Page 11 - Alueviesti_01

Vuoden Pilveläinen 2005 on Aleksi Välimaa.

Keskiviikko tammikuun 4. 2006

11

Vammala, Marttilank. 17-19, p. 03-514 2420.

Palvelemme MA-PE 9-18, LA 9-14

Erä kotikuntolaitteita

TODELLA

EDULLISESTI!

Kaikki

varastossa

olevat

PYÖRÄT

-40

%

-30

%

-20

%

-50

%

KAIKKI LELUT

ALE ALKOI

Jo perinteeksi muodostu-

neet Joululahjavalvojaiset

vietettiin lauantaina 17.12.

Nuorisotalo Pilvessä. Ennak-

koon ilmoittautuneita nuo-

ria oli noin 15, ja illan aika-

na ilmoittautui vielä kaksi

lisääkin.

Kello 18.00 Pilven ovet

avautuivat valvojaisten alkami-

sen merkiksi. Nuoria vastassa

olivat nuoriso-ohjaajat Tero

Noukka ja Elina Reunanen,

jotka pohtivat kuinka monta

olisi paikalla vielä aamukuu-

delta? Kaikille osallistujille

annettiin oma rintamerkki, ja

jos oli tuonut paketin muka-

naan se laitettiin salaiseen laa-

tikkoon pois uteliailta katseil-

ta! Ilta alkoi biljardin ja x-bo-

xin pelaamisella, riisipuuron ja

rusinasopan keitolla sekä val-

mistelemalla joulukinkku uu-

niin.

Kello 22.00 nautittiin rii-

sipuuroa sopan kera. Joku ku-

linaristi koristi puuronsa non-

parelleilla. Kohta puuron jäl-

keen Tero piti juhlapuheen ja

julkistettiin Vuoden 2005 Pil-

veläinen, joka tänä vuonna oli

Aleksi Välimaa.

Teron puhe sisälsi kehuja ja

vähän moitteitakin nuorten

Pilvessä valvottiin

jouluisissa tunnelmissa

käyttäytymisestä kuluneen

vuoden ajalta.

Yhteenvetona hän tuumasi

kuitenkin käyttäytymisen siis-

tiytyneen viime vuosikymme-

nien aikana.

Glögiä, pipareita ja pullaa

syötiin n. kello 2, jolloin pai-

kalla olivat vielä melkein kaik-

ki valvojaisiin osallistuneet.

- Liekö uunista leijaileva

herkullinen kinkun tuoksu pi-

tänyt nuoret talolla? Glögin

jälkeen avattiin paketteja ja

kuunneltiin joululauluja. Kynt-

tilät pöydällä ja hämärä valais-

tus loivat omalta osaltaan tun-

nelmallisen ilmapiirin. Loppu-

illan oli myös kahvia tarjolla

sitä haluaville.

Kauan odotettu kinkku val-

mistui neljäksi, ja ei vienyt

kauan, kun kinkku oli syöty

parempiin suihin ja nälkäiset

vatsat täyttyneet Viiden aikaan

aamulla paikalla oli enää 10

väsynyttä nuorta, mutta he oli-

vat sitäkin sinnikkäämpiä.

Kello 6.00 Pilven ovet sul-

keutuivat väsyneiden valvoji-

en perässä, kun kaikki lähtivät

kotiin nukkumaan aamun jo

kohta sarastaessa.

Elina Reunanen,

teksti ja kuvat

Tero Noukka piti puheen nuorille.

Suomen luterilaisten

seurakuntien lukumäärä

vähenee. Tuoreimmat

muutokset tulivat voimaan

vuoden 2006 alussa. Seu-

rakuntia on tammikuusta

alkaen 548. Vuonna 2005

seurakuntia on ollut 562.

Seurakuntien yhdistymi-

nen tapahtuu kahdella taval-

la. Seurakunnan toiminta it-

senäisenä lakkautetaan ja se

liitetään toiseen seurakun-

taan.Vaihtoehtoisesti useam-

pi seurakunta lakkautetaan

ja niiden tilalle perustetaan

yksi uusi seurakunta.

Seurakuntienmäärän las-

kuun vaikuttavat kuntaliitok-

set sekä seurakuntien vero-

tulojen väheneminen. Talou-

den heikkenemisen syinä

Seurakuntien määrä vähenee

ovat muun muassa muuttotap-

piot ja väestön ikääntyminen.

Seurakuntaliitosten osalta kehi-

tys näyttää jatkuvan samansuun-

taisena.

Liitoksilla pyritään tehosta-

maan sekä turvaamaan toimin-

taa ja kohdentamaan sitä parem-

min seurakuntalaisille. Myös

hallintoa pyritään keventämään.

Yhdistymiset eivät suoraan vä-

hennä työpaikkojen määrää,

vaan työntekijät siirtyvät usein

liitoksen tuloksena syntyvään

uuteen seurakuntaan. Vuoden

alusta voimaan tulevat seura-

kuntaliitokset koskevat Oulun,

Porvoon, Mikkelin ja Lapuan

hiippakuntia. Kirkkohallitus tu-

kee yhdistymisiä taloudellises-

ti. Seurakunnat saavat yhdisty-

misavustusta sekä vähävaraiset

seurakunnat toiminta-avustusta.

Oulu hiippakunnassa Meri-

järven seurakunta liitetään Yli-

vieskan seurakuntaan, Ullavan

seurakunta liitetään Kaustisen

seurakuntaan, Raution seura-

kunta liitetään Kalajoen seura-

kuntaan, Kestilän, Piippolan,

Pulkkilan ja Pyhännän seura-

kunnat lakkautetaan ja tilalle

perustetaan uusi seurakunta Sii-

kalatva, Ruukin jaVihannin seu-

rakunnat lakkautetaan ja niiden

tilalle perustetaan uusi seura-

kunta Siikasalo.

Mikkelin hiippakunnassa

Luhangan seurakunta liitetään

Joutsan seurakuntaan. Porvoon

hiippakunnassa Kristiinankau-

pungin ruotsalainen seurakun-

ta, Lappväärtin seurakunta ja

Siipyyn seurakunta lakkautetaan

ja niiden tilalle perustetaan uusi

seurakunta Lappfjärds-Kristi-

nestads församling (Lapp-

väärtin-Kristiinankaupungin

seurakunta). Brandön ja

Kumlingen seurakunnat lak-

kautetaan ja tilalle peruste-

taanÅlands norra skärgårds-

församling (Ahvenanmaan

pohjoinen saaristoseurakun-

ta). Föglön, Kökarin ja Sot-

tungan seurakunnat lakkau-

tetaan ja tilalle perustetaan

Ålands södra skärgårdsför-

samling (Ahvenanmaan ete-

läinen saaristoseurakunta).

Lapuan hiippakunnassa Su-

miaisten seurakunta liitetään

Suolahden seurakuntaan.

Seurakuntien lukumäärän

kehitys: 1.1.2000 587,

1.1.2001 586, 1.1.2002 586,

1.1.2003 582, 1.1.2004 576,

1.1.2005 562 ja 1.1.2006 548

kappaletta.

Tuomioistuimissa otet-

tiin 1.1. käyttöön uusi,

nykyistä vapaamuotoi-

sempi sovittelumenettely

riita-asioissa. Se on eräis-

sä tapauksissa oikeuden-

käyntiä tehokkaampi ja

joustavampi menettely

riitojen ratkaisemiseksi.

Tuomarin on aiemminkin

pitänyt pyrkiä edistämään

osapuolten keskeistä sovin-

toa riita-asian oikeuden-

käynnin valmistelun yhte-

ydessä. Tämä sovinnon

edistäminen osana oikeu-

denkäyntiä säilyy ennal-

laan. Uusi sovittelumenet-

tely puolestaan aloitetaan

yleensä jo ennen oikeuden-

käyntiä tai aivan sen alus-

sa, kun osapuolten kannat

eivät vielä ole lukkiutuneet.

Tällöin näkökantojen lähen-

tymiseen on yleensä hyviä

edellytyksiä.

Sovittelu aloitetaan mo-

lempien osapuolten halutes-

sa. Edellytyksenä on, että

asia soveltuu soviteltavak-

si ja sovittelu on osapuol-

ten vaatimuksiin nähden

tarkoituksenmukaista. So-

vittelijana toimii tuomiois-

tuimen tuomari.

Useimmat riita-asiat

soveltuvat

soviteltaviksi

Useimmat yksityisoikeu-

delliset riita-asiat soveltu-

vat sovitteluun. Ne voivat

liittyä esimerkiksi sopimuk-

siin, perhe- ja perintöasioi-

hin tai vahingonkorvauk-

siin. Myös lapsen huoltoa

Riitojen vapaamuotoinen

sovittelu alkaa tuomioistuimissa

ja tapaamisoikeutta koskevia

asioita voidaan sovitella lap-

sen etu huomioon ottaen. Sen

sijaan rikosasioiden sovittelua

uusi menettely ei koske.

Sovittelulla edistetään osa-

puolten omia pyrkimyksiä löy-

tää riitaansa molempien hyväk-

syttävissä oleva ratkaisu. So-

vitteluratkaisu voi siten perus-

tua enemmän kohtuusnäkö-

kohtiin kuin tiukkaan lain tul-

kintaan. Tuomari ei myöskään

ensi sijassa ehdota ratkaisua,

vaan auttaa osapuolia itse löy-

tämään sen.

Sovittelua haetaan erillisellä

hakemuksella tai sitä voidaan

pyytää oikeudenkäynnissä jo

haastehakemuksen yhteydessä.

Myös tuomioistuin voi ottaa

esille mahdollisuuden sovitel-

la vireillä olevaa asiaa. Sovit-

telu päättyy, jos jompikumpi

osapuolista ilmoittaa, ettei ha-

lua jatkaa sitä.

Laki riita-asioiden sovitte-

lusta koskee ennen muuta kä-

räjäoikeuksia, mutta vireillä

olevan asian sovittelu on mah-

dollista myös hovioikeudessa

muutoksenhaun yhteydessä.

Sen sijaan hallinto-oikeuksis-

sa ja erityistuomioistuimissa

lakia ei sovelleta.

Sovittelu voi olla

yleisöltä suljettu

Sovittelu on yleensä julkis-

ta. Sovittelijana toimiva tuo-

mari voi kuitenkin neuvotella

yhden osapuolen kanssa niin,

ettei muita osapuolia ole läs-

nä, jos osapuolet tähän suos-

tuvat. Tällainen sovittelijan ja

yhden osapuolen neuvottelu on

yleisöltä suljettu.

Osapuolen pyynnöstä

muukin sovittelun osa on

toimitettava yleisön läsnä

olematta, jos sovinnon saa-

vuttaminen voisi muuten

vaarantua. Asia on kuiten-

kin käsiteltävä julkisesti, jos

luottamus sovittelun asian-

mukaisuuteen tai muu pai-

nava syy edellyttää.

Sovinto voidaan

vahvistaa

Sovittelussa saavutettu

sovinto voidaan osapuolten

pyynnöstä vahvistaa heitä

sitovaksi. Silloin siitä tulee

täytäntöönpanokelpoinen

ratkaisu.

Tuomioistuinsovittelu

on osapuolille kustannuk-

siltaan edullisempi kuin oi-

keudenkäynti. Osapuolet

voivat hoitaa asiaa usein

itse ja vastaavat kumpikin

vain omista kuluistaan.

Korvausvelvollisuutta vas-

tapuolen kuluista ei ole.

Sovittelusta peritään kä-

räjäoikeudessa 102 euron

maksu. Jos käräjäoikeus

päättää, että sovittelua ei

aloiteta, maksu on 44 eu-

roa. Maksut on tarkoitus

vahvistaa valtioneuvoston

asetuksella 29. joulukuuta.

Esite sovittelusta

saatavilla

Uutta riidan sovittelua

koskeva esite on saatavilla

muun muassa käräjäoikeuk-

sissa ja oikeusaputoimis-

toissa. Esite löytyy myös oi-

keusministeriön verkkosi-

vuilta

www.om.fi.

Page 11 - Alueviesti_01_2006