Keskiviikko tammikuun 4. 2006
2
Ilmatieteen laitoksen
mukaan kulunut vuosi oli
erityisesti Lapissa yksi
lämpimimmistä vuosista
sadan vuoden aikana.
Päättynyt joulukuu oli
säiltään varsin tyypillinen.
Pitkät lämpimät jaksot
nostivat vuoden 2005
keskilämpötiloja.
Ilmatieteen laitoksen ti-
lastojen mukaan vuoden
2005 keskilämpötila vaih-
teli maan eteläosan noin 6
asteesta Pohjois-Lapin nol-
laan asteeseen. Viimeisten
sadan vuoden aikana vuosi
oli keskilämpötiloiltaan
noin 10:nneksi lämpimin
maan etelä- ja keskiosassa,
mutta maan pohjoisosassa,
esimerkiksi Sodankylässä
vuoden keskilämpötila, 1,5
astetta, oli jopa kolmannek-
si lämpimin. Vuoden kes-
kilämpötila oli maan lou-
naisosassa vajaan asteen ja
Lapissa noin 2 astetta kau-
den 1971-2000 keskiarvoa
korkeampi.
Vuoden 2005 säästä jää-
vät muistiin pitkät ennätyk-
sellisen lämpimät jaksot.
Poikkeuksellisen leutoa ja
vesisateista sydäntalvea
seurasi kuitenkin alkuosal-
taan hyvin kylmä maalis-
kuu, joka olikin pitkästä ai-
kaa talven kylmin kuukau-
si. Maaliskuu jäi koko vuo-
den ainoaksi kuukaudeksi,
jolloin keskilämpötila oli 3-
4 astetta keskimääräistä
kylmempi. Loppukesän ja
syksyn useat lämpöjaksot
herättivät suurta mielen-
kiintoa. Vaikka jokaista
lämpöjaksoa seurasi noin
viikon pituinen kylmähkö
Vuosi oli harvinaisen lämmin
jakso, kaikki syksyn kuukau-
det olivat keskimääräistä läm-
pimämpiä. Erityisesti Lapissa
sekä tammikuu että marraskuu
olivat huomattavasti, jopa 5 -
6 astetta, keskimääräistä leu-
dommat kuin kauden 1971-
2000 keskiarvo.
Vuoden 2005 alin lämpöti-
la, -36,5 mitattiin tammikuun
29. päivänä Sallan Naruskas-
sa ja vuoden korkein lämpöti-
la, 30,8 astetta saavutettiin Ina-
rin Sevettijärvellä 9. päivänä
heinäkuuta.
Trombeista ennätys-
määrä ilmoituksia
vuonna 2005
Loppukesän kosteat ja epä-
vakaat säätilat suosivat paikal-
listen pyörremyrskyjen eli
trombien esiintymistä Suomes-
sa. Ilmatieteen laitos sai vuo-
den aikana ennätysmäärän eli
yli 60 ilmoitusta trombeista,
joista osa aiheutti vahinkoja.
Ilmoitusten mukana saatiin
myös valokuvia suppilopilvistä
ja vesipatsaista, jotka ovat ta-
vallisimmat trombin tunnus-
merkit.
Heinäkuussa satoi runsaasti
maan länsiosassa ja Lapissa.
Tilastojen mukaan elokuu oli
maanlaajuisesti vuoden satei-
sin kuukausi. Elokuun sade-
määrät olivat etenkin maan ete-
lä- ja lounaisosassa hyvin suu-
ret. Vuonna 2005 sadetta ker-
tyi lähes koko maassa 550-750
millimetriä, rannikoilla ja Poh-
jois-Lapissa satoi noin 500
mm. Nämä sademäärät olivat
monin paikoin maan etelä- ja
keskiosassa hieman tavan-
omaista suuremmat, mutta
Pohjois-Suomessa ne olivat
1,2-1,4 kertaa keskimääräistä
runsaammat. Ukonilmoja oli
eniten heinäkuussa, ja koko
vuoden salamamäärä oli noin
70 000 kpl, joka oli vain noin
puolet pitkän ajan keskiarvos-
ta.
Vuonna 2005 merialueillam-
me myrskysi 25 päivänä. Vuo-
den myrskyt olivat tyypillisiä
matalapainemyrskyjä. Ankaril-
ta myrskyiltä, joissa 10 minuu-
tin keskituulen nopeus on vä-
hintään 29 m/s, säästyttiin Suo-
messa tänä vuonna kokonaan.
Silti vuonna 2005 koetut myrs-
kyt aiheuttivat runsaasti aineel-
lisia vahinkoja myös sisämaas-
sa. Tammikuussa (8.-9.1.2005)
lounaismyrskyn yhteydessä
tapahtunut vedennousu Suo-
menlahdessa oli poikkeuksel-
linen.
Tyypillistä säätä
joulukuussa
Ilmatieteen laitoksen tilas-
tot kertovat, että lämpötilat
vaihtelivat joulukuussa enim-
mäkseen lähellä pitkän ajan
keskiarvoja.Alkukuussa sää oli
keskimääräistä leudompaa,
mutta loppukuu sujui talvisen
pakkassään vaihdellessa koko
maassa. Niinpä kuukauden
keskilämpötila oli hyvin lähellä
pitkän ajan keskiarvoja. Jou-
lukuun keskilämpötila oli maan
eteläosassa -2 ...-5 astetta, mut-
ta lounaissaaristossa nollan
vaiheilla. Maan keskiosassa ja
Oulun läänissä keskilämpötila
oli -6 ja -9 ja Lapin läänissä -8
... -13 as-teen välillä. Lapissa
joulukuu oli parisen astetta kes-
kimääräistä leudompi.
Joulukuun alin lämpötila, -
31,6 astetta mitattiin 30. jou-
lukuuta Inarissa. Lämpimintä
joulukuussa oli Maarianhami-
nassa, jossa mitattiin 7,5 as-
tetta joulukuun 12. päivä-
nä.
Maan länsiosassa ja Ou-
lun läänissä satoi 20-40
mm, mikä on vain reilu
puolet pitkän ajan keskiar-
vosta, maan itäosassa ja
Lapin läänissä sadetta ker-
tyi yleensä 40 - 60 milli-
metriä, joka on varsin tyy-
pillinen sademäärä. Aino-
astaan Inarin ja Utsjoen
kunnissa satoi paikoin alle
20 millimetriä.
Lunta tuprutti kuukauden
puolivälissä etenkin maan
itä- ja pohjoisosassa. Lapis-
sa lumipeite kasvoi jo puo-
limetriseksi. Myös joulun-
pyhinä lumipeite vahvistui
lähes koko maassa, pyry-
alueilla yleisesti 10-15 sent-
timetrillä.
Vuoden 2006 alussa lu-
mipeite on Lapissa jo yli
puolen metrin paksuinen,
Oulun läänissä ja maan kes-
kiosassa 30-40 cm, mutta
Pohjanmaan rannikkoseu-
dulla ja Varsinais-Suomes-
sa lunta on vain kymmen-
kunta senttimetriä.
Loppukuun märät lumi-
pyryt taivuttivat puita säh-
kölinjojen päälle ja aiheut-
tivat sähkökatkoja etenkin
Kanta-Hämeessä ja Pirkan-
maalla.
Joulukuun ainoa merkit-
tävä myrsky sattui 12.-13.
joulukuuta. Tuolloin länsi-
myrsky jatkui Raumalla
harvinaisen pitkään, noin 18
tuntia.
Aivan kuukauden lopus-
sa ulottui Suomenlahden
länsiosaan Eurooppaa ja
Etelä-Ruotsia ravistellut tal-
vimyrsky.
Perjantaina vietetään
loppiaista, ja se näkyy
sekä palveluissa että jul-
kisessa liikenteessä. Sen
sijaan vielä loppiaisaatto-
na noudatetaan pääosin
tavallisen arkipäivän ai-
katauluja.
Loppiaisaattona päivit-
täistavarakaupat saavat olla
auki iltayhdeksään jaAlkot
iltakahdeksaan. Loppiaise-
na kauppojen, Alkojen ja
pankkien ovet pysyvät sul-
jettuina. Samoin postin
kaikki omat toimipaikat
palvelevat loppiaisaattona
kello 18:aan mutta ovat lop-
piaisena kiinni. Kirjepostia
loppiaisena ei jaeta.
Loppiainen sulkee
kaupat, pankit ja postit
Linja-autoliikenteeseen lop-
piainen aiheuttaa aikataulu-
muutoksia. Aattona linja-auto-
liikenteessä ajetaan torstain
vuorot, ja lisäksi voidaan ajaa
erilliset perjantaivuorot. Lop-
piaispäivänä ajetaan pyhälii-
kenteen S-vuorot. Loppiaisen
jälkeisenä lauantaina on lau-
antailiikenne ja sunnuntaina
ajetaan S- ja SS-vuorot. Tark-
koja tietoja bussiliikenteestä
saa kaikista Matkahuolloista tai
valtakunnallisesta aikataulu-
neuvonnasta numerosta 0200
4000.
Rautateillä lisäjunia
Junaliikenteessä loppiaista
edeltävällä viikolla maanan-
Länsi-Suomen ympä-
ristölupavirasto
on
myöntänyt aloitusluvan
Virttaankankaan teko-
pohjavesilaitokselle.
Alastaroon rakennetta-
van laitoksen on tarkoi-
tus turvata hyvälaatui-
sen veden riittävä saanti
Turun seudulle.
Työt koetoimintaa var-
ten voidaan ympäristölu-
paviran päätöksen mu-
kaan aloittaa jo ennen
kuin päätös on lainvoi-
mainen.
Lupa Turun seudun
tekopohjavesihankkeelle
Käytännössä töihin pääs-
tään vuoden 2008 alussa, ar-
vioi Turun seudun vesi Oy:n
toimitusjohtaja Jyrki Valto-
nen.
Alkuperäisen suunnitel-
man mukaan laitoksen piti
olla siihen mennessä valmis.
Hanketta ovat hidastaneet
paikallisten asukkaiden vas-
tustus ja putkitoimitusten tar-
jouskilpailuista tehdyt vali-
tukset.
Työt aloitetaan Huittisis-
sa esikäsittelylaitoksen ra-
kentamisella. Virttaankan-
kaalla töihin pitäisi Valtosen
taista keskiviikkoon junat
noudattavat pääosin nor-
maalia aikataulua, mutta lii-
kenteessä on joitakin lisä-
junia.
Aattona junat kulkevat
perjantain aikataulujen mu-
kaisesti, mutta liiken-
teessä on muutama lisäju-
na.
Loppiaispäivänä junat
kulkevat sunnuntain aika-
taulun mukaisesti, mutta lii-
kenteessä on lisäjunia ja osa
vuoroista on peruutettu.
Pääkaupunkiseudun lähilii-
kenteessä junat kulkevat
loppiaisena sunnuntaiaika-
taulujen mukaan.
Lisätietoja junaliiken-
teen aikatauluista saa kau-
koliikenteen aikatauluista,
teksti-tv:n sivulta 430 tai
asemilta. Aikataulut ja ase-
mien aukioloajat saa myös
internetistä
osoitteesta
www.vr.fi
ja VR:n puhelin-
palvelusta numerosta 0600
41 900.
mukaan päästä muutama
kuukausi Huittisten jäl-
keen.
Näillä näkymin Koke-
mäenjoen vedestä Virt-
taankankaan harjun läpi
suodatettua tekopohjavet-
tä virtaa turkulaisten ha-
noista vuonna 2010.
Hankkeen kustannusar-
vio on 100 miljoonaa eu-
roa. Arvio perustuu vuo-
den 2002 hintatasoon.
Valtonen on varma siitä,
että arvio ylittyy, sillä esi-
merkiksi rakennusurakka-
indeksi on noussut 10 pro-
senttia.
Tekopohjavesilaitoksia
on Suomessa parikym-
mentä. Suurin on Jyväs-
kylän veden omistama
Vuonteen laitos Laukaas-
sa.
1 3,4,5,6,7,8,9,10,11,12,...24