Page 10 - Alueviesti_01

Keskiviikko tammikuun 4. 2006

10

KaikkiVammalan 65 vuot-

ta täyttäneet asukkaat saa-

vat halutessaan liukuesteet

ilmaiseksi jalkineisiinsa. Nii-

den jakelu alkoi 2. tammi-

kuuta Hopun vanhainkodil-

la.

Ryntäystä jakelu ei synnyt-

tänyt.

Liukuesteet kelpasivat

mutta ryntäystä ei ollut

Keskipäivän aikaan ehti ve-

tää jo henkeäkin, sanoo suuta-

ri Tapio Lepistö Nahkaparves-

ta.

Puolin päiviin asiakkaita oli

ollut toista sataa.

- Odotimme paria sataa, sa-

noo Lepistö.

Suosituimmiksi osoittautui-

vat helposti irroitettavat liu-

kuesteet, joiden runko on ku-

mia. Kenkiäkin tuotiin, ja nii-

hin ei saa esteitä odottaessa.

Jakelu Hopulla päättyy 13.

tammikuuta. Sen jälkeen niitä

saa vielä Nahkaparvesta Kas-

santalosta helmikuun loppuun

saakka.

Aaro Piukku tuli hakemaan uusia liukuesteitä yhtenä monista. Hänellä on sellaiset jo

vanhastaa, ja myös Piukun kävelykeppiin on liukueste asennettu.

Keskivaikeaa ja vaikeaa

dementiaa sairastaville van-

huksille suunniteltu yksityi-

nen dementiakoti Iltatuuli

vastaanotti ensimmäisen

asukkaansa heti vuodenvaih-

teen jälkeen. Huittisten Kra-

vilankadulle noussut Iltatuuli

on yksityinen satakuntalai-

nen palveluyritys, joka täy-

dentää julkisyhteisöjen de-

mentiapalvelua.

Se tarjoaa palveluaan joko

suoraan lähikuntien asukkail-

le tai kunnan palveluna kunta-

laisille niin, että kunta varaa

palvelupaikkakiintiön ikäänty-

viä asukkaitaan varten. -Täl-

Dementiakoti Iltatuuli

avasi ovensa Huittisissa

laiselle dementiakodille on ol-

lut selvää kysyntää Huittisten

alueella, kertoo Marko Mato-

niemi, Iltatuulen toimitusjoh-

taja ja yksi osakkaista.

Iltatuuli tekee yhteistyötä

Huittisten kaupungin kanssa.

-Kaupunki ei ole sitoutunut

millään tavalla Iltatuulen toi-

mintaan, mutta kuntataloudel-

lista säästöä syntyy kun asu-

kas sijoitetaan esimerkiksi ter-

veyskeskuksen vuodeosastol-

ta meille, sanoo Matoniemi.

Dementiakodissa on kaikkiaan

viisitoista asukaspaikkaa, joista

neljään Huittisten kaupunki on

sijoittanut asukkaan. Muiden

paikkojen täyttö on esisopi-

musasteella. Iltatuulessa asuk-

kaiden perushoitoon kuuluu

ravinto, hygienia ja mahdol-

listen sairauksien hoito. Päi-

vittäin ja säännöllisesti toistu-

via rutiineja ovat ruoka-ajat.

Muuten asukkailla on mahdol-

lisuus elää elämäänsä omaa

tuttua rytmiä noudattaen ja

vaikkapa kodin askareisiin

osallistuen.

Kodinomaisuutta ja

pörröterapiaa

Iltatuuleen on haluttu luoda

mahdollisimman kodinomai-

nen ympäristö. Suurta oleske-

lutilaa hallitsee takka, jonka

pesässä rätisee tuli päivittäin

ja sauna lämmitetään kun siltä

tuntuu. Asukkaat tuovat mu-

kanaan omat huonekalunsa ja

tutut tavaransa. Kodinomaisuu-

den lisäksi Iltatuulessa on kiin-

nitetty erityistä huomiota asuk-

kaiden turvallisuuteen. -Kai-

kissa huoneissa on oma asun-

tokohtainen sprinklerinsä ja

keittiötarvikkeiden johdot on

lyhennetty niin, että ne eivät

yllä tiskialtaaseen asti irtoamat-

ta pistorasiasta, kertovat esi-

merkeistä Matomäki ja Iltatuu-

len vastaava hoitajaAnne Leh-

tonen-Vinqvist. Hoitajia de-

mentiakodissa on kymmen-

kunta ja onpa Iltatuulelle kat-

sottuna jo oma halikoirakin

pörröterapiaa varten. Muita

käytettäviä terapiamuotoja ovat

muunmuassa taideterapia ja

musiikkiterapia.

Onnellinen vanhus ja

tyytyväiset omaiset

Iltatuuli pyrkii tarjoamaan

asukkailleen ihmisarvoisen ja

onnellisen elämän.

-Tavoitteenamme on onnel-

linen vanhus ja tyytyväiset

omaiset, kiteyttää Lehtonen-

Vinqvist.

Yhteistyö omaisten kanssa

on dementiahoidossa ensiar-

voisen tärkeää. Iltatuulen hen-

kilökunta toivookin saavansa

omaisilta ja ystäviltä hoidon

kannalta arvokasta tietoa asuk-

kaan elämästä, tavoista ja tot-

tumuksista. Omaiset ovat myös

tervetulleita osallistumaan ak-

tiivisesti Dementiakoti Iltatuu-

len arkeen ja juhlaan.

Pauliina Parto

Iltatuuleen on tuloillaan myös halikoira Sani, siihen saakka hellittelyä saavat osakseen

Anne Lehtonen-Vinqvistin sylissä lepäävät pehmoeläimet.

Työssä olevien lää-

kärien määrä on kas-

vanut viime vuosina

keskimäärin runsaalla

200 lääkärillä. Vuoden

aikana kasvoi eniten

t e rvey s ke s kuk s i s s a

työskentelevien lääkä-

rien määrä. Lääkärei-

den kokonaismäärä oli

maaliskuussa 2005 yh-

teensä 20857, joista

työikäisiä oli 18079.

Heistä Suomessa työs-

kenteli 15731 lääkä-

riä.

Työssä olevista lääkä-

reistä lähes puolet (47

%) toimii sairaaloissa ja

vajaa neljännes (23 %)

terveyskeskuksissa.

Päätoimisina yksityis-

lääkäreinä toimii kym-

menen prosenttia, ope-

tuksen ja tutkimuksen

parissa vajaa seitsemän

prosenttia, työterveys-

huollossa kuusi prosent-

tia ja muissa tehtävissä

kahdeksan prosenttia

ammattikunnasta.

Ainoastaan opetuk-

sessa ja tutkimuksessa

työskentelevien lääkäri-

en määrä on viime vuo-

sina supistunut.

Tutkimustehtäviin ha-

keutuminen oli yleistä

1990-luvun alkupuolel-

la, jolloin lääkärien työl-

lisyystilanne oli huono.

Lääkärimäärä kasvaa,

yksityissektori laajenee

Nykyisin päätoimisina opet-

tajina ja tutkijoina toimii yli

200 henkeä vähemmän kuin

kymmenen vuotta sitten.

Päätoimisten yksityis-

vastaanottojen määrä on

kasvanut yli 50 prosenttia

kymmenessä vuodessa.

Päätoimista yksityisvas-

taanottoa piti viime maalis-

kuussa 1 611 lääkäriä.

Sivutoimista yksityisvas-

taanottoa piti työikäisistä

lääkäreistä 4331.

Lisäksi 714 yli 63-vuoti-

asta lääkäriä ilmoitti hoita-

vansa potilaita yksityisesti.

Kaikkiaan yksityislääkä-

rinä toimivia oli 6656.

Naisia yli puolet

lääkäreistä

Nykyisin 53 prosenttia

kaikista työssä olevista lää-

käreistä on naisia.

Merkittävin sukupuolira-

kenteen muutos on ollut sai-

raaloissa.

Kymmenen viime vuoden

aikana naisten osuus sairaa-

loiden lääkäreistä on nous-

sut noin 40 prosentista 51

prosenttiin.

Suhteellisesti eniten (62

%) naislääkäreitä työsken-

telee terveyskeskuksissa.

Päätoimisissa yksi-

tyislääkäreissä on yhtä

paljon naisia kuin mie-

hiä.

Naislääkärit ovat

mieslääkäreitä nuorem-

pia.

Mieslääkärien keski-

ikä on 47 ja naislääkä-

rien 43 vuotta.

Alle 30-vuotiaista lää-

käreistä yli kaksi kol-

mannesta on naisia, jo-

ten ammatin naisvaltais-

tuminen jatkuu myös tu-

levaisuudessa.

Erikoislääkäreitä

yli 60 prosenttia

Erikoislääkärin tut-

kinnon on suorittanut 61

prosenttia.

Lähes 70 prosentilla

sairaaloissa toimivista

lääkäreistä on erikois-

lääkärin oikeudet.

Osalla lääkäreistä on

useamman erikoisalan

oikeudet.

Myös tieteellisen jat-

kotutkinnon on suoritta-

nut huomattava osa am-

mattikunnasta.

Joka viides työssä ole-

vista lääkäreistä on väi-

tellyt tohtoriksi.

Page 10 - Alueviesti_01_2006