Page 12 - Alueviesti_01_2006

Basic HTML Version

Keskiviikko tammikuun 4. 2006

Vammalan Sammaljoel-

la metsän siimeksessä asuu

punaista taloaan Ilkka

Seikku, kolmekymppinen

kädentaitaja. Seikun käsis-

sä valmistuu perinteistä

suomalaista käsityötaitoa

kunnioittaen muunmuassa

puukkoja, pitkäjousia, sha-

maanirumpuja sekä luu- ja

sarvitöitä.

Jokainen tuote valmistuu

alusta loppuun puhtaasti kä-

sityönä ja raaka-aineet, ku-

ten luut, jänteet ja sarvet,

Seikku kokoaa itse metsien

kätköistä.

Ilkka Seikku on kotoisin

Ulvilasta, Sammaljoella hän

on pitänyt majaa viitisen

vuotta. - Isäni suku on Kar-

kusta kotoisin, joten Vamma-

lan seutu on tuttua paikkaa.

Seikun kädentaidot ovat sitä

luokkaa, että kuvittelisi mie-

hen opiskelleen käsi- ja tai-

deteollista alaa. Hän on kui-

tenkin itseoppinut. -Olen

käynyt muunmuassa kurssin

perinteisistä kädentaidoista,

mutta muuta opiskelupohjaa

käsityöalalle ei ole, kertoo

Seikku. Sen sijaan hän on

opiskellut erä- ja luonto-op-

Jousia, puukkoja, rumpuja, tuluspusseja...

Ilkka Seikun käsityöt

pohjaavat perinteeseen

paaksi, mutta jättänyt näitä

töitä tarkoituksella vähem-

mälle. - Haluan antaa käsi-

töille enemmän aikaa, hän

sanoo. Käsitöiden tekemisen

ohessa Seikku antaa myös

Syöpäjärjestöt ovat

huolissaan syövän hoitoa

kehittävien tutkimusten

tulevaisuudesta. Syöpä-

järjestöjen pääsihteeri

Harri Vertio sanoo, että

kiristyvä byrokratia koh-

distuu hoitotutkimuksiin

ja on ilmeistä, että usein

työnsä ohella tutkimusta

sairaalassa tekevä lääkä-

ri ei jaksa ponnistella ko-

vin kauan lisääntyvien

vaatimuksien tulvassa.

Syöpäjärjestöt kuuluvat

Syöpäsäätiön kautta syöpä-

tutkimuksen merkittävim-

piin tukijoihin Suomessa.

Järjestö ajaa potilaalle par-

hainta mahdollista hoitoa.

Syöpäjärjestöissä on tekeil-

lä potilasopas, jossa käy-

dään läpi hoitokokeiden pe-

rusteet potilaan näkökul-

masta. Opas hoitokokeista

ilmestyy tammikuussa.

Syövän hoito-

tutkimuksessa

eri vaiheita

Syöpätutkimus jaetaan

neljään ryhmään. Perustut-

kimus on monien tieteen-

alojen yhteistyötä, jonka

pyrkimys on ymmärtää syö-

pää biologisena ilmiönä.

Kliininen tutkimus keskit-

tyy syövän toteamiseen ja

hoitoon, ja siihen osallistu-

vat myös potilaat. Transla-

tionaalinen tutkimus hyö-

dyntää perustutkimusta uu-

sien lääkkeiden ja hoitojen

kehittämiseksi. Psykososi-

aalinen tutkimus tarkaste-

lee syöpää potilaan elämän-

laadun ja sairaudesta toipu-

misen näkökulmasta.

Kliinisen tutkimuksen

osuus Syöpäsäätiölle tule-

vista hakemuksista on vii-

me vuosina vähentynyt.

Tänä vuonna noin kolman-

nes yhteensä yli kolmen

miljoonan euron apurahois-

ta myönnettiin kliiniseen

tutkimukseen. Osuus on

alentunut viime vuosina.

Potilaat osallistuvat hoi-

tokokeeseen vain siinä ta-

pauksessa, että kliinistä vai-

hetta edeltävät solu- ja

eläinkokeet osoittavat uu-

den hoitomuodon riittävän

turvalliseksi.

Hoitokoe etenee vaiheit-

tain. Ensimmäisessä vai-

heessa kokeeseen osallistuu

pieni määrä potilaita. Hei-

dän tautinsa on usein levin-

nyt ja muut hoidot eivät

enää tehoa. Toisessa vai-

heessa osallistuvien määrä

on jo useita kymmeniä ja

hoitokokeen tavoitteena on

saada selville, mihin syö-

pätyyppeihin hoito parhai-

ten soveltuu ja miten suuri

hyöty hoidosta saattaisi olla.

Kolmannessa vaiheessa

mukana on suuri joukko

potilaita, ja hoitotutkimus

selvittää, millainen uusi

hoito on verrattuna vakio-

hoitoon.

Syöpäjärjestöt:

Hoitotutkimus on

syöpäpotilaan etu

Hoitokäytäntöä muovaa-

vissa isoissa satunnaiste-

tuissa hoitokokeissa ovat

usein vastakkain "paras hoi-

to A" ja "paras hoito B".

Kummatkin hoidot ovat

parempia kuin vakiohoito,

mutta ei ole tiedossa, kum-

pi uusista on tehokkaampi

tai paremmin siedetty.

Hoitokokeita voidaan

tehdä uusien syöpälääkkei-

den löytämiseksi. Toisten

kokeiden tarkoituksena on

arvioida erilaisten hoito-

muotojen tehokkuutta. Ko-

keilla etsitään parasta mah-

dollista hoitokäytäntöä:

mikä olisi paras leikkaus-

tapa, miten sädehoitoa kan-

nattaisi antaa tai mikä olisi

jo käytössä olevien syöpä-

lääkkeiden tehokkain yhdis-

telmä.

- Tämä on tuottanut tu-

loksia. Potilaat selviävät

sairaudestaan paremmin

kuin koskaan ennen. Tulok-

set on useimmiten saavu-

tettu pienin askelin - eri

hoitojen tehostamisella, jol-

loin yhteisvaikutus on rat-

kaiseva. Suuret läpimurrot

ovat harvinaisempia, sanoo

pääsihteeri Harri Vertio.

Hoitokokeiden avulla

suomalainen syövän hoito

pysyy kehityksen mukana

ja on tuloksiltaan kansain-

välisessä kärjessä.

Koska syöpä on hoita-

mattomana sairautena hen-

genvaarallinen, kaikissa

hoitokokeissa on pohjana

kulloinenkin paras hoito,

johon uusi hoito etsii pa-

rannusta. Hoitokokeeseen

osallistuva ei voi jäädä hoi-

dotta tai hänelle ei voida

antaa vain lumelääkettä.

- Syövän hoidot ovat vii-

me vuosikymmeninä kehit-

tyneet nopeasti, mutta sai-

rausryhmä on edelleen vai-

kea. Eniten ovat kehittyneet

liitännäishoidot eli hoidot,

joita annetaan leikkauksen

jälkeen uusimisriskin pie-

nentämiseksi.

- Myös levinneen syö-

vän hoito on tehostunut -

potilaat elävät pidempään

ja parempilaatuista elämää

kuin ennen. Silti etäpesäk-

keitä lähettäneiden kasvain-

ten parantaminen on edel-

leen usein vaikeaa. Siksi

syöpätutkimusta tarvitaan.

- Erittäin tärkeää olisi

nyt hyödyntää tutkimusta,

jossa molekyylibiologian

vallankumous tuo uusia

hoitomahdollisuuksia. Näi-

den hoitojen toimivuus on

mahdollista selvittää aino-

astaan potilastutkimuksin,

sillä solu - ja eläinkokeet

antavat ainoastaan alusta-

via tietoa hoitojen hyödyis-

tä.

Hemminki johtaa syö-

vän geeniterapian tutkimus-

ryhmää Biomedicumissa

Helsingissä.

Sarvimuki sopii mainiosti vaikkapa lahjaksi.

Yksi esimerkki Seikun puukkovalikoimasta. Perus veisto- ja vuolupuukko,

jonka kahva on peuransarvea ja hela hirvenluuta.

Pihassa vahtikoiran virkaa toimittavat vuohet. Tässä rapsutusvuorossa porukan pomo

Wallu.

Yksipuinen pitkäjousi on kevyt, mutta kaataa silti mitä tahansa.

kursseja niin pitkäjousen te-

koon kuin puukon taontaan-

kin, ja kuuluupa taitoihin

myös eläintentäyttö. -Täytön

aloitin jo noin 10-vuotiaana,

isäni jalanjäljissä, hän muis-

telee.

Seikkailevat vuohet

tuovat säpinää

Elämänmeno Sammaljoel-

la on hiljaista ja rauhallista.

- Kyllä tämä kiireettömyys

voi jollekin kaupungin vili-

nästä tulleelle olla melkoi-

nen niitti päähän, Seikku

nauraa. - Vaikka ympärillä

onkin rauhallista, ei se silti

tarkoita että olisi tylsää ja

pitäisi pyöritellä vain peuka-

loita. Töitä on niin paljon

kuin ehtii tehdä ja viihdyttä-

misestä huolehtivat myös

lemmikit, kaksi kissaa ja viisi

vuohta. - Vuohet ovat sellai-

sia veijareita, että taitavat

naapureitakin välillä säiky-

tellä kun lähtevät kotoa seik-

kailemaan omille teilleen.

Seikku ei noudata kellontark-

koja työaikoja, vaan tekee

kun siltä tuntuu. - Oli päivä

tai yö, silloin tehdään kun

inspiraatio iskee.

Kun Ilkka Seikku muutti

Sammaljoelle ja aloitti käsi-

töiden valmistamisen, elan-

to alkoi kertyä ensialkuun

puukkoja tekemällä. - Puu-

kot taitavat olla edelleen eni-

ten myytyä tavaraa, mutta

myös jouset ovat alkaneet

tehdä hyvin kauppaansa.

Suosittuja ovat myös hirven-

, peuran- ja naudansarvista

tehdyt pienet pöllöamuletit ja

poronnahkaiset tuluspussit.

Jouset ainoita

laatuaan

Seikun valmistamat jouset

eivät ole ihan mitä tahansa

tavaraa, sillä hän on ainoa

suomalainen, joka tekee yk-

sipuisia pitkäjousia käsin

veistämällä. Yhden jousen

tekemiseen menee karkeasti

arvioituna kolmisen tuntia,

jos sen valmistaa yhtä kyy-

tiä. - Lisäksi tulevat tietysti

vahaukset ja öljyämiset, joi-

hin kuluu oma aikansa. Jou-

sien suurin tilaajakunta ovat

taljajousella aiemmin ampu-

neet. - Kiertokulku tuntuu

menevän vähän kuin päin-

vastoin, sillä useimmiten

metsästäjä on aloittanut ruu-

tiaseella, siirtynyt sitten tal-

jajouseen ja hankkii viimek-

si pitkäjousen, kertaa Seik-

ku tyypillistä jousen ostajaa.

Suurin osa jousista menee

metsästyskäyttöön,

sillä

vaikka ne ovatkin todella

kevyitä, kaatavat ne kuiten-

kin mitä tahansa. Puukon-

kahvat Seikku valmistaa

muunmuassa peuran- ja hir-

vensarvesta ja kaivertaa pää-

tä koristamaan jonkin met-

säneläimen. Tupet tehdään

naudannahasta käsin ompe-

lemalla. -Tuppien tekoon

uppoaa äkkiä muutama päi-

vä, sillä kuivioita pitää pa-

kottaa monta kertaa, että ne

tulevat kunnolla näkyviin.

Suunnitelmissa

kunnon tilat

kursseille

Ilkka Seikulla on omat net-

tisivut, joilla voi tutustua hä-

nen töihinsä. Sivut ovat myös

ainoa varsinainen markki-

nointikeino, jota Seikku

käyttää. -Parasta markki-

nointia ovat kyllä tyytyväi-

set asiakkaat, jotka kertovat

muille positiivista palautet-

ta. Internetsivut ovat kuiten-

kin helppo tapa lähestyä

Seikkua, sillä tilauksen vaik-

kapa uniikista puukosta voi

jättää netin kautta. -Tilauk-

sen mukana voi lähettää

luonnoksen kuvasta, jollai-

sen haluaa tuotteeseensa

ikuistettavan. Tulevaisuudes-

sa Seikun ajatuksissa siintää

kunnon tilojen rakentaminen

kurssien pitämistä varten. -

Tilaaja on tähän mennessä

järjestänyt paikan, jonne olen

vain mennyt vetämään kurs-

sin. Olisi kuitenkin hienoa

pitää kursseja kotona.

Pauliina Parto

LAATU-

LEHTI!

Alueviesti

kerran viikossa

yli 30.000 talouteen!

Page 13

Page 11

1...,2,3,4,5,6,7,8,9,10,11 13,14,15,16,17,18,19,20,21,22,...24