Page 15 - Alueviesti_49

Juhlapuhuja, toimitusjohtaja Eero Tomi on koulun entisiä

oppilaita.

Torstai joulukuun 8. 2005

15

Monet tapasivat jopa vuo-

sikymmenten jälkeen ensi

kerran luokkatovereitaan

Mouhijärven yhteiskoulun

50-vuotisjuhlassa lauantai-

na. Koulun nykyiset oppilaat

viettivät juhlivat jo aamupäi-

vällä tilaisuudessa, joka oli

myös itsenäisyysjuhla.

Päivä alkoi klo 9 lukion ja

perusopetuksen 5-6 -luokka-

laisten yhteisellä juhlalla, jos-

sa puhuivat mm. kirkkoherra

Lasse Hautala ja FMAntti Saa-

rinen.

Lukion kolmoset luovutta-

vat veteraaniviestin kakkosil-

le. Musiikkiohjelma aamujuh-

lassa koostui pääosin Yhteis-

Mouhijärven yhteiskoulu 50-vuotias

koulun pienimpien esityksis-

tä.

Salissa ohjelma jatkui klo

10.30, jolloin Luston johtaja

Timo Kukko piti juhlaluennon,

joka oli suunnattu lukiolaisil-

le ja peruskoulun ylimmän luo-

kan oppilaille.

Juhlapäivänä koulussa pi-

dettiin avoimien ovien tilai-

suus, jonka aika kävijät tutus-

tuivat mm. leirikouluun, kan-

sainväliseen toimintaan, kou-

lun historiaan, ympäristötee-

maan, opetuksen ja oppimisen

uusiin tuuliin.

Pääjuhla juhlapuheen piti

koulun entinen oppilas, toimi-

tusjohtaja Eero Tomi. Koulun

entisten opettajien puheenvuo-

ron käytti Ahti Lahdelma. Ter-

vehdyssanat esitti koulun reh-

tori Kari Koivuranta. Juhlan

musiikkiosuus koostuu oppi-

laiden, lähinnä lukiolaisten esi-

tyksistä sekä koulun entisen

oppilaan Marianne Fontainen

ja Mouhijärven kirkkokuoron

esittämistä kappaleista.

MouhijärvenYhteiskoulu on

perustettu 1955. Lukioluok-

kaoikeudet on myönnetty

1964. MouhijärvenYhteiskou-

lu on muutettu 1.8.1974 alka-

en keskikouluasteen osalta

Mouhijärven peruskoulun ylä-

asteeksi ja lukioluokkien osalta

Mouhijärven kunnan koululai-

tokseen kuuluvaksi Mouhijär-

ven lukioksi.

Koulurakennus on valmis-

tunut 1958 ja ja laajennusosa

1963. Uusi laajennusosa ja

muiden tilojen peruskorjaus on

valmistunut 1995. Nimeksi on

virallistettu uudelleen Mouhi-

järven yhteiskoulu 1999. Laa-

jennusosa (perusopetuksen 5.

ja 6. luokat) on valmistunut

2003. Nimet on täsmennetty

2003. Oppilaitos on nimeltään

MouhijärvenYhteiskoulu, jos-

sa toimivat Mouhijärven yh-

teiskoulu (perusopetuksen vuo-

siluokat 5-9) ja Mouhijärven

lukio.Aikuislukiolinja on aloit-

tanut toimintansa Mouhijärven

lukion osana 2004. Koulun yl-

läpitäjä on Mouhijärven kun-

ta.

Koulua ylläpitää Mouhijärven kunta. Senpä vuoksi paikalla oli tietysti kunnan edustus kunnanjohtaja

Tuomas Äijälän johdolla.

Oppilaitten omassa juhlassa aamupäivällä puhui mm. kirkkoherra Lasse Hautala.

Olavi Lähteenmäki, entisiä oppilaita myös, saapui juhlaan Huittisista, missä on pitkään asunut.

Juhlayleisön joukossa nähtiin mm. eläkkeellä oleva rehtori, tuore kotiseutuneuvos Simo Penttilä.

Rehtori Kari Koivuranta to-

tesi, miten koulut ovat saa-

neet viime vuosina runsaas-

ti omaa päätäntävaltaa ope-

tuksessa. - tuskin on kahta

samanlaista koulua, hän sa-

noi.

Kuntaliiton hallitus on

osaltaan päättänyt kunti-

en tehtävien ja rahoituk-

sen uudelleenarvioinnin

päälinjaukset. Kuntaliiton

mukaan pelastustoimi tu-

lee säilyttää kunnallisena

ja ammattikorkeakoulu-

tus nykyisillä ylläpitäjil-

lä.

Kuntaliiton mukaan pe-

lastustoimen valtiollistami-

sesta saatavat hyödyt eivät

ole riittäviä verrattuna uu-

distuksen aiheuttamiin kiel-

teisiin vaikutuksiin. Liitto

korostaa ratkaisun vaiku-

Kuntaliitto:

Pelastustoimi kunnallisena, ammattikorkeat nykyisinä

tuksia kuntien talouteen. Mi-

käli siirto toteutettaisiin, val-

tion tulisi ottaa vastuu pelas-

tustoimen kustannuksista il-

man kuntien valtionosuuksien

leikkauksia, lunastaa kuntien

omistuksessa oleva kalusto ja

toimitilat sekä vastata muista-

kin siirrosta johtuvista kustan-

nuksista. Tällöin liitto edellyt-

tää erikseen selvitettäväksi pal-

velujen järjestämistä pääkau-

punkiseudulla edelleen kunnal-

lisena toimintana. Mikäli pe-

lastustoimi jäisi kuntien vas-

tuulle, Kuntaliitto edellyttää,

että pelastustoimi saadaan

asianmukaisen valtionosuuden

piiriin. Kaikissa tapauksissa

vapaehtoisen pelastustoimen

toimintaedellytykset on turvat-

tava.

Ammattikorkeakoulutuksen

aluevaikuttavuus saattaisi Kun-

taliiton mukaan heikentyä val-

tiollistamisen seurauksena.

Mikäli ammattikorkeakoulujen

ylläpito siirrettäisiin valtiolle,

tulee myös niiden rahoitus siir-

tää valtion vastuulle sekä kor-

vata tilat ja irtaimisto nykyi-

sille ylläpitäjille. Lisäksi hen-

kilöstön siirtymisestä aiheutu-

vat kulut eläkevastuukustan-

nuksineen tulee selvittää. Kun-

taliitto kannattaa ammattikor-

keakoulujen ylläpidon ja ra-

kenteen kehittämistä nykyisen

duaalimallin perusteella sekä

ammattikorkeakouluverkon tii-

vistämistä aluelähtöisesti.

Lähinnä tulonsiirto- ja sosi-

aalietuuksien turvaamiseen liit-

tyviä tehtäviä sekä oikeustur-

va-, järjestys- ja turvallisuus-

tehtäviä voidaan harkita siir-

rettäviksi valtion vastuulle.

Esimerkkeinä ovat toimeentu-

lotuen normitettavissa oleva

osa, lapsen elatusturvatehtävät,

holhoustoimen edunvalvonta,

elintarvikevalvonta, talous- ja

velkaneuvonta sekä kuluttaja-

neuvonta. Valtion rahoittamiksi

ja kuntien hoidettaviksi toi-

meksiantotehtäviksi tulisi siir-

tää mm. maaseutuelinkeino-

lainsäädännön mukaiset tehtä-

vät.

Erityistason

hoitoa valtiolle

Muutamaan yliopistosairaa-

laan keskitetty erityistason sai-

raanhoito, hengityshalvauspo-

tilaiden hoitokustannukset, ul-

komailla kotipaikan omaavien

sairaanhoito, asevelvollisten

terveystarkastukset sekä syyt-

tämättä ja tuomitsematta jätet-

tyjen mielisairaanhoito tulee

siirtää valtion kustannettavik-

si.

Tarpeettomasti rajoittavia

henkilöstö-, ryhmäkoko- ja

maksunormeja tulee purkaa.

Esimerkiksi opetushallituksen

norminantovaltuudet tulee tar-

kastella kokonaisuudessaan

uudelleen. Erityis- ja pienryh-

mien edut on turvattava.

Tehtävien uudelleenarvioin-

nilla on korjattava kuntien teh-

tävien ja rahoituksen epätasa-

painoa ja lisättävä kuntien va-

pauksia tehtävien hoidossa.

Valtion rahoitusosuutta

kuntien palveluista tulee li-

sätä, jotta kuntien peruspal-

velut voidaan turvata. Kun-

nat tulevat menettämään

valtionosuuksia kuntaliitok-

sissa mm. verotulotasaus-

menettelyn ja syrjäisyysker-

toimien muuttumisen takia.

Kuntaliitoksissa on huoleh-

dittava siitä, ettei valtion ja

kuntien välinen kustannus-

tenjako kokonaisuudessaan

tästä syystä muutu. Valtion

tulee jatkossakin tukea kun-

tarakenteen muutoksia po-

sitiivisilla taloudellisilla

kannustimilla.

Page 15 - Alueviesti_49_2005