Page 8 - Alueviesti_01

Keskiviikko tammikuun 4. 2006

8

Naisyhdistyksiä tarvitaan

edelleen, sanoo marraskuus-

sa sata vuotta täyttäneenHuit-

tisten Naisyhdistys ry:n pu-

heenjohtaja HelenaVasamaa.

- Naisten asema yhteiskunnas-

sa ei ole edelleenkään sama

kuin miesten. Yhdeksi konk-

reettiseksi esimerkiksi Vasa-

maa nimeää palkkauksen,

joka poikkeaa vieläkin suku-

puolten välillä.

-Henkisellä puolella kannus-

tamme naisia pitämään puoliaan

ja seisomaan omien mielipi-

teidensä takana. Naisten ei tar-

vitse antaa jyrätä itseään, Hele-

na Vasamaa sanoo.

Huittisten Naisyhdistykseen

kuuluu nykyään noin kolme-

kymmentä jäsentä, joiden ikä-

haitari on laaja. - Joukossamme

on nuoria naisia ja eläkeläisiä-

kin. Yhdistystoiminta ei katso

ikää, tärkeintä on halu toimia

naisten aseman parantamiseksi.

Huittisten Naisyhdistyksen toi-

minta on nykyisellään melko

pientä. - Jäsenet kokoontuvat

säännöllisesti keskustelemaan ja

järjestävät satunnaisesti erilaisia

tapahtumia, kuten virkistysilto-

ja naisille, kertaa Vasamaa. Vuo-

tuisiin perinteisiin kuuluu myös

syksyisin järjestettävät arpajai-

set, joiden tuotto käytetään ly-

hentämättömänä sosiaalitoimis-

ton osoittamaan kohteeseen.

Auttamistarve ei ole loppu-

nut vaikka maailma on muuttu-

nut yhdistyksen perustamisen

jälkeen merkittävästi. Huittisten

Naisyhdistys toimii edelleen

aktiivisesti samalla hakien uu-

sia toimintamuotoja ja auttamis-

mahdollisuuksia.

Huittisten Naisyhdistystä

tarvitaan tänäkin päivänä

Näin se alkoi

Marraskuun 26. päivänä

vuonna 1905 kokoontui Lautta-

kylän poikakansakoululle 175

naista pohtimaan saamansa kier-

tokirjeen sisältöä ja keskustele-

maan äänioikeuden laajentami-

sesta. Samassa kokouksessa kan-

sanopiston johtajatar Elsa Ko-

ponen esitti naisyhdistyksen pe-

rustamista Huittisiin. Ratkaisu

asiassa päätettiin kuitenkin ly-

kätä siihen saakka, kunnes ko-

kouksen valitsemat edustajat

palaisivat 2.12.1905 Helsinkiin

tekemältäänmatkalta. Helsingis-

sä järjestettiin tuolloin laaja nais-

kokous ja huittislaiset päättivät

osallistua tapahtumaan ja saada

sitä kautta tietoa asioiden kehi-

tyksestä pääkaupunkiseudulla.

Uusi kokous pidettiin 10. jou-

lukuuta ja siinä naisyhdistyksen

perustaminen Huittisiin sai va-

rauksettoman kannatuksen. Va-

littiin kymmenen henkinen toi-

mikunta selvittämään naisyhdis-

tyksen toimintatapaa ja tarkoi-

tusta.

Huittisten Naisyhdistyksen

perustamiskokous pidettiin Laut-

takylän

tyttökansakoululla

28.12.1905. Ensimmäiseksi pu-

heenjohtajaksi valittiin opettaja

Iida Vemmelpuu, varapuheen-

johtajaksi Elli Stenroos, sihtee-

riksi Hilja Kivi ja rahainvarti-

jaksi Anna Hannula. Jäseniksi

liittyi heti 31 naista ja ensim-

mäisen toimintavuoden aikana

jäsenmäärä jo kaksinkertaistui.

Tasavertaisuutta ja

sosiaalista auttamistahtoa

Naisyhdistyksen toiminnan

tarkoitus kiteytettiin sääntöjen

ensimmäiseen pykälään: Yhdis-

tyksen on tarkoitus työskennel-

lä naisen kohottamiseksi tiedol-

lisessa ja siveellisessä suhtees-

sa, sekä hänen taloudellisen ja

yhteiskunnallisen asemansa pa-

rantamiseksi. Samapalkkaisuus

ja tasavertaisuus olivat jo tuol-

loin ajankohtaisia ja keskuste-

lua herättäviä.Sosiaalista autta-

mistahtoa osoitettiin perustamal-

la mm. lainakirjasto, laulukuo-

ro ja voimisteluseura. Lisäksi

tähdennettiin koulukeittoloiden

perustamisen tärkeyttä lasten

ruumiillisen kunnon kohottami-

seksi ja sen kautta henkiseen ke-

hitykseen.

Naisyhdistys saikin asiansa

eteenpäin ja avusti keittoloita

vuoteen 1921 jolloin kunta ja

valtio ottivat kokonaan vastuun

koulukeittoloista. Kiertävän sai-

raanhoitajan saaminen kuntaan

sekä avustukset liinavaattein ja

kapalovaattein vähävaraisille

kuuluivat myös toimintaan. Ruo-

kakursseja järjestettiin hätäapu-

neuvojan toimesta. Yhteistoi-

mintaa järjestettiin muunmuas-

sa maamiesseuran ja maatalo-

usnaisten kanssa.

Orpokoti tärkeimpänä työn

kohteena

Vuosi 1918 oli maallemme

raskasta sodan aikaa ja toi yh-

distykselle uusia velvollisuuk-

sia. Kunnassa oli 15 orpolasta,

joista 12 sotaorpoa. Naisyhdis-

tyksen jäsenet halusivat säästää

heidät huutokaupoilta, joissa

ajan tavan mukaan ilman huol-

tajaa olevat lapset myytiin si-

jaiskoteihin. Perustettiin orpo-

koti josta tulikin Naisyhdistyk-

sen tärkein työn kohde. Jo vuo-

den lopulla 22 orpoa sai kodin

ja turvapaikan orpokodista ja

myöhemmin sadat lapset. Vasta

vuonna 1944 orpokoti kunnal-

listettiin ja nimi muutettiin Las-

tenkodiksi.

Ensimmäinen puheenjohtaja

IidaVemmelpuu oli kansanedus-

tajana kaksi kertaa. Perustajajä-

seniin kuuluneesta Elsa Hepo-

raudasta (Hästesko) tuli kaleva-

laisten naisten liiton ja Kaleva-

la korun perustaja.

Huittisten Naisyhdistyksen puheenjohtajana toimii nykyisin Helena Vasamaa. Hän sanoo,

että naisyhdistyksiä tarvitaan vieläkin, sillä naisten asema yhteiskunnassamme ei vielä-

kään ole sama kuin miesten.

Kokemäen kaupunki uudis-

ti kotisivunsa, jotka tarjoa-

vat nyt helpommin löydettä-

viä tietoja ja palveluita. Pal-

veluiden käyttäjä saa inter-

netistä nopeasti vastaukset

kysymyksiinsä.

Sivustolla esitellään myös

kokemäkeläisten valitsema kuu-

kauden kokemäkeläinen. Täs-

sä kuussa arvonimen sai Koke-

mäen uimahalli ja sen henkilö-

kunta.

- Rakentaessamme uusia ko-

tisivuja päätimme lähteä liik-

keelle asiakkaan näkökulmas-

ta. Sivuillamme esitetään pal-

velut erityisesti asukkaalle ja

yrittäjälle mielekkäällä tavalla.

Ylitimme kaupungin hallinnol-

lisia rakenteet ja hyppäsimme

palvelun käyttäjän kenkiin, ker-

too SoileMarttila, projektipääl-

Kokemäki

uudisti

kotisivunsa

likkö Kokemäen kaupungista.

- Tämän mahdollisti hajautettu

toteutus, jolloin tieto tuli pal-

veluntuottajayksiköstä, sekä vii-

koittaiset yhteispalaverit, jois-

sa yhdessä pureuduttiin ongel-

makohtiin. Suuri kiitos kaikille

prosessiin osallistuneille, Mart-

tila jatkaa.

Kotisivujen uudistamisessa

hyödynnettiin EU-osarahoitteis-

ta ”Kommeesti Kokemäellä -

kokonainenKokemäki” -yhteis-

työprojektia, johon kaupungin

lisäksi osallistuivat paikkakun-

nan yrittäjät ja matkailuyrittä-

jät. Markkinoinnin ja viestin-

nän ammattilaiset testasivat pro-

sessin aikana kaupungin sivus-

toja ja antoivat ohjeita loogisen

sivuston ja selkeiden viestien

rakentamiseen.

Optinet Oy toteutti sivuston

teknisen ratkaisun ja ulkoasun.

- Ulkoasu noudattelee Koke-

mäellä yhteisesti sovittua graa-

fista ilmettä. Siinä yhdistyvät

joen sini, metsien vehreys ja

viljavan pellon okra. Värit sym-

boloivat myös viihtyisää asu-

mista ja aktiivista yrittäjyyttä,

Soile Marttila kertoo.

Sivujen osoite on http://

www.kokemaki.fi/

Tampereen messukeskus

Pirkkahalli laajenee ensi syk-

synä, kun uusi D-halli valmis-

tuu.

Laajennusosa käsittää kaikki-

aan noin 7 000 neliötä, josta uu-

den näyttelyhallin osuus on noin

5 000 neliötä. Lisäksi uudisosaan

tulee uudet aulatilat ravintoloi-

neen ja infotiskeineen, lehdistö-

tilat ja näytteilleasettajien VIP-

tilat sekä kokous- ja seminaarit-

iloja.

D-halliin tulee myös 500 hen-

gen sivuun vedettävä teleskoop-

piauditorio. Laajennuksen jälkeen

Tampereen messukeskus Pirkka-

Pirkkahalli

laajenee

hallissa on yhteensä 35 000 ker-

rosneliötä messujen, muiden ta-

pahtumien ja urheilun käyttöön.

- Uuden hallin myötä saamme

suurimmille messuille lisää ko-

vasti kaivattua näyttelytilaa. Li-

säksi käyttöön tulee monipuoli-

sempia tiloja eri tarpeisiin. Lisä-

tila mahdollistaa entistä parem-

min myös sen, että Pirkkahallis-

sa voidaan samanaikaisesti urheil-

la sekä rakentaa ja purkaa mes-

suja. Olemme erittäin tyytyväi-

siä, että uusi hallihanke on eden-

nyt suunnitelmien ja aikataulu-

jen mukaisesti, kertoo toimitus-

johtaja Hannu Vähätalo Tampe-

reen Messut Oy:stä. Tampereen

messukeskus Pirkkahallin uudis-

osan kustannukset ovat noin viisi

miljoonaa euroa. Uuden hallin on

määrä valmistua ensi syksynAli-

hankinta 2006 -messuille, jotka

järjestetään 13.-15. syyskuuta.

Page 8 - Alueviesti_01_2006