Page 13 - Alueviesti_01

Keskiviikko tammikuun 4. 2006

13

Käytä äänioikeuttasi!

Vammalan, Huittisten, Äetsän, Punkalaitumen, Vampulan,

Mouhijärven, Suodenniemen, Kiikoisten, Kokemäen, Köyliön,

Säkylän Keskustan kunnallisjärjestöt

ENNAKKOÄÄNESTYS

4.-5. ja 7.-10.1.2006

VAALIPÄIVÄ

SU 15.01.2006

Julkaisemme ohessa koko-

naan Vammalan kaupngin-

johtaja Ppavo Sallin uuden-

vuodenpuheen, jonka hän

piti Radio Mantassa 31. 12.

2005.

Vuoden jälleen vaihtuessa

on hyvä luoda katsaus päätty-

vään ja arvioida tulevaa. Vuo-

si sitten käynnistyi Sastama-

lan alueella kaksi keskeistä

uutta organisaatiota: perustur-

vakuntayhtymä ja tukipalvelu-

yhtiö.

Saspe ja Satu

Kansallisessa terveyshank-

keessa oli jo aikaisempina vuo-

sina hoitotakuun ohella valmis-

teltu 30 000 asukkaan yksiköi-

den perustamista perustervey-

denhuollon ja vanhuspalvelu-

jen tuottamiseen. Sastamalan

alueella haluttiin ryhtyä uudis-

tusta toteuttamaan tavoitteena

joustava asiakaspalvelu ja pa-

remmat mahdollisuudet saada

lääkäreitä terveysasemien vas-

taanotoille eri puolilla aluetta.

Voimavaroja yhdistämällä on

nyt muodostettu väestövastuu-

alueet ja lähes kaikille on saa-

tu myös virkasuhteessa toimi-

vat lääkärit. Edelleen joudu-

taan kehittämään toimintatapo-

ja, jotta hyvän työnantajan

maine varmistaa henkilöstön

saatavuuden kaikissa ammat-

tiryhmissä. Suuret ikäluokat

alkavat tulla kohta eläkeikään

ja henkilöstön vaihtuvuus kas-

vaa.

Sastamalan tukipalveluyh-

tiö perustettiin hoitamaan mah-

dollisimman tehokkaasti ja

tuottavasti kuntien ja kuntayh-

tymien taloushallinnon sekä

tietotekniikan palveluja. Syn-

tyi kokonaisuus, jossa yksi tie-

tokonejärjestelmien ja –ohjel-

mien hankinta palvelee kaik-

kia osakkaita pitkälle tulevai-

suuteen. Kuntien omilta in-

vestoinneilta vältyttiin.

Molempien yhtymien osal-

ta erääksi kiinnostavaksi ky-

symykseksi on tullut, säästet-

tiinkö ratkaisuissa. Tilikauden

Vammalan

kaupunginjohtajan

uudenvuoden tervehdys

nyt päättyessä on mahdollista

saada tarkkaa tietoa todellisis-

ta kustannuksista. Erityisesti

on tarpeen pitää huolta siitä,

että vertailut tehdään oikein.

Molemmat uudet organisaati-

ot ovat kuntakohtaisesti ohjau-

tuvia ja tilattu palvelun sisältö

vaikuttaa luonnollisesti aiheu-

tuviin kustannuksiin. Päätös-

valta on tilaajilla.

Hoitotakuu on astunut voi-

maan ja velvoittaa kunnat ja

kuntayhtymät tarjoamaan mää-

ritellyissä aikarajoissa kunta-

laisten tarvitsemat palvelut.

Uudistus parantaa tilannetta

asiakkaan näkökulmasta, mutta

lisää kunnille painetta veropro-

senttien korottamiseen.

Pohjavesi

Vuonna 2005 oli valmiste-

lun painopisteessä siirtyminen

Kokemäenjoen pintavedestä

pohjaveteen talousveden val-

mistuksessa Vammalassa. Yh-

dessä ympäristökeskuksen

kanssa rakennettiin Lounais- ja

Luoteis-Pirkanmaan vesihuol-

tohanke. Eduskunta hyväksyi

valtion rahoituksen sen ensim-

mäistä toteuttamisvaihetta var-

ten. Työ alkaa syksyllä 2006

ja laaditun aikataulun mukaan

laadukas pohjavesi virtaa ha-

nasta vuoden 2008 lopulla.

Valtuustokausi alkoi

Vuosi 2005 oli myös alka-

neen vaalikauden ensimmäi-

nen. Kun talousarvio ja ta-

loussuunnitelma tuli valtuus-

tossa hyväksytyksi, ovat kaik-

ki vuosittaiset päätösprosessit

tulleet tutuiksi. On saatu tun-

tumaa myös siihen, mitkä ovat

kaupungin taloudelliset mah-

dollisuudet.

Useita strategia-asiakirjoja

on hyväksytty määrittämään

linjoja valtuustokaudelle ja pit-

källe sen jälkeen. Sisältöön

vaikutti keskeisesti 25 viran-

haltijan kaksi vuotta kestänyt

opiskelu johtamisen erikoisam-

mattitutkinnon suorittamisek-

si.

Aluerakenteen

muutokset

Vammalan toimintaympäris-

tö on vahvasti muuttumassa.

Monia suunnitelmia on vireil-

lä Tampereen läntisen ohikul-

kutien varrelle rakennettaville

teollisuus- ja liiketoiminta-alu-

eille. Puhutaan miljoonasta

rakennettavasta kerrosneliö-

metristä. Alueelle sijoittuvat

yritykset tarjoavat työpaikko-

ja, joissa on mahdollista käy-

dä kohtuulliselta etäisyydeltä

Vammalasta.

Uudet toiminnot merkitse-

vät haastetta omalle yritystoi-

minnallemme. Vammalan Seu-

dun Yrityspalvelu Oy onkin

ideoinut kehittämishankkeen

yhdessä yrittäjien kanssa siitä,

millä tavalla kilpailuun vasta-

taan. Kaupunki on rakenta-

massa uutta liiketoiminta-

aluetta Roismalan risteyksen

luoteiseen sektoriin. Hyrkin

alueen uudiskäyttöä, markki-

nointia ja kaavoitusta valmis-

tellaan. Toivottavaa olisi myös

pikainen myönteinen päätös

Pirkanmaan Osuuskaupan mar-

ket-kaavan toteuttamiseksi.

Kilpailuun vastaaminen edel-

lyttää investointeja ja uudistu-

mista Vammalassa.

Suodenniemi

ja Vammala

Aluerakenteen ohella myös

kuntarakenne on muuttumas-

sa. Suodenniemen ja Vamma-

lan yhdistymisen esiselvitys on

parhaillaan laadittavana useissa

työryhmissä. Valtiovalta on

hanketta tukenut. Valtuustot

päättävät hakemuksesta Valtio-

neuvostolle maaliskuun kuu-

dentena päivänä 2006. Työ on

edennyt myötätuulessa ja henki

on valmistelussa ollut hyvä.

Valtakunnallisella tasolla

tähdätään huomattavasti laa-

jempiin uudistuksiin. Valtion-

osuuksien poistamisesta ja siir-

tymisestä kunnalliseen prog-

ressiiviseen tuloverotukseen

puhutaan samanaikaisesti laa-

jan

kuntajakouudistuksen

kanssa. Alkavana vuonna val-

tiovalta linjaa tulevaa uudis-

tusta, joka todennäköisesti as-

tuu voimaan seuraavan kun-

nallisvaalikauden alkaessa

2009. Keskeisesti on huomio

kohdistumassa palvelujen jär-

jestämiseen niin, että peruskun-

ta on kooltaan ja taloudellisil-

ta edellytyksiltään riittävän

vahva. Kuntien välistä yhteis-

työtä uudistus ei tule kokonaan

poistamaan. Kuntien kehittä-

minen edellyttää lisäksi yhteis-

työtä yritysten, valtion viran-

omaisten ja muiden tahojen

suuntaan. Tulevaisuus on joka

tapauksessa vahvaa verkosto-

jen kehittämisen aikaa. Kil-

pailuedut ja yhteistyöedut kul-

kevat käsi kädessä jatkossakin.

Rakentaminen

Rakentaminen on päättyvä-

nä vuonna ollut vilkasta. Uu-

sia omakotitaloja on kohonnut

mm. Roismalaan, Sileekallion-

kujalle, Huiskonrinteen ja Ii-

san alueille. Seuraavaksi tu-

levat tontit varattaviksi Vinkin-

mäestä. Uusia alueita kaavoi-

tetaan Kukkuriin Rautaveden

rannalle sekä RoismalaanAno-

lankallion alueelle. Kahdesta

kaupungin haja-asutusalueelta

tarjoamasta rakennuspaikasta

on tehty varaukset.

Ydinkeskustassa on useita

uusia kerrostalokohteita. Sa-

malla valmistuu uutta asunto-

kantaa Pappilanniemeen. Sii-

kasuon rivitalokohde Rautave-

den pohjoisrannalla on suun-

nitteluvaiheessa.

Teollisuustontteja on varattu

Vinkin uudelta alueelta sekä

Tyrvään ja Karhun teollisuus-

alueilta. Asevarikon toiminta

on päättynyt ja alueet on luo-

vutettu uusien omistajien käyt-

töön. Työpaikkakehitys on ol-

lut myönteistä. Liiketonttien

markkinointi Hopun kaupun-

ginosassa on alkanut.

Tulevaisuudessa uudet vesi-

ja viemärijohdot mahdollista-

vat alueiden käyttöönottoa Pu-

tajantien, Häijääntien ja Pun-

kalaitumentien suunnilla. Ne

ovat myös kaupungin maapo-

litiikan kohdealueita käynnis-

tyneessä neuvotteluprosessis-

sa.

Kirja-Vammala ja

kuva Vammalasta

Kulttuurin alalla Vammalan

kaupunki on panostanut kirjaan

liittyviin toimintoihin. Vanhan

Kirjallisuuden päivät on perin-

teinen valtakunnallinen tapah-

tuma kesäisin viikko jälkeen

juhannuksen. Sen rinnalle on

Suomen Kirjainstituuttisäätiö

kehittänyt uutta. Esimerkiksi

Lasten ja Nuorten Kirjapäivät

saivat laajaa huomiota osak-

seen Harry Potterin maailmaan

kuuluvien tapahtumien avulla.

Tulevana vuonna esillä ovat

uudet teemat, Herra Hakkarai-

nenkin tulee seikkailemaan

uusilla ulottuvuuksilla. Jatku-

va uusiutuminen on keskeinen

Kirja-Vammalan haaste. On-

nistuminen Kirja-Vammalan ja

muun kulttuurin sisällössä

merkitsee arvostuksen vahvis-

tumista koko kaupungille.

Kuva Vammalasta ei piirry

ihmisten mieliin yksinomaan

kaupungin toiminnan tai mark-

kinointiponnistusten tuloksena.

Näkyvyyttä tuovat mm. mo-

net seurat ja yhdistykset, esi-

merkkeinä SM-liigassa lento-

palloa pelaava Valepa tai mo-

nilla salibandyareenoilla me-

nestynyt Roismalan Ponnistus.

Kaikkien yritysten ja jokaisen

asukkaan toiminta ja vuorovai-

kutus rakentavat osaltaan ul-

koista kuvaa kaupungistamme.

Lopuksi

Minulla on Vammalan kau-

pungin puolesta kunnia toivot-

taa kaikille Hyvää ja Menes-

tyksekästä Vuotta 2006. Sa-

malla haluan kiittää kumppa-

neita eri toimialoilla hyvästä

yhteistyöstä. Kaupungin hen-

kilöstöä kiitän lämpimästi

asukkaiden hyväksi tehdystä

työstä.

Paavo Salli

kaupunginjohtaja

Seudulliseen päätöksente-

koon osallistuu vain pieni

määrä kuntien luottamus-

henkilöitä ja viranhaltijoita,

eikä tavallisella kunnanval-

tuutetulla ole juurikaan

mahdollisuuksia vaikuttaa

seudun asioihin, osoittaa

seutudemokratiahankkeen

tuore selvitys.

- Tulos on ymmärrettävä,

sillä viimeisten vuosien aika-

na seudullista kehittämistyötä

on tehty lukuisten eri hankkei-

den avulla, esimerkkeinä seu-

tuhanke, aluekeskusohjelma,

terveyshanke, sosiaalihanke,

ympäristöterveydenhuollon ja

opetustoimen hankkeet. Näi-

den välillä ei ole ollut selkeää

valtakunnallista koordinointia,

toteaa kehitysjohtaja, HTT

Kaija Majoinen Suomen Kun-

taliitosta.

- Paikallisella tasolla tämä

on johtanut siihen, että seudul-

linen valta on keskittynyt eri

kabinetteihin ja suljettuihin

kammareihin. Osa hankkeista

on jäänyt ammattiväen työksi,

jolla ei ole yhteyttä poliittiseen

johtajuuteen Nyt kunta- ja pal-

velurakennehankkeen myötä

tarvitaan prosessien yhdistä-

mistä niin valtakunnan tasolla

kuin paikallisestikin, jatkaa

Majoinen.

Seutudemokratiahanke

vahvistaa seutuyhteistyön

demokraattista ohjausta

Suomen Kuntaliiton ja alue-

keskusohjelman yhteisessä

seutudemokratiahankkeessa

kuvataan seudullista vallan-

käyttöä ja päätöksentekoa vii-

dellä kaupunkiseudulla, Hyvin-

kään-Riihimäen talousalueel-

la, Kouvolan kaupunkiseudul-

la, Kuopion seudulla, Raahen

Rivivaltuutettu ulkona

seutudemokratiasta

seudulla ja Ylä-Savon talous-

alueella. Kysely seutudemo-

kratiasta lähetettiin tutkimus-

seutujen kunnanhallituksille ja

valtuutetuille. Lisäksi haasta-

teltiin kuntien korkeinta virka-

mies- ja luottamushenkilöjoh-

toa.

Seutudemokratiahanke pyr-

kii kehittämään ja vahvista-

maan demokraattista ohjausta

seutuyhteistyössä. Hankkeen

tavoitteena on vahvistaa luot-

tamushenkilöiden asemaa alue-

keskusten strategisen kehittä-

misen ohjauksessa. Hankkeen

tuloksia hyödynnetään alue-

keskusohjelman toteutuksessa

myös vuonna 2007 alkavalla

ohjelmakaudella.

Seudullisen päätöksenteon

toimivuudessa on selvityksen

mukaan vielä parantamisen

varaa. Parhaiten päätöksente-

kojärjestelmä toimii selvityk-

sen mukaan Kouvolan seudul-

la, missä päätöksentekoa toi-

mivana pitää lähes puolet (47

%) vastaajista. Huonoiten seu-

dullinen päätöksenteko toimii

Raahen seudulla, jossa alle vii-

desosa (17 %) pitää järjestel-

mää toimivana.

Seudullinen päätöksenteko

on selvityksen mukaan jäyk-

kää ja joustamatonta. 71 %

kyselyn vastaajista pitää seu-

dullisten ja kunnallisten toimi-

joiden välisiä toimivaltasuhtei-

ta epäselvinä. Lähes 90 % vas-

taajista toivoo luottamushen-

kilöiden roolin vahvistamista

seudullisessa yhteistyössä.

Myös kuntalaisten osallistumi-

nen seudullisiin asioihin koe-

taan liian vähäiseksi. Seutupor-

mestarin valitsemista johtavak-

si seudulliseksi luottamushen-

kilöksi ei pilottiseuduilla kui-

tenkaan kannateta.

Seudullisten toimielimien

toimivalta koetaan selvityksen

mukaan varsin heikoksi. Seu-

dullisia toimielimiä pidetään

lähinnä suuria linjoja vetävinä

keskustelukerhoina ilman oi-

keaa päätöksentekovaltaa. Seu-

tuyhteistyön tärkeimpänä pää-

määränä kyselyn vastaajat pi-

tävätkin toimivaa seudullista

päätöksentekojärjestelmää.

Vastaajat arvostavat itsenäisiä

kuntia ja seudullista palvelu-

järjestelmää, ja he haluavat laa-

jentaa yhteistyötä myös alue-

keskusohjelman ulkopuolelle.

Palvelujen ulkoistamiseen seu-

duilla ei ole juurikaan haluja.

Vuoteen 2000 verrattuna pi-

lottiseutujen yhteistyö on eden-

nyt eniten perusterveydenhuol-

lossa, toisen asteen koulutuk-

sessa ja korkeakouluyhteis-

työssä. Vähiten yhteistyö on

edennyt lähipalveluissa, esi-

merkiksi päivähoidossa ja van-

huspalveluissa. Vaikka yhteis-

työ koetaankin varsin vaikeak-

si, niin jokaisella seudulla on

kuitenkin olemassa konkreet-

tisia esimerkkejä onnistuneis-

ta yhteistyöhankkeista. Ylei-

simpinä esimerkkeinä esiin

nostettiin terveydenhuoltoon ja

kunnallistekniikkaan liittyvät

yhteistyöhankkeet.

Yhteistyön pahimpia estei-

tä ovat pelko palveluiden kes-

kittämisestä sekä suurimman

kunnan liian määräävä asema.

Kunnilla ei kuitenkaan ole juu-

rikaan huonoja kokemuksia

palvelujen järjestämisestä yh-

teistyössä.

- Vaikka seutuyhteistyön tu-

lokset ovat vielä vaatimatto-

mia, löytyy yhteistyöstä myös

hyviä esimerkkejä. Esimerkiksi

Hyvinkään-Riihimäen talous-

alueella on otettu käyttöön

verkkokirjeet ja seutuportaali,

joiden tarkoituksen on innos-

taa ja opastaa luottamushen-

kilöitä ja kuntalaisia sähköis-

ten palveluiden käyttäjiksi, to-

teaa Kaija Majoinen.

- Monilla seuduilla käyt-

töönotettu palvelustrategia on-

kin erinomainen pohja myös

kunta- ja palvelurakennehank-

keelle, Majoinen muistuttaa.

Page 13 - Alueviesti_01_2006