka ovat valmiit uhraa-

maan henkensä kansan, jopa sen

kauniin luonnon puolesta. Ru-

nebergiläisen katsannon mu-

kaan parempi on kuolla kunni-

allisesti sodassa kuin elää kun-

niatta. Viisikymmentä vuotta sit-

ten ilmestynyt Linnan Tuntema-

ton sotilas katsottiin aikanaan

Vänrikkien vastakohdaksi ja

väitettiin, että Linna kaatoi Ru-

nebergin. Nämä käsitykset ovat

vääriä, sillä molemmat puolus-

tavat suomalaista rivisotilasta,

molemmat ivailevat esimiehiä,

jotka eivät pysyneet tehtävien-

sä tasalla. Runebergin teos on

ensimmäinen tuntemattoman

sotilaan puolustuspuhe suoma-

laisessa kirjallisuudessa.

- Kirjan ja yhteiskuntapoli-

tiikan vuorovaikutus ei päätty-

nyt Suomen itsenäistymiseen,

vaan maamme uudenlaisessa

asemassa tarvittiin sitä, sanoi

professori Sarjala. -Kansakun-

ta ei ollut itsenäistyessä yhte-

näinen, vaan repesi kahtia jul-

mimmalla tavalla, ajautumalla

sisällissotaan. Kansallinen ehey-

tyminen vaati vuosikymmeni-

en työn. Kansakoululaitoksella

oli varmasti osuutensa ns. tal-

visodan ihmeeseen, koska kou-

lulaitos kavensi yhteiskunta-

luokkien välisiä eroja ottamal-

la yhteisiin suojiinsa niin va-

rakkaiden kuin vähävaraisten

perheiden lapsia. Sotien jälkei-

nen jälleenrakennustyö, teollis-

tumisen vauhdittaminen, turval-

lisuuden ja siedettävän toimeen-

tulon varmistaminen kaikille

eivät olisi olleet mahdollisia il-

man koululaitoksen myötävai-

kutusta. Pohjoismainen hyvin-

vointivaltio rakennettiin tiedon

ja sivistyksen varaan.

Suomi on ollut yli kymme-

nen vuotta Euroopan Unionin

jäsenmaa. Tämä jäsenyys on

vaatinut uudenlaista asennoitu-

mista, koska suomalaisilla on

nyt tavallaan kaksoiskansa-

laisuus. Kansainvälistyminen

ei välttämättä merkitse kan-

sallisuustunteen syrjäyttämis-

tä, vaan kokemukset ovat to-

distaneet päinvastaista: ollak-

seen vahvasti kansainvälinen

on oltava vahvasti kansalli-

nen. Tämä tunne tuskin on

koskaan ollut sotien jälkeen

ollut niin voimakas kuin nyt.

Mika Waltari osasi sijoittaa

suomalaiset uusiin asemiin jo

1960-luvulla akateemikoksi

tultuaan. Hän kirjoitti:

"Suomi on synnyinmaam-

me, Eurooppa perintömaam-

me, koko maailma ainoa pie-

ni kotimmemaailmankaikke-

uden kylmyydessä. Ihminen

on ihmisen ainoa veli, tässä

maailmassa.

Juhlan muusta ohjelmas-

ta vastasivat Vammalan Pu-

hallinorkesteri IstvanVilágin

johdolla sekä Olaus-kvartet-

ti. - Juhlan juonsi everstiluut-

nantti Markku Esko.

Vammalassa juhlittiin...

Page 20 - Alueviesti_49_2005