Keskiviikko tammikuun 4. 2006
7
SASTAMALAN PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ
TIEDOTTAA
Vammalan kaupungissa aloitetaan 1.4.2006 palvelusetelikokeilu.
Sastamalan perusturvakuntayhtymä hakee palveluntuottajia
tilapäisen kotihoidon, lasten kotipalvelun ja omaishoitajien lomi-
tusjärjestelyjen tuottajiksi.
Yrittäjillä on mahdollisuus hakea palveluntuottajiksi 23.1.2006
- 3.2.2006 välisenä aikana. Ennen hakuajan alkamista järjeste-
tään Hopun palvelukeskuksen monitoimisalissa yrittäjille palve-
luseteliä koskeva INFO-tilaisuus 20.1.2006 klo 12.00.
TERVETULOA!
Vammalalainen yrittä-
jänä ja autokauppiaana
uransa luonut Tuomo Jär-
vinen kuoli pitkän ja vai-
kean sairauden murtama-
na varhain torstai-aamu-
na 29.12.2005. Hän oli
kuollessaan 86-vuotias.
Tuomo Järvinen syntyi
silloisen Vammalan kaup-
palan rajan tuntumassa Tyr-
vään Marttilan kylän Huik-
kalan mäessä autoilijan ja
pienviljelijän poikana, ol-
len neljästä veljeksestä
nuorin.
Jo nuorena koulupoika-
na Tuomo Järvinen osoitti
yrittäjämielensä ja taipu-
muksensa uutteraan työn-
tekoon. Hän harrasti mo-
nenlaista pientä kauppaa,
ja jo 12- vuotiaana hän kan-
toi päivälehtiä kauppalan
talouksiin. Lähestyessään
aikuisikää hän pääsi kaup-
pa-apulaiseksi mm. Hyrk-
ki &K:nille ja Otraan Vam-
malassa sekä sittemmin
August Lipsasen Kauppa-
huoneelle Poriin. Sieltä kä-
sin hän hiihtokilpailureis-
sullaan Eurassa talvella
-39 tapasi tulevan vaimon-
sa Hilkan. Tuomo Järvisen
suosikkilajeja urheilussa
olivat juoksu, hiihto ja eri-
tyisesti yhdistetty hiihto ja
mäenlasku. Tyrvään Kuk-
kurin mäen mäkiennätys 29
metriä jäi hänen nimiinsä.
Sotavuodet veivät nuo-
ren urheilijan ja tulevan
kauppamiehen rintamalle
peräti viideksi vuodeksi.
Talvisodan aikana Tuomo
Järvinen astui asepalveluk-
seen ensin Hämeenlinnaan
ja sieltä Talvisodan aikai-
seen armeijan varikkokes-
kukseen Varkauteen. Jatko-
sodassa Tuomosta tuli
panssarijoukkojen etulinjan
taistelija kuuluessaan mai-
neikkaaseen
Laguksen
panssaridivisioonaan.
Panssarivaunun tykinam-
pujana hän asetovereineen
oli mm. ensimmäisenä val-
loittamassa Äänislinnan
(nyk. Petroskoin) suoma-
laisten haltuun. Kaksi ja
puoli vuotta kestäneen ase-
masotavaiheen aikana Tuo-
mo Järvinen suoritti mm.
aseseppäaliupseerikoulun
Äänislinnassa.
Sodan loppuvaiheessa
kesällä 1944, tarkemmin
6.7., ylikersantti Tuomo
Järvinen sitten avioitui Eu-
rassa Hilkkansa kanssa.
Vihkiminen
suoritetiin
morsiamen kotitalon pihas-
sa ajankohtana, jolloin an-
karaa puolustustaistelua
käytiin kaikilla rintamilla
ja joihin Tuomo osallistui
loppuun, syyskuun 4:nteen
asti haavoittumatta kertaa-
kaan. Sotapalveluksestaan
Tuomo Järvinen palkittiin
monilla Talvisodan ja Jat-
kosodan mitaleilla ja ris-
teillä. Panssarikillan ris-
tin hän sai 1991.
Pian siviilin pääsyn jäl-
keen tuore aviopari aset-
tui Vammalaan perustaen
siirtomaatavarakaupan,
josta silloisen tavan mu-
kaan sai kaikkea ruoasta ja
kankaista aina maatalous-
ja rakennustarvikkeisiin
saakka. K-kauppiasaika-
naan Tuomo oli perusta-
massa mm. Vammalan vä-
hittäiskauppiasyhdistystä,
jonka puheenjohtajana hän
toimi 1947-1955. Tuomo
Järvinen suoritti työnsä
ohessa diplomikauppiaan
tutkinnon Suomen Vähit-
täiskauppiasopistossa
1955-1956. Keskon Tam-
pereen piirin neuvottelu-
kunnan puheenjohtajana ja
rautakauppiasjaoston pu-
Talousneuvos
Tuomo Järvinen
heenjohtajana hän toimi 1954-
1958.
Autot kiinnostivat kuiten-
kin Tuomoa pikkuhiljaa yhä
enemmän ja kaupan piha al-
koikin täyttyä jo 1950-luvun
vaihteessa ympäri maata han-
kituista käytetyistä autoista,
mukana myös kuorma-autoja
ja traktoreita. Kaupan tiskillä
Tuomoa näkyi yhä harvemmin
ja niin K-sekatavarakaupasta
luovuttiin vuoden 1958 alus-
sa, jolloin T:mi Tuomo Järvi-
nen vaihtui Vammalan Auto-
keskukseksi, jonka toimitus-
johtajana hän toimi vuosina
1958-1984.
Ensimmäinen merkkiedus-
tus oli Skoda, kun elettiin vielä
tuontisäännöstelyn aikaa. Au-
tojen tuonnin vapauduttua
Tuomo Järvinen sai Volkswa-
genin piirimyynnin Vamma-
laan ja sitä varten 1958 ra-
kennettua autoliikettä laajen-
nettiin huomattavasti myynti-
tilojen ja korjaamon osalta.
V. 1969 Tuomo Järvinen
osti kaupungissa toimineen
Vammalan Autokulman, jos-
sa mukana tulivat Datsunin
(nyk. Nissan) ja Fiatin edus-
tukset. V. 1974 Volkswagen
vaihtui kotimaiseen Saabiin,
jonka parissa menestyksellis-
tä autokauppaa tehtiinkin lä-
hes kaksikymmentä vuotta.
Tuomo Järvisen täyttäessä
65 vuotta 1984 yrityksessä
suoritettiin sukupolven vaih-
dos ja peräsimeen astui nuo-
rempi polvi Pertti Järvisen joh-
dolla. Liike toimii edelleen
Nissan ja Peugeot-edustuksi-
en myötä ja on tällä hetkellä
lähes ainoa alkuperäisomis-
tuksessa oleva autoalan 60-
vuotias perheyritys Pirkan-
maalla. Ansioistaan yrittäjä-
nä ja osallistumisesta aktiivi-
seen yrittäjä- ja kansalaistoi-
mintaan Tuomo Järvinen sai
tasavallan presidentin myön-
tämän talousneuvoksen ar-
vonimen v. 1981.
Vapaa-ajan harrastuksista
omakohtainen liikunta, urhei-
lujärjestöissä toimiminen sekä
seurakunnan luottamustehtävi-
en parissa työskenteleminen
olivat Tuomo Järviselle kaik-
kein rakkaimmat.
Urheiluseura Voiman johto-
kunnan jäsenenä hän toimi
vuosina 1954-1973 ja vara-
puheenjohtajana 1957-1973.
Voiman edustajiston puheen-
johtajana hän toimi vuosina
1977-1989. Voiman kunnia-
jäseneksi hänet nimitettiin
1978. Ansioistaan urheilu-
tehtävissä hänet palkittiin
lukuisilla SVUL:n ja
SUL:n ansiomerkeillä ja
mitaleilla. Tuomo Järvi-
nen oli muutamien Voiman
ja Tampereen Pyrinnön
johtomiesten kanssa perus-
tamassa Ellivuoren talviur-
heilukeskusta toimien El-
livuori-Säätiön varapu-
heenjohtajana vv. 1962-
1970.
Vammalan kaupungin
liikuntalautakunnan pu-
heenjohtajan hän toimi har-
vinaislaatuiset 32 vuotta
1956-1988. Kaupunkiliiton
kultaisen ansiomerkin Tuo-
mo Järvinen sai v. 1989.
Tyrvään seurakunnan ja
Vammalan seurakuntayhty-
män luottamustoimissa
Tuomo Järvinen toimi kirk-
kovaltuustossa, kirkkoneu-
vostossa ja seurakuntaneu-
vostossa vuosina 1970-
1994. Suomen Kirkon seu-
rakuntatoiminnan keskus-
liiton liittovaltuuston jäse-
nenä ja hallituksen varajä-
senenä Tuomo Järvinen toi-
mi 1987-1994. Tuomo Jär-
vinen toimi vuosikymme-
niä myös kantavana voima-
na kristillisen liikemiesjär-
jestön Gideonit ry:n toi-
minnassa. Seurakuntatyön
kultaisen ansiomerkin Tuo-
mo Järvinen sai v. 1994.
Ansioistaan kansalaistoi-
minnasta tasavallan presi-
dentti myönsi Tuomo Jär-
viselle Suomen Leijonan
ritarikunnan 1. lk:n ritari-
merkin 6.12.1989..
Tuomo Järvisellä ja hä-
nen vaimollaan Hilkalla on
ollut kolmen lapsensa ja
lastenlastensa sekä heidän
perheidensä ja muun laa-
jan sukulaispiirin kanssa
poikkeuksellisen voimakas
ja läheinen perheyhteys,
jota hän ystävällisellä,
lämminhenkisellä persoo-
nallaan on rakkaudella ja
esirukouksin vaalinut kuo-
lemaansa saakka. Tuomo
viitoitti perillisilleen tietä
ahkeraan työntekoon ja
yrittämiseen, joka vastoin-
käymistenkin kohdatessa
koituisi lopulta siunauk-
seksi kaikille, jotka Juma-
laan turvaten käyvät tätä
elon polkua. Jäämme kai-
paamaan esimerkillistä isää
ja pappaa. Muistamme kii-
tollisin mielin häntä ja py-
rimme siirtämään hänen
hyvän opetuksensa tulevil-
le sukupolvillemme.
Pertti Järvinen
Kuolleita
Kirkon keskusrahaston
seurakunnille myöntämän
verotulojen täydennyksen
jakoperusteet muuttuvat
vuoden 2006 alusta siten,
että tasoitusraja määräy-
tyy kunnan asukastihey-
den ohella seurakunnan
jäsenmääränmukaan. Uu-
distuksen tavoitteena on,
että täydennystä saisivat
useammat ja erityisesti jä-
senmäärältään pienet seu-
rakunnat.
Kirkkohallitus
päätti
20.12. täysistunnossaan, että
vuoden 2006 verotulojen
täydennystä laskettaessa 75
prosenttia jaetaan kunnan
asukastiheyden perusteella
määräytyvien tasoitusrajojen
ja 25 prosenttia seurakun-
nan jäsenmäärän mukaan
määräytyvien tasoitusrajojen
perusteella.
Tietohallinto-
strategia ajan tasalle
Kirkon vuonna 2002 val-
mistunut tietohallintostrate-
gia ei enää ohjaa riittävän
selkeästi kirkkohallituksen ja
koko kirkon tietohallintoa.
Kirkon tietohallinnon tehtä-
vänä on kehittää ja ylläpitää
kirkon toiminnassa, talou-
denhoidossa ja hallinnossa
tarvittavia tietojärjestelmiä ja
tietotekniikkaa. Jatkuvasti
kehittyvä uusi tieto- ja vies-
tintätekniikka voi mahdol-
listaa kirkolle uusia toimin-
nan, talouden ja hallinnon
järjestämisen tapoja.
Kirkkohallitus päätti aset-
taa 31. 8. 2008 asti toimi-
van työryhmän, jonka teh-
tävänä on päivittää kirkon
tietohallintostrategia ja oh-
jata kirkon tietohallinnon
kehittämistä. Työryhmän pu-
heenjohtajaksi nimettiin
kirkkoneuvos Leena Ranta-
nen ja jäseniksi hankepääl-
likkö Kimmo Huima, tieto-
hallintojohtaja Aimo Karja-
lainen, tietojärjestelmäpääl-
likkö Inkeri Kranttila, tieto-
Tukea entistä
useammille
seurakunnille
hallintopäällikkö Seppo
Kuusivuori, talouspäällikkö
Mona Lindfors, atk-suunnit-
telija Kristian Mustonen,
koulutuksen työalasihteeri
Marja Pesonen sekä kirkko-
herra Pertti Ruotsalo.
Tietohallintostrategian
päivitys sisältää analyysin ja
linjaukset myös kirkon tie-
tohallinnon työnjaosta ja or-
ganisoinnista kokonaiskir-
kollista kustannustehokkuut-
ta tavoitellen: mitä tekevät
perusseurakunnat, mitä suu-
ret yhtymät ja seurakuntien
yhteistyöryhmät, mitä tekee
kirkon keskushallinto ja mi-
ten asiat resursoidaan.
Savonrannan seurakunta
liitetäänKerimäen seurakun-
taan 1.1.2007 lukien. Laa-
jentuneen Kerimäen seura-
kunnan alueena ovat Keri-
mäen ja Savonrannan kun-
nat.
Saarijärven-Viitasaaren
seudun seurakuntien yhteis-
työn
selvitysprojektille
myönnettiin jatkorahoitusta
42 300 euroa, koska kyse
on laajasta rakennemuutok-
sesta. Jo aiemmin hanke on
saanut kehittämisavustusta
48 000 euroa.
Selvitystyön kohteena
ovat seutukunnan kaikki yh-
deksän seurakuntaa eli Kyy-
järvi, Kivijärvi, Kannonkos-
ki, Pylkönmäki, Karstula,
Saarijärvi, Kinnula, Pihtipu-
das ja Viitasaari. Aiemman
selvityksen perusteella alu-
een seurakunnilla on vahva
tahtotila yhteistyön syven-
tämiseen ja myös seurakun-
taliitoksiin.
Eniten kannatusta on saa-
nut malli, jossa Saarijärven
seurakuntaan liittyisivät kap-
peliseurakuntina Pylkönmä-
ki, Kannonkoski, Karstula,
Kyyjärvi ja Kivijärvi sekä
Viitasaaren seurakuntaan
Kinnula ja Pihtipudas. Seu-
rakuntien jäsenmäärät olisi-
vat 19 000 ja 13 000 jäsen-
tä.
Ruukin ja Vihannin seu-
rakunnille, jotka yhdistyvät
1.1.2006 alkaen Siikasalon
seurakunnaksi, myönnettiin
kehittämisavustusta 15 000
euroa yhdistymisselvityksen
laatimisesta ja yhdistymisen
valmistelusta aiheutuviin
kustannuksiin.
Kirkkovuoden jouluai-
ka päättyy loppiaiseen,
jota vietetään perjantai-
na 6. tammikuuta. Lop-
piaisen aiheena ovat
itämaan tietäjät, jotka
tulivat osoittamaan kun-
nioitusta vastasynty-
neelle Jeesus-lapselle.
Loppiainen on omistet-
tu myös kirkon lähetys-
tehtävälle. Joulun sanoma
on tarkoitettu kaikille.
Tietäjät olivat vieraiden
maiden edustajia, jotka
osoittivat Kristuksen ole-
van valo kaikille kansoil-
le.
Loppiaista vietettiin jo
200-luvulla Jeesuksen
syntymän tai kasteen kun-
niaksi.
Juhlan vanha nimi epi-
fania tarkoittaa ilmesty-
mistä, jolla viitataan Her-
ran ilmestymiseen. Edel-
leen loppiaista saatetaan
kutsua vanhaksi jouluksi.
Loppiaista vietettiin 20
vuoden ajan lauantaisin,
mutta se palautettiin 1992
alkuperäiselle paikalleen
tammikuun kuudenteen
päivään.
Suomen luterilaisen kir-
kon verkkopalvelu on uudis-
tettu. Tuore palvelu tarjoaa
helpon sisäänpääsyn ja kat-
tavan kuvan kirkosta. Yksi-
en sivujen kautta kävijä löy-
tää koko luterilaisen kirkon
kirjon. Palvelu on avattu
osoitteessa
http://evl.fi
.
Evl.fi -palvelu on laadittu
erityisesti tavallisia kansalai-
sia ajatellen. Sen tavoitteena
on tarjota eväitä arkipäivän
kysymysten pohdintaan. Sisäl-
lössä on kiinnitetty huomiota
siihen, että eri-ikäisille ihmi-
sille puhutaan heille luonteval-
la tavalla.
Evl.fi -verkkopalvelu koko-
aa kirkollisen verkkosisällön
yhteen paikkaan. Saman pal-
velun kautta kävijä tavoittaa
seurakuntien, hiippakuntien ja
järjestöjen lisäksi myös oppi-
laitoksia ja kustantajia. Evl.fi
on sateenvarjo, jonka alta löy-
tyvät sen jäsenorganisaatioiden
verkkopalvelut. Pienimmille
jäsenorganisaatioille, joilla ei
välttämättä ole omia verkko-
sivuja, evl.fi -palvelu tarjoaa
mahdollisuuden viestiä inter-
netissä pienin ponnistuksin.
Sisältöä tuottaa koko luterilai-
nen kirkko yhteistyössä. Työ-
ryhmissä ovat edustettuina kir-
kon eri toimijat.
Verkkopalvelun etusivulta
aukeaa neljä päälinjaa: Ajan-
kohtaista, Elämän vaiheita,
Uskoa ja tietoa sekä Yhteys-
tiedot. Ajankohtaista sisältää
uutis- ja tapahtumatietoja sekä
kirkon tarjontaa mediassa ja
medialle. Elämän vaiheita -
osuus tarjoaa asiaa ja ajatelta-
vaa eri-ikäisille ja erilaisiin elä-
mäntilanteisiin. Siellä pohdi-
taan muun muassa työtä ja le-
poa ja niiden puutetta, isovan-
hemmuutta sekä kumppanin
rakastamisen hienoutta ja ki-
pua. Uskoa ja tietoa kertoo kir-
kon työstä, toiminnasta ja us-
kosta.
Evl.fi -verkkopalvelussa on
useita toiminnallisia sivustoja.
Esimerkiksi Lasten kotikirkos-
sa kirkonrotta Kaapriel opas-
taa tutustumaan kirkkoraken-
nukseen, siellä oleviin esinei-
siin ja siihen, mitä kirkossa teh-
dään. Kotikirkko on tarkoitet-
tu alle kouluikäisille ja pienim-
Uusi nettiportti
luterilaiseen kirkkoon
mille koululaisille, siksi sivuil-
la ei ole lainkaan tekstiä vaan
ääntä.
NettiKerhoa toimittavat
kouluikäiset kouluikäisille. Jii-
Pee-lehden reportterikerholai-
set kirjoittavat sivuille aikuis-
ten toimittajien lisäksi. Netti-
Kerho sisältää muun muassa
kysymyspalstan, jossa nuori-
sotyöntekijä vastaa lähetettyi-
hin kysymyksiin.
Riparivisassa voi testata,
pääsisikö läpi rippikoulun lop-
pukokeesta. Onko lautanen,
jolla ehtoollisleipiä pidetään
patentti, pateeni, pacetti vai
patriootti, kysytään.
Toiminnallisuuden vasta-
painona evl.fi -sivuilla voi hil-
jentyä. Sitä varten verkkopal-
veluun on rakennettu Kappeli.
Kappelissa mieltä ravitsevat
teksti, kuvat ja ääni yhdistet-
tyinä eri tavoin. Kappelin Ki-
teet ovat sattumanvaraisesti
valikoituvia ajatuksia, jotka
voivat saada miettimään tai
hymyilemään tai molempia.
Pysäkillä voi hengähtää het-
ken katsomalla joka viikko
vaihtuvan minielokuvan. Ru-
kousruletti arpoo luettavaksi
Taizé-yhteisön perustajan, veli
Rogerin rukouksia. Sirpaleis-
sa yhdistyvät kuvat elämästä
ja tekstit Raamatusta. Kappe-
lissa voi kuunnella myös ves-
perin eli iltarukouksen tai sen
voi ladata mp3-tiedostoja soit-
tavaan laitteeseen ja kuunnel-
la missä ja milloin haluaa.
Verkkopalveluun on koottu
tietoja, miten saada kirkosta
apua erilaisissa tilanteissa. Eräs
niistä on verkkoauttamispalve-
lu Palveleva netti, joka vastaa
Palvelevaa puhelinta. Palve-
luun voi lähettää viestin nimet-
tömänä ja luottamuksellisesti.
Koulutetut vapaaehtoistyönte-
kijät vastaavat viiden päivän
kuluessa. Viestejä ja vastauk-
sia eivät pääse lukemaan muut
kuin vaitiololupauksen anta-
neet henkilöt.
Kirkon työpaikat on kirkon
yhteinen vapaiden työpaikko-
jen foorumi, joka on seurakun-
tien ja evl.fi:n jäsenjärjestöjen
käytettävissä. Palvelusta voi
etsiä työpaikkoja tehtäväryh-
män ja alueen mukaan sekä
myös vapaalla sanahaulla.
(KT)
Jouluaika
päättyy
loppiaiseen
Tänä loppiaisena vihi-
tään Turun arkkihiippa-
kunnan piispan virkaan
Kari Mäkinen Turun tuo-
miokirkossa.
Loppiaisena kerätään
virallinen kolehti Etiopi-
an evankelisen Mekane
Yesus -kirkon työntekijöi-
den ja vapaaehtoisten
koulutukseen Suomen Lä-
hetysseuran kautta.
Mekane Yesus -kirkon
seurakuntia on 5 500,
mutta pappeja niissä on
vain 1 300. Lisäksi kir-
kossa toimii 1 700 evan-
kelistaa, mutta sekään ei
vielä takaa omaa työnte-
kijää jokaiselle seurakun-
nalle.
Mekane Yesus -kirkon
seurakunnat toimivat pal-
jolti vapaaehtoisten voi-
min. Kirkko on Afrikan
suurin luterilainen kirkko,
ja siinä on jäseniä yli 4
miljoonaa.
Loppiaiskolehdin voi
maksaa myös kännykällä.
Tekstiviestiin kirjoitetaan
joko KOLEHTI5 tai KO-
LEHTI10 sen mukaan,
minkä summan haluaa
lahjoittaa.
Viesti lähetetään nume-
roon 16579. Palvelu toi-
mii Soneran, Elisan,
DNA:n, Saunalahden ja
TeleFinlandin liittymissä.
Viestin voi lähettää lop-
piaisviikolla mihin vuoro-
kauden aikaan tahansa.
(KT)
Pirkanmaan TE-keskuksen
työvoimaosastolla on tehty pe-
rusteellista selvitystyötä uudis-
tuksen pohjaksi. Siinä on tar-
kasteltu Pirkanmaan alueen vä-
estöä, elinkeinoja, taloutta, työl-
lisyyttä, muuttoa, työssäkäyn-
tiä ja pendelöintiä. Lisäksi on
tarkasteltu tilastojen pohjalta
työvoimatoimistojen toimintaa.
Niiden perusteella on tehty vaih-
toehtoisia toimistoverkkoratkai-
suja, joista esitetään toteutetta-
vaksi suunnitelma, jossa Pirkan-
maallemuodostetaan neljä suur-
ta toimistoa seuraavasti:
Tampereen työvoimatoimis-
to säilyy ennallaan käsittäen
Tampereen, Hervannan ja Pirk-
kalan toimipaikat. Lounaiseen
työvoimatoimistoon kuuluvat
Nokian ja Vammalan toimipai-
kat. Etelä-Pirkanmaan työvoi-
matoimisto laajenee käsittä-
mään Toijalan ja Valkeakosken
lisäksi Kangasalan ja Lempää-
län työvoimatoimistot sekä
Kaakkois-Pirkanmaan seutu-
kunnan alueen. Pohjoiseen työ-
voimatoimistoon kuuluvat Hä-
meenkyrön, Mäntän, Oriveden,
Parkanon, Virtojen jaYlöjärven
toimipaikat.
Suunnitelmasta pyydetään
lausunto Pirkanmaan liitolta,
työvoimatoimistoilta ja kunnil-
ta. Yhdistämispäätös on tarkoi-
tus tehdä helmikuussa 2006 ja
toimistoverkon uudistus astuu
voimaan 1.1.2007.
Työvoimatoimistojen hallin-
nollisen yhdistymisen myötä
niistä tulee aikaisempaa laajem-
pia kokonaisuuksia, joissa suu-
rempi henkilöstömäärä antaa
mahdollisuuden joustoihin ja
toiminnan muovaamisen pa-
remmin asiakkaiden tarpeita
vastaavaksi. Isommassa toimis-
tossa on entistä paremmin mah-
dollisuus erikoistumiseen ja
asiantuntijuuden kehittämiseen
palvelemaan työvoimatoimiston
laajentunutta aluetta. Yhdistet-
tävissä työvoimatoimistoissa
tehdään tällä hetkellä samanlai-
sia hallinnollisia töitä, jotka jat-
kossa voidaan keskittää. Pääl-
lekkäisiä töitä poistuu ja vapau-
tuvat resurssit suunnataan asia-
kaspalveluun ja sen kehittämi-
seen.
Pirkanmaan...
Jatkoa etusivulta
1,2,3,4,5,6 8,9,10,11,12,13,14,15,16,17,...24